Kehityksen edistysaskeleita – ideoita opettajille

Mitä hyvää kehitysmaissa tapahtuu? Maailma.netin juttusarja Kehityksen edistysaskeleita opettajien ja globaalikasvattajien käytössä

Ihmisoikeuksien ja globaalin kehityksen uutissivusto maailma.net julkaisee vuosina 2017–2018 juttusarjan, jossa kerrotaan kehitysmaissa viime vuosina tapahtuneesta hyvästä kehityksestä ja myönteisistä asioista. Lue lisää täältä: http://www.maailma.net/kehityksen-edistysaskeleita-hyvien-uutisten-juttusarja

Juttusarjan erityiskohderyhmänä ovat 16–24-vuotiaat. Sarjan juttuaiheita voivat käyttää myös opettajat ja globaalikasvattajat opetuksen lisämateriaalina. Julkaisemme jokaisen jutun yhteydessä idealistan siitä, millaisia kysymyksiä oppitunneilla voi jutun avulla käsitellä.

Juttusarjaa arvioi nuorista koostuva lukijaraati, johon kaivataan yhä lisää jäseniä. Lue lisää täältä: http://www.maailma.net/tule-mukaan-maailmanetin-lukijaraatiin

Koululuokat voivat osallistua lukijaraatiin myös tilapäisesti: toivomme, että opiskelijat antaisivat jutuista meille palautetta kyselyn avulla. Linkit kyselyihin löytyvät tältä sivulta juttujen alta. Lisäksi toivomme, että opettajat kertovat, mikäli ovat käyttäneet materiaalia opetuksessa osoitteeseen teija.laakso(at)maailma.net.

Juttusarjaa rahoitetaan ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.

Sarjassa tähän asti ilmestyneet jutut ja ideat opetukseen

Kuumeen mittausta ja käsienpesua – Kongossa torjuttiin ebolakatastrofi yksinkertaisin keinoin 11.7.2018

Katastrofeja onnistutaan myös torjumaan. Kongossa pelättiin alkukesästä yhtä tuhoisaa ebolaepidemiaa kuin Länsi-Afrikassa muutama vuosi sitten, mutta nyt maa voi huokaista helpotuksesta. Avustustyöntekijä Leena Railimo-Saareksen mukaan yksi syy on se, että aiemmista epidemioista on otettu oppia. Silti ebola pysyy luonnossa aina, ja paras tapa torjua sitä on vahva terveysjärjestelmä.

  • Lukekaa juttu ja keskustelkaa pienryhmissä. Miksi tartuntataudit leviävät usein köyhissä maissa?
     
  • Vastatkaa lyhyeen palautekyselyyn jutusta osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/ZQSX5J5

Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta 23.5.2018

Ruokarintamalta on viime aikoina kulunut lähinnä huonoja uutisia, mutta myös hyviä esimerkkejä löytyy. Somaliassa torjuttiin viime vuonna nälänhätä, joka vielä vuonna 2011 oli todellisuutta. Muun muassa Maailman ruokaohjelman edustaja kertoo, miten se tehtiin.

  • Lukekaa juttu. Mitä nälänhätä tarkoittaa ja mistä ne syntyvät? Miksi maailmassa on nälkäisiä samaan aikaan kuin ylipainoisia? Keskustelkaa.
  • Somaliassa jaettiin ruuan sijasta maksukortteja. Voiko se ratkaista ruokakriisit? Keskustelkaa.
  • Vastatkaa lyhyeen palautekyselyyn jutusta täällä: https://fi.surveymonkey.com/r/ZH5GTHB

Kuukautishäpeä rajoittaa naisten elämää ympäri maailman – Tansaniassa rikotaan tabuja kuukupin avulla 16.5.2018

Kuukautisiin liittyy monia outoja uskomuksia ympäri maailman. Suomessakin aihe usein hävettä ja mainosten verikin on sinistä. Tansaniassa tabujen kimppuun käydään nyt valistuksen voimalla. Aktivisti Hyasintha Ntuyeko uskoo, että myös miehille pitää kertoa kuukautisista.

  • Lukekaa juttu. Siinä kerrotaan monenlaisista tabuista ja uskomuksista, joita Tansaniassa liitetään kuukautisiin. Aiheeseen liittyy häpeää ja tabuja kuitenkin myös Suomessa. Keskustelkaa aiheesta pienryhmissä. Pitäisikö kuukautistabuja rikkoa Suomessakin?
     
  • Minkälaisia terveysongelmia kuukautisiin liittyy? Kirjoittakaa tai keskustelkaa.
     
  • Vastatkaa lyhyeen palautekyselyyn jutusta osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/T77D63X

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista 18.4.2018

Kauko-ohjattavia lennokeita näkee yleisesti Suomenkin taivaalta, mutta maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista. Siellä sen uskotaan auttavan esimerkiksi koleraepidemioiden ehkäisyssä.

  • Jutun mukaan kehitysmaat voivat jättää väliin monia sellaisia kehitysvaiheita, jotka teollisuusmaissa ovat olleet välttämättömiä. Keskustelkaa aiheesta pienryhmissä. Mitkä muut teknologiset sovellukset lennokkien lisäksi voisivat auttaa kehitysmaissa esimerkiksi köyhyyden vähentämisessä, koulutuksen tai terveydenhuollon parantamisessa?
     
  • Lennokki on suhteellisen uusi teknologinen sovellus kaikkialla maailmassa. Voiko teknologia ratkaista isoja maailmanlaajuisia ongelmia vai onko riskinä se, että ihmiset innostuvat välineistä ratkaisujen sijasta? Pohtikaa pienryhmissä tai kirjoittakaa essee.
     
  • Vastaa lyhyeen palautekyselyyn jutusta osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/RMJGL25

Digiteknologia edistää tasa-arvoa mutta voi aiheuttaa myös takapakkia: ”Tekoälyä kehittävät pääosin keski-ikäiset valkoiset miehet” 21.3.2018

Yhä useampi ihminen kehitysmaissakin käyttää nettiä ja omistaa matkapuhelimen. Teknologialla onkin valtava potentiaali vaikkapa tasa-arvon parantamisessa: esimerkiksi Intiassa tytöt käyvät sen avulla koulua ja Ruandassa naisviljelijät saavat parempaa koulutusta. Miesten ja naisten välillä on kuitenkin digikuilu. Juttua voi hyödyntää esimerkiksi tytöt ja teknologia -päivänä 26.4.

  • Lukekaa juttu ja tutustukaa sen yhteydessä oleviin grafiikoihin ja tilastoihin. Yllättääkö netin- ja kännykänkäyttäjien määrä kehitysmaissa vai onko se itsestään selvää?
     
  • Naiset käyttävät kännykkää ja nettiä vähemmän kuin miehet. Pohtikaa, mistä se johtuu. Onko teknologia teidän mielestänne enemmän miesten juttu? Näkyykö ero Suomessakin?
     
  • Jutussa haastatellun Nora Lindströmin mukaan naisten pitäisi päästä myös kehittämään uusia teknologisia sovelluksia. Keskustelkaa pienryhmissä, miksi. Onko sukupuolella väliä?
     
  • Vastatkaa lyhyeen palautekyselyyn jutusta osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/VZQ6LVY

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa 21.2.2018

Halpavaatteet tehdään kehnoissa tuotanto-olosuhteissa huonoista materiaaleista ja usein ne heitetään pois muutaman käyttökerran jälkeen. Voiko vaatteita edes tuottaa eettisesti? Suomalainen Pure Waste -yritys valmistaa kierrätyskankaita Intiassa ja uskoo, että kuluttajat muuttavat pikamuotikulttuurin.

  • Lukekaa juttu. Keskustelkaa vaatetuotannosta. Ahdistaako halpavaatekulttuuri teitä? Miten ongelman voisi ratkaista?
     
  • Katsokaa jutun lopussa oleva videogallup, jossa lukiolaisnuoret kertovat vaateostoskäyttäytymisestään. Tehkää oma gallup koulussa. Millaisia ajatuksia opiskelijoilla on pikamuotikulttuurista?
     
  • Jutussa pohditaan, onko pikamuotikulttuuri muuttumassa. Pure Wasten perustaja Hannes Bengs uskoo, että kuluttajat tekevät muutoksen. Mitä mieltä te olette? Listatkaa keinoja, joilla kuluttaja voisi vaikuttaa ja esitelkää ne toisillenne.
     
  • Vastatkaa lyhyeen palautekyselyyn jutusta osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/7CBPT8Q

Vieraanvaraisessa Ugandassa pakolaiset nähdään mahdollisuutena – ”Euroopalla olisi opittavaa” 7.2.2018

Maailman vähiten kehittyneisiin maihin kuuluvaan Ugandaan on paennut lähes 1,4 miljoonaa ihmistä. Samaan aikaan Euroopan maissa riidellään turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta. Mihin ugandalaisten vieraanvaraisuus oikein perustuu? Juttua voi käyttää esimerkiksi maailman pakolaispäivänä 20.6.

  • Lukekaa juttu. Uganda on kymmenen kertaa köyhempi kuin Suomi, mutta silti maassa on valtava määrä pakolaisia. Selittääkö eroa kulttuuri, historia vai jokin muu? Pitäisikö Suomen kaltaisten maiden ottaa siitä oppia, kuten jutussa haastateltu Wycliffe Nsheka sanoo? Keskustelkaa pienryhmissä.
     
  • Pakolaisille tärkeää on etenkin toimeentulo. Pohtikaa, millaista olisi joutua pakolaiseksi. Mitkä toivoisitte ensimmäisenä? Mitä ottaisitte mukaan? Testatkaa Action Aid -järjestön sovellusta, jossa voi kokeilla, mitä matkalle mahtuisi mukaan. Kirjoita essee, jossa kuvittelet ensimmäiset hetket pakolaisena.
     
  • Vastatkaa lyhyeen palautekyselyyn osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/WHRR7RG.

Yksinkertaiset ratkaisut ovat tuoneet Nepalissa juomaveden tuhansille – pelkät ”laastarit” eivät silti ratkaise globaalia vesikriisiä 20.12.2017

Nepalissa on keksitty keinoja vesitilanteen ratkomiseen aina laidunaidoista ja vesiputkista vettä säästäviin hanoihin asti. Silti globaalin vesikriisin ratkaisemiseksi tarvitaan ennen kaikkea poliittista tahtoa. Juttu sisältää myös faktavideon vedestä. Juttua voi käyttää opetuksessa esimerkiksi maailman vesipäivänä 22.3.

  • Lukekaa juttu. Nepalissa on keksitty varsin yksinkertaisia keinoja puhtaan veden takaamiseksi kaikille. Millaisia ajatuksia ne herättävät? Keskustelkaa.
  • Katsokaa jutun perässä oleva faktavideo. Kuinka monta ihmistä on vuoden 1990 jälkeen saanut puhdasta vettä? Mistä se johtuu? Pohtikaa ja keskustelkaa.
  • Jutussa haastatellun tutkijan mukaan myös länsimaissa on pohdittava vedenkulutusta. Pohdi omaa vedenkulutustasi ja vesijalanjälkeäsi. Voisiko sitä pienentää? Listatkaa keinoja ryhmissä.
  • Antakaa lyhyesti palautetta jutusta osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/GHF96KL

”Luulin, että ehkäisy veisi lisääntymiskyvyn” – kehitysmaissa yhä useampi käyttää ehkäisyä, mutta ennakkoluulot ovat syvällä 14.12.2017

Yhä useampi nainen kehitysmaissa käyttää jotakin modernia ehkäisykeinoja. Yksi suurimmista ongelmista on kuitenkin väärä tieto. Malawilainen Taleka Makunje luuli aikoinaan, että ehkäisy tappaa hedelmällisyyden. Nyt hän valistaa maan nuoria, jotta esimerkiksi teiniraskauksista päästäisiin eroon. Juttua voi käyttää opetuksessa esimerkiksi maailman ehkäisypäivänä 26.9.

  • Lukekaa juttu. Sen mukaan ehkäisyn käyttöön kehitysmaissa liittyy paljon ennakkoluuloja. Pohtikaa yhdessä, miksi. Onko teillä itsellänne ollut aiheesta väärää tietoa?
  • Tarkastelkaa YK:n ehkäisytilastoja (s. 36). Kuinka moni suomalaisnainen käyttää ehkäisyä? Entä vaikkapa eteläsudanilainen? Vertailkaa lukuja.
  • Jutun mukaan yli 40 prosenttia kehitysmaiden raskauksista on ei-toivottuja. Mitä se tarkoittaa väestönkasvun kannalta? Keskustelkaa.
  • Vastatkaa lyhyeen palautekyselyyn jutusta osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/5LHVRZ5

Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä 16.11.2017

Fossiilisista polttoaineista pitää luopua mahdollisimman pian ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Kehitysmaat näyttävät siirtyvän uusiutuviin energiamuotoihin jopa länsimaita nopeammin.

  • Jutun mukaan kehitysmailta saattaa jäädä kokonaan väliin teollisuusmaiden tyyppinen saastuttavan energian käyttö. Miksi? Keskustelkaa tai tehkää kirjoitustehtävä.
     
  • Jutun mukaan kehitysmaissa yli 80 prosenttia ihmisistä saa nykyisin sähköä. Vaihtelu on kuitenkin suurta. Tarkastelkaa Maailmanpankin tilastoja eri maiden energiansaannista. Mitä huomaatte?
     
  • Jutun mukaan kehitysmaissa energiantuotannossa voivat toimia paremmin hajautetut ratkaisut, jossa kotitaloudet tuottavat itse sähkönsä. Keskustelkaa aiheesta. Toimisiko sama Suomessa?
     
  • Vastatkaa lyhyeen palautekyselyyn jutusta osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/LMZ79TB

Hivin vastainen taistelu on kansainvälisen yhteistyön voimannäyte – ”kerrankin katsottiin yhteistä hyvää” 8.11.2017

Vielä 2000-luvun taitteessa hiv-tartunnan saaminen Afrikassa johti suurella todennäköisyydellä kuolemaan. Nyt se on monen kohdalla hoidettavissa oleva krooninen tauti. Malawilainen hiv-aktivisti David Odali ja suomalainen lääkäri Terhi Heinäsmäki kertovat, miten tähän päästiin. Juttua voi käsitellä esimerkiksi maailman aids-päivänä 1.12.

  • Lukekaa juttu ja sen lopussa oleva faktalaatikko. Miten hiv-tilanne on muuttunut vuosina 2005–2016?
     
  • Tarkastelkaa Maailmanpankin tilastoa, jossa kerrotaan, missä maissa on prosentuaalisesti eniten hiv-positiivisia. Mitä huomaatte? Miksi juuri näissä maissa on niin paljon hiv-tartuntoja?
     
  • Jutussa haastatellun lääkäri Terhi Heinäsmäen mukaan hivin vastainen taistelu on hyvä esimerkki maailman maiden yhteistyöstä. Keskustelkaa aiheesta pienryhmissä. Mitä ajatuksia tämä herättää? Voisiko johonkin muuhun globaaliin ongelmaan soveltaa tätä ajatusta?
     
  • Vastatkaa lyhyeen palautekyselyyn jutusta osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/J2SPYZM
     

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi 19.10.2017

Maailmassa on enemmän nuoria kuin koskaan aiemmin. Pelkona on, ettei kaikille löydy töitä. Senegalissa panostetaan alaan, jota harvemmin pidetään työllistävänä: kulttuuri- ja taidealaan.

  • Kehitysmaiden nuorista puhutaan usein suurena uhkana, koska heitä on paljon eikä kaikilla ole töitä. Onko kasvava nuori väestö uhka vai mahdollisuus? Tehkää kirjallinen tehtävä tai väitelkää.
     
  • Jutussa pohditaan kulttuuri- ja taidealaa mahdollisuutena työllistää nuorina. Yleensä nuoria kannustetaan mieluummin teollisuuteen tai kaupan alalle. Mitä mieltä olette Senegalin hankkeesta? Voisiko kulttuurissa olla tulevaisuutta? Keskustelkaa.
     
  • Vastatkaa lyhyeen palautekyslyyn jutusta osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/Q8HY9HW

Keniassa käydään videoilla nälkää vastaan – kuva tehoaa tekstiä paremmin 5.10.2017

Nälkäisten määrä on maailmassa kasvanut, mutta lasten aliravitsemuksessa on saatu hyviä tuloksia. Helsingin yliopisto testaa, voiko videoilla vaikuttaa äitien ja lasten ravitsemuksen parantamiseen Keniassa vaikka nälän yleisin syy on köyhyys, myös tietämättömyys vaikuttaa. Juttua voi hyödyntää esimerkiksi maailman ruokapäivänä 16.10.

  • Minkälaisia vaikutuksia lasten aliravitsemuksella voi olla? Lukekaa juttu ja keskustelkaa.
     
  • Köyhyys on yleisin syy nälkään, mutta vaikutusta on monella muullakin seikalla, kuten tiedolla. Lukekaa juttu ja keskustelkaa. Mistä väärät tiedot ravitsemuksesta johtuvat?
     
  • Katsokaa jokin GloCal-hankkeen äideille tarkoitetuista opetusvideoista. Millaisia ajatuksia ne herättävät?
     
  • Vastatkaa lyhyeen palautekyselyyn jutusta osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/PPD3Q8B

Etiopialainen Emawayish Alemu on yksi maailman teiniäideistä – nyt hän valistaa nuorempiaan (21.9.2017)

Etiopiassa yhä harvemmasta tytöstä tulee teiniäiti. Emawayish Alemu ei ollut näin onnekas, mutta nyt hän valistaa nuorempiaan, jotta muut välttäisivät saman kohtalon. Vaatesuunnittelija Paola Suhonen puolestaan kertoo jutussa 12-vuotiaan raskaana olevan Fridah'n tapaamisesta Sambiassa. Juttua voi hyödyntää esimerkiksi kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10.

  • Etiopiassa tuhannesta 15–19-vuotiaasta tytöstä 57 tulee raskaaksi. Suomessa vastaava luku on 6. Pohtikaa, mistä erot johtuvat. Moniko tyttö teidän koulustanne tulisi raskaaksi, jos suhdeluku olisi sama kuin Etiopiassa?
     
  • Millaisia ajatuksia Emawayish Alemun tarina herättää? Keskustelkaa.
     
  • Katsokaa jutun lopusta löytyvä video vaatesuunnittelija Paola Suhosen haastattelusta. Mitä ajattelette kampanjasta, jossa markkinoitiin lapsiäitien vaatteita? Keskustelkaa.
     
  • Mitkä ovat parhaita keinoja lapsiavioliittojen kitkemiseen? Lukekaa jutusta ja keksikää uusia.
     
  • Vastatkaa lyhyeen palautekyselyyn jutusta osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/X2XFFP5
     

Naiset ja nuoret puurtavat rauhan eteen ympäri maailman – ”tärkeintä on, ettei menetetä toivoa” (7.9.2017)

Konfliktien levitessä maailmalla rauha tuntuu kaukaiselta ajatukselta. Maailmalla paiskitaan edelleen kuitenkin myös töitä rauhan eteen. Juttu käsittelee nuorten ja naisten tekemää ruohonjuuritason rauhantyötä. Juttua voi käyttää esimerkiksi kansainvälisen rauhanpäivän yhteydessä 21.9.

  • Jutussa kerrotaan virallisten rauhanneuvotteluiden sijaan ruohonjuuritason rauhantyöstä. Pohtikaa sen merkitystä. Voivatko tavalliset ihmiset estää tai ratkaista konflikteja?
     
  • Jutussa haastatellun ranskalaisen Samia Hathroubin mukaan rauhantyötä tarvitaan myös Ranskan kaltaisessa maassa, jota yleensä pidetään rauhanomaisena. Entäpä Suomessa? Pohtikaa asiaa pienryhmissä.
     
  • Millaista rauhantyötä sinä tekisit? Keksi esimerkkejä.
     
  • Vastaa lyhyeen palautekyselyyn jutusta: https://fi.surveymonkey.com/r/DK6VMYJ

Lukutaidon leviäminen on keskeneräinen menestystarina – ”oman nimikirjoituksen osaaminen on iso asia” 9.8.2017

Lukutaito on suomalaiselle yleensä itsestäänselvyys, mutta maailmassa on yhä kourallinen maita, joissa alle puolet väestöstä osaa lukea. Sudanilainen Hassan Babiker oppi lukemaan vasta aikuisena. Juttua voi käyttää esimerkiksi Maailman lukutaitopäivän yhteydessä 8.9.

  • Suomessa opitaan yleensä lukemaan ensimmäisellä luokalla. Keskustelkaa ryhmissä, mihin kaikkeen lukutaitoa tarvitaan. Mihin itse tarvitsette sitä eniten? Millaista elämä olisi, jos ei osaisi lukea?
     
  • Tutkikaa YK:n tilastoja nuorten lukutaidosta maailmalla. Voit vaihtaa vuotta liu'utusvalikon avulla ja tietynmaan prosenttiosuuden näet siirtämällä hiiren maan päälle. Millaisia lukuja tilastoista löytyy? Millainen tilanne oli syntymävuonnanne, entä nyt?
     
  • Lukutaidottomuuden on arveltu Sierra Leonessa vauhdittaneen ebolan leviämistä, kun tiedot perustuivat huhuihin kirjoitetun tiedon sijasta. Lähi-idässä ja arabimaissa taas lukutaidon on arveltu lisänneen nuorten poliittisia vaatimuksia. Pohtikaa, millaisia yhteiskunnallisia ja poliittisia seurauksia lukutaidolla tai lukutaidottomuudella on. Millainen maa Suomi olisi, jos suurin osa väestöstä ei osaisi lukea?
     
  • Vastaa lyhyeen palautekyselyyn jutusta: https://fi.surveymonkey.com/r/MRVPPXS
     

Älykkäästä viljelykontista rokotelennokkeihin – innovaatiot mullistavat kehitysmaita (3.8.2017)

Teknologisia innovaatioita pidetään usein teollisuusmaiden ilmiönä: niitä peräänkuulutetaan, kun halutaan lisätä vientiteollisuutta. Innovaatioita keksitään ja sovelletaan kuitenkin myös kehitysmaissa. Keräsimme esimerkkejä älykkäästä viljelykontista aurinkovoimalla toimivaan mediareppuun.

  • Innovaatiolla tarkoitetaan uutta ideaa, sovellusta tai käytäntöä, joka helpottaa ihmisten arkea. Pohtikaa, mitä innovaatioita ilman ette itse haluaisi elää.
     
  • Keskustelkaa jutussa esitellyistä esimerkeistä. Kuulostavatko ne mielestänne toteuttamiskelpoisilta? Voisiko niillä vaikuttaa laajemminkin maailman ongelmiin, kuten ruokapulaan tai kasvihuonekaasupäästöihin?
     
  • Vastaa lyhyeen palautekyselyyn jutusta täällä: https://fi.surveymonkey.com/r/TPFMXNW
     

Naisten sukuelinten silpominen on yhä tabu, mutta Somalimaassa siitä puhuvat myös miehet (8.6.2017)

Maailmassa on 125 miljoonaa naista, joiden sukuelimet on silvottu. Perinteen vastustus on kuitenkin kasvussa. Hyvä esimerkkimme tulee Somalimaasta, jossa nuoret miehet ovat alkaneet vastustaa perinnettä. Aihetta voi käsitellä esimerkiksi maailman silpomisen vastaisen päivän yhteydessä 6.2.

  • Millaisia ajatuksia naisten sukuelinten silpominen sinussa herättää?
     
  • Sukuelinten silpominen on yhä voimissaan, vaikka käytäntöä vastustetaan yhä enemmän. Keskustelkaa haitallisista perinteistä. Päästäänkö niistä joskus eroon? Miksi niitä on yhä olemassa? Onko Suomessa vastaavankaltaisia uskomuksia tai perinteitä, joista on sittemmin luovuttu?
     
  • Solidaarisuuden hankkeessa hyödynnetään miehiä sukuelinten silpomisen ehkäisyssä. Miksi se on tehokas tapa? Keskustelkaa.
     
  • Vastaa lyhyeen palautekyselyyn jutusta täällä: https://fi.surveymonkey.com/r/73ZRYJX
     

Ylikulutus on ylikansoitusta suurempi ongelma (18.5.2017)

Maailman väestö kasvaa hurjaa vauhtia samaan aikaan, kun luonnonvarat hupenevat. Väestönkasvua onkin helppo tarjota syyksi moniin maailman ongelmiin, mutta asiantuntijat ovat toista mieltä.

  • Millainen mielikuva sinulla on väestönkasvusta? Mistä se on peräisin? Millaisia ajatuksia artikkeli herätti?
     
  • Tutkikaa maailman väestötilastoja YK:n sivuilla. Mikä on afrikkalaisnaisen keskimääräinen lapsiluku (total fertility) nyt, entä 30 vuotta sitten? Mitä huomaatte?
     
  • Ekologisen jalanjäljen mittari mittaa, minkä verran maa vie luonnonvaroja verrattuna siihen, paljonko niitä on saatavilla. Tutki mittaria. Minä vuonna maapallon luononvarojen kapasiteetti on ylittynyt?
     
  • Keskustelkaa ylikulutuksesta. Miksi rikkaissa maissa kulutetaan niin paljon enemmän? Riittääkö luonnonvaroja kaikille?
     
  • Vastaa lyhyeen palautekyselyyn jutusta täällä: https://fi.surveymonkey.com/r/7TKTQ7D
     

Kurjuus myy paremmin kuin kehitys (27.4.2017)

Miksi huonot uutiset kehitysmaista ovat yleisempiä kuin hyvät? Sitä pohditaan mm. yhdessä Helsingin Maunulan matematiikkalukion opiskelijoiden kanssa.

  • Minkälainen mielikuva sinulla on kehitysmaista? Onko köyhyys mielestäsi vähentynyt, vai meneekö kehitysmailla pikemminkin aiempaa huonommin?
     
  • Ulkoministeriö julkaisee vuosittain kyselyn kehitysyhteistyöstä. http://www.formin.fi/Public/default.aspx?nodeid=49643&contentlan=1&culture=fi-FI

    Vuonna 2014 68 prosenttia ihmisistä uskoi, että köyhyys on lisääntynyt, vaikka todellisuudessa se on vähentynyt. Pohtikaa, mistä se johtuu.
     
  • Miksi kehitysmaista kerrotaan mediassa niin paljon synkkiä uutisia ja millaisia ajatuksia ne herättävät?
     
  • Millaisia uutisia haluaisitte kehitysmaista lukea?
     
  • Etsikää lehdestä kielteinen tai myönteinen uutinen kehitysmaasta. Pohtikaa, millaisen kuvan se kehitysmaasta antaa.
     
  • Tutkikaa kehitysyhteistyöjärjestöjen kampanjakuvituksia. Millaista kuvitusta niiltä löytyy ja millaisen kuvan ne antavat kehitysmaista?
     
  • Vastaa lyhyeen palautekyselyyn jutusta täällä: https://fi.surveymonkey.com/r/RPMWWS2