Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Älykkäästä viljelykontista rokotelennokkeihin – innovaatiot mullistavat kehitysmaita

Teknologisia innovaatioita ei synny vain teollisuusmaissa, vaan niillä on vakiintunut paikkansa myös kehittyvissä maissa. Tutustuimme muun muassa viljelykonttiin ja aurinkovoimalla toimivaan mediareppuun.
Viljelykontti keskellä peltoa.
Pieni viljelykontti sisältää uusinta viljelyteknologiaa ja täsmäkastelujärjestelmän, jonka avulla pienempikin vesimäärä tuottaa enemmän satoa. (Kuva: Alex Sloan / WFP )

Innovaatiot ja älyteknologia yhdistetään usein vauraisiin teollisuusmaihin ja it-alan start upeihin.

Vauraat maat eivät kuitenkaan enää ole itsestään selvästi innovaatioiden kehittämisen kärkijoukoissa. Myös kehittyvissä maissa keksitään ja sovelletaan jatkuvasti teknologisia innovaatioita, jotka teollisuusmaille ovat vielä uusia. Maailma.net tutustui niistä mielenkiintoisimpiin.

Esimerkiksi maailman köyhimpiin maihin kuuluva saarivaltio Vanuatu on aloittanut kokeilun, jossa syrjäisille saarille viedään rokotteita itseohjautuvilla lennokeilla. Kenialainen insinööri Peter Mbiria puolestaan soveltaa älyteknologiaa tehdäkseen pyörätuolilla liikkuvien ihmisten elämästä helpompaa.

Innovaatio voi olla myös jotain hyvin pientä ja kompaktia. Tällainen on Ugandassa kehitysyhteistyöntekijöiden käytössä oleva mediareppu.

Älykästä teknologiaa hyödyntää myös Maailman ruokaohjelman käyttämä viljelykontti, jonka toivotaan tuovan helpotusta nälänhätään kuivuudesta ja muista luonnonkatastrofeista kärsiville alueille.

Viljelykontin teknologia helpottaa ruuantuotantoa

Lähes miljardi ihmistä näkee maailmassa edelleen nälkää. Niinpä kaikki ruoan tuotantoon liittyvät innovaatiot ovat enemmän kuin tarpeellisia.

Älykäs ja siirreltävä viljelykontti eli Farm from a box on yhdenlainen ratkaisu, sillä kontti sisältää oikeastaan kaiken, mitä tarvitaan pienen maatilan viljelyyn – välineet ja nykyaikaisen maanviljelystekniikan.

Yksi kontillinen tarjoaa ruokaa ainakin 150 ihmiselle. Tämän vuoksi Farm in a box on myös osa Maailman ruokaohjelman Zero Hunger -innovaatioyksikköä, joka tekee yhteistyötä ruokaturvaan keksintöjä kehittelevien yritysten kanssa.

Viljelykontin tekniikka toimii aurinkoenergialla, ja kokonaisuutta säädellään sensoritekniikalla. Kontti antaa viljelijälle käytännön ohjeita parhaan sadon tuottamiseksi. Sensorijärjestelmä osaa ennakoida ja varoittaa viljelijää, jos jokin uhkaa hienovireistä ekosysteemiä. Se ennustaa esimerkiksi säätiloja ja osaa näin optimoida viljelyn aikataulutusta.

Viljelykset kastellaan täsmäkastelujärjestelmällä, jolloin vesi johdetaan suoraan kasvien juurille. Näin maatilan viljelyyn tarvitaan vähemmän vettä kuin normaalisti, mistä on paljon hyötyä erityisesti kuivuudesta kärsivillä alueilla.

“Tämän avulla voimme tuottaa kuivilla alueilla vuodessa jopa pari satoa enemmän kuin normaalisti”, kertoo Valerya Zaytseva YK:n ruokaohjelman innovaatioyksiköstä.

Alun alkaen Kaliforniassa Yhdysvalloissa kehitellyn viljelykontin kehitysmaapilotti sijaitsee tansanialaisessa kylässä Kigoman alueella. Sen lähistöllä sijaitsee myös pakolaisleiri, joten projektiin on otettu ihmisiä molemmista yhteisöistä.

“Tarkoitus on myös järjestää pakolaisille ja paikallisille jotain, mikä yhdistää ja vähentää jännitteitä. Aiemmin yhteisöjen välillä on ollut eripuraa”, Zaytseva kertoo.

Viljelykontti on tapa tehdä alueen köyhistä yhteisöistä myös omavaraisia.

“Se on mitä parhain keino tarjota yhteisölle elinkeino ja ruoanlähde myös esimerkiksi luonnonkatastrofien aikana tai jälkeen.”

Kyläläiset katsovat koulutusvideota mediarepun välityksellä Ugandassa
Koulutusvideot keräävät suuren yleisön Ugandan syrjäkylissä. (Kuva: Mika Välitalo / Plan International Suomi )

Kevyt ja kompakti mediareppu helpottaa koulutusta syrjäseuduilla

Video on yksinkertainen ja havainnollinen tapa tehostaa koulutuksia. Lastenoikeusjärjestö Plan järjestää varhaiskasvatuskoulutuksia Ugandan syrjäisissä kylissä, joissa ei kuitenkaan ole välttämättä edes sähköä.

Plan Suomen teknologiavastaava Mika Välitalo lähti etsimään ongelmaan ratkaisua yhdessä brittiläisen yrityksen Aleutian kanssa. Tarvittiin helppokäyttöinen ja energiatehokas tapa näyttää videoita syrjäisimmässäkin kylässä.

“Kesti toki tovi ennen kuin oikeanlainen ratkaisu löytyi. Se vaati yrityksiä ja erehdyksiä”, Välitalo kertoo.

Ensimmäisessä mallissa jo pelkkä akku painoi kaksikymmentä kiloa. Johtoja oli paljon ja niiden kytkeminen oli monimutkaista. Oli selvää, ettei sellainen toimisi.

Lopulta syntyi kevyt selässä kannettava reppu, jossa on kaikki tarvittava: videotykki ja akku, jonka voi kytkeä sähköverkkoon, sekä pieni kokoontaitettava aurinkopaneeli, jolla voi kerätä sähköverkon puuttuessa energiaa auringosta.

Koulutuksista on videoiden myötä tullut suosittuja.

“Kylissä harvalla on edes televisiota, joten jo tieto videoesityksistä kerää sankoin joukoin kyläläisiä paikalle”, Välitalo kertoo.

Koulutuksissa käydään läpi aivan samanlaisia varhaiskasvatuksen perusteita kuin Suomessakin: miten saadaan paikallisista raaka-aineista monipuolinen ateria lapselle ja miten tärkeää on lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutus.

Itse mediarepussa on sisällä pieni minitietokone ja muistia, johon voi tallentaa mitä tahansa materiaalia. Näin reppua voi käyttää moneen muuhunkin tarkoitukseen, kuten vaikkapa opetus- ja tiedotusvälineenä pakolaisleirillä.

Prototyyppi älykkäästä pyörätuolista
Kenialaisen insinöörin kehittelemä pyörätuoli pystyy kulkemaan epätasaisessakin maastossa. (Kuva: Peter Mbiria )

Älykäs pyörätuoli helpottaa vammaisten liikkumista

Keniassa tiet ovat kuoppaisia ja liikenne kaoottista. Rakennuksissa on harvoin hissejä, ramppeja tuskin lainkaan. Pyörätuolilla liikkuvalle elämä on jatkuvaa tukeutumista toisten apuun.

Kenialainen insinööri Peter Mbiria näki ystävänsä, pyörätuolissa istuvan yksinhuoltajaäidin, kohtaavan näitä haasteita päivittäin. Hän alkoi miettiä ongelmaan ratkaisua.

“Aloin suunnitella pyörätuolia, jonka avulla kuka tahansa pyörätuolilla liikkuva voisi olla itsenäinen.”

Mbirian suunnittelema pyörätuoli sopeutuu helposti haastavaankin ympäristöön. Se pystyy esimerkiksi liikkumaan epätasaisessa maastossa ja nousemaan tai laskeutumaan rappusia.

Tekniikka perustuu pitkälti älyteknologiaan. Sen ansiosta pyörätuoli oppii pikkuhiljaa hahmottamaan myös tilan, jossa pyörätuolin omistaja liikkuu.

“Kaksikerroksisessa talossa se oppii liikkumaan 2–3 kuukaudessa. Näin jo pelkkä 'Vie minut keittiöön' -käsky riittää, pyörätuoli hoitaa loput”, Mbiria kertoo.

Se oppii myös tunnistamaan, mitä omistaja tekee vuorokauden aikana todennäköisimmin. Näin se osaa ennakoida, milloin henkilö laskeutuu rappusia alas.

Pyörätuolista on olemassa tällä hetkellä prototyyppi, jota Mbiria oli esittelemässä viime vuonna Afrikan insinöörityön innovaatiokilpailun ehdokkaana.

“Monet olivat hyvin kiinnostuneita, mutta rahoittajia on valitettavasti vielä kovin vähän.”

Silti Mbiria uskoo, että laite on jo ensi vuonna tuotannossa. Vaikka hän toivoo, että pyörätuolin kustannukset pysyvät kohtuullisina, aivan halvimmasta päästä se ei ole. Tavallinen pyörätuoli maksaa Keniassa 200 dollaria ja Mbirian älykäs pyörätuoli noin 4 000–5 000 dollaria.

“Vaikka toivon, että mahdollisimman moni pääsisi liikkumaan itsenäisesti pyörätuolilla, alkuun tämä on varmasti ennemminkin keskiluokan ulottuvilla.”

Rokotteita lennokeilla

Eteläisellä Tyynellämerellä sijaitseva Vanuatu koostuu 83 pienestä saaresta, joista 65:llä on ylipäätään asutusta. Yli kolmasosa saaristosta on infrastruktuuriltaan heikkoa, eli tiet ovat huonoja ja lentokenttiä on vähän. Suuri osa vanuatulaisista elää hyvinkin eristyksissä muusta maailmasta.

Vanuatun hallitus päätti kesäkuussa aloittaa kokeilun, jossa pienet itseohjautuvat lennokit vievät rokotteita eristyksissä eläviin saaristokyliin. Hanketta tukee YK:n lasten oikeuksien järjestö Unicef.

”Tämä on tervetullut innovaatio, joka voi taata jokaiselle lapselle tarvittavat rokotteet”, sanoo Unicefin Tyynenmeren aluevastaava Sheldon Yett.

Rokotekattavuuden parantaminen voi vähentää lapsikuolleisuutta, joka on maailman köyhimpiin kuuluvassa Vanuatussa korkealla. Jopa 23 tuhannesta pikkulapsesta kuolee ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä.

Pikkulennokit toimivat itseohjautuvasti, ja määränpää ohjelmoidaan laitteisiin ennalta. Harva syrjäisten saarien ihmisistä on nähnyt lennokkeja aiemmin, joten paikalliset ja erityisesti terveydenhuollon henkilökunta tarvitsevat myös koulutusta.

Kokeilu on määrä aloittaa elokuussa Takaran saarella Pohjois-Efatessa. Jos se onnistuu, siitä voi tulla koko saarivaltion kattava tapa pitää huolta hajanaisten saarien terveydenhuollon varustelusta, kuten lääkkeistä ja rokotteista.

Kehityksen edistysaskeleita kehityskehitysyhteistyömaataloussoveltava teknologiamediainformaatioteknologiaterveys VanuatuKeniaTansaniaUganda Plan International Suomi

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Lue myös

Pakolaisia saapumassa Ugandaan, taustalla vastaanottokeskus
Etelä-Sudanin ja Ugandan välisen rajan ylittäneet ihmiset saapuvat Omugon pakolaisasutusalueen vastaanottokeskukselle. Siellä he viettävät ensimmäisen yönsä ennen kuin heidät sijoitetaan omille alueilleen.
(Kuva:
Tatu Blomqvist
/
Kirkon Ulkomaanapu
)

Vieraanvaraisessa Ugandassa pakolaiset nähdään mahdollisuutena – ”Euroopalla olisi opittavaa”

Maailman vähiten kehittyneisiin maihin kuuluvaan Ugandaan on paennut lähes 1,4 miljoonaa ihmistä. He saavat melkein kaikki samat oikeudet kuin paikallisetkin. Mallia on kehuttu, mutta raja voi jossakin vaiheessa tulla vastaan.
Lapsi ja vesihana Nepalissa
Suomen tukeman Nepal-hankkeen seurauksena tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä.
(Kuva:
RVWRMP
)

Yksinkertaiset ratkaisut ovat tuoneet Nepalissa juomaveden tuhansille – pelkät ”laastarit” eivät silti ratkaise globaalia vesikriisiä

Nepalissa sadat tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä yksinkertaisten ratkaisujen avulla. Ruohonjuuritason työn lisäksi tarvitaan kuitenkin yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia, sanovat tutkijat.
Cyece-järjestön tiedottaja Taleka Makunje
Malawilainen Taleka Makunje vieraili syksyllä Helsingissä. Hän kampanjoi kotimaassaan seksuaaliterveyden puolesta.
(Kuva:
Teija Laakso
)

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Pakolaisleirin asukkaita ja vieraita Kongossa
Kongossa on 4,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vieraili Pohjois-Kivun maakunnassa sijaitsevalla Mugungan leirillä viime kesänä.(Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO / CC BY-SA 2.0)

Väkivalta pahenee Kongossa – ”yksi maailman pahimmista kriiseistä, mutta kukaan ei näytä piittaavaan”

Miljoonat ihmiset ovat paenneet väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka humanitaarinen kriisi uhkaa kärjistyä. Avustusjärjestöt ponnistelevat hupenevien avustusvarojen kanssa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä.(Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Väkijoukko
Kännykkä ja internet ovat parantaneet filippiiniläisen ja muiden aasialaisten mahdollisuuksia jakaa ja saada tietoa, mutta moni valtio on viime aikoina kiristänyt sensuuria somessa.(Kuva: Kara Santos / IPS)

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.