Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.
Vauva syö plumpy'nutia.
Kongolaisnainen ruokkii Plumpy'nutilla aliravitsemusdiagnoosin saanutta lastaan Kyangwalin pakolaisleirillä Ugandassa maaliskuussa 2018. Kyangaliin saapui joulukuun 2017 ja maaliskuun 2018 välillä yli 60 000 Iturin konfliktia paennutta kongolaista. (Kuva: Diana Zeyneb Alhindawi / Lääkärit Ilman Rajoja)

Ihmeaine. Käänteentekevä. Vallankumous lasten aliravitsemuksen hoidossa.

Muun muassa tällaisilla sanoilla nettijutuissa ja avustusjärjestöjen verkkosivuilla kuvataan maapähkinätahnaa, vakavasta aliravitsemuksesta kärsivien lasten hoitoon kehitettyä ruoka-ainesekoitusta, joka on muuttanut viime vuosina merkittävällä tavalla nälkäkriisien hoitoa.

Plumpy’nut-nimisen tahnan kehitti ranskalainen lääkäri André Briend 1990-luvun lopulla, ja sitä valmistaa ranskalainen Nutriset-firma. Ensimmäisen kerran Plumpy’nutia käytettiin aliravittujen lasten hoitoon laajemmassa mittakaavassa Nigerin nälänhädässä vuonna 2005. Nyt sen käyttö kuuluu niin suomalaisten kuin ulkomaistenkin avustusjärjestöjen normaaliin toimintaan.

”Tämä on ihmeellinen aine, sillä se tekee lasten hoidon ravitsemushätätiloissa niin paljon aiempaa helpommaksi”, sanoo ruotsalainen aliravitsemuksen hoitoon erikoistunut lastenlääkäri Sahar Nejat.

Nejat vastaa puhelimeen Tukholmassa, missä hän odottaa seuraavaa komennustaan maailmalle. Nejat on työskennellyt Lääkärit ilman rajoja -järjestön ja YK:n tehtävissä nälkäkriiseissä muun muassa Nigerissä, Burkina Fasossa, Keniassa, Ugandassa ja Intiassa sekä opettanut aliravitsemuksen hoitoa Ruotsin lääketieteellisessä yliopistossa Karoliinisessa instituutissa.

Tahnan nerokkuus piilee siinä, että sitä myydään annospakkauksissa, jotka ovat heti valmiita käytettäviksi ja toisaalta säilyvät pitkään. Tahnaa ei tarvitse kuumentaa, sen valmistamiseen ei tarvita puhdasta vettä eikä säilytykseen jääkaappia.

Kaikki merkittäviä etuja konfliktiolosuhteissa ja köyhissä ja kuumissa maissa, joissa nälkäkriisit usein tapahtuvat. Pähkinäallergiatkin ovat länsimaiden ulkopuolella harvinaisia.

”Todella pahasti aliravitut lapset, jotka ovat kuin luurankoja, saattavat tarvita kuukausia hoitoa. Ennen heidän piti olla se aika sairaalassa. Nykyään heidät voi päästää annospussien kanssa kotiin heti kun heidän tilansa on vakaa”, Nejat sanoo.

Kaikki lapset voidaan hoitaa

Ennen maapähkinätahnan käyttöönottoa aliravittujen lasten hoito vei paljon resursseja sairaaloilta ja vain pieni määrä lapsia pystyttiin hoitamaan. Myös hoitojaksot jäivät usein lyhyiksi, kun lapsen kanssa sairaalassa olevalla – yleensä äidillä – oli kiire kotiin muiden lasten luo. 

”Siinä mielessä maapähkinätahna on ollut vallankumouksellinen. Sen jälkeen ei ollut enää estettä hoitaa oikeastaan kaikkia, jotka ovat pulassa”, sanoo Tampereen yliopiston lastentautiopin professori Per Ashorn, joka on tutkinut lasten aliravitsemusta ja sen hoitoa muun muassa Malawissa.

Yksi syy tahnan kätevyyteen on sen koostumus. Varsinaista pähkinävoita siinä on noin neljäsosa, sen lisäksi tahna sisältää sokeria, maitojauhetta, kasvirasvaa, vitamiineja ja kivennäisaineita. Siinä on runsaasti energiaa ja proteiinia, joita akuutista aliravitsemuksesta kärsivät lapset tarvitsevat.

Anderé Briendin inspiraationlähteenä Plumpy’nutille oli Nutella, ällömakea levitteenä käytettävä hasselpähkinä-suklaatahna.

”Hän halusi kehittää jotain, mikä olisi lasten mieleen, mutta tarpeellisilla vitamiineilla ja ravintoaineilla täydennettynä”, Nejat sanoo.

Siinä hän myös onnistui. Lapsille Plumpy’nut on suklaaseen verrattavaa herkkua.

”Heti kun pussi on avattu, lapset alkavat syödä sitä.”

Yhdessä vajaan sadan gramman pussissa Plumpy’nutia on 500 kaloria. Lasta kohden pusseja tarvitaan 2–3 päivässä.

”Se sisältää kaiken välttämättömän ravinteen. Lisäksi ei tarvita kuin nesteytystä”, Ashorn sanoo.

Hintakaan ei ole paha. Suomen Unicefin mukaan kahdellakymmenellä eurolla saa 58 pussia maapähkinätahnaa, mikä riittää yhdelle lapselle vajaaksi kolmeksi viikoksi. Unicef on Plumpy’nutin suurin ostaja.

Ruoka on poliittista

Vaikka Plumpy’nut on tunnetuin lasten aliravitsemuksen hoitoon käytettävistä ravintovalmisteista, joita kutsutaan nimellä Ready-to-Use-Therapeutic-Food (RUTF), se ei suinkaan ole ainoa. 

Aliravitsemuksen lievemmän version eli kohtalaisen aliravitsemuksen hoitoon on kehitetty paljon erilaisia tuotteita. On lusikalla annosteltavia nesteitä, tahnoja ja puuroja, joita käytetään ravintolisien tapaan aliravitsemuksen ehkäisyyn riskialueílla. Aivan kuten Suomessa ennen annettiin lapsille kalanmaksaöljyä, Per Ashorn vertaa.

”Valitettavasti tulokset eivät ole olleet yhtä hyviä kuin vaikean aliravitsemuksen hoidossa käytettävien ruokien kohdalla”, Ashorn harmittelee.

Syynä on se, että terveeseen kasvuun vaikuttavat monet muutkin seikat kuin ravitsemus, esimerkiksi infektiot ja ympäristömyrkyt. Niitä ei hoideta ravintolisillä.

Nutrisetin kaltaiset firmat kuitenkin kehittävät ja markkinoivat aliravitsemuksen ennaltaehkäisyyn tarkoitettuja ruokia innokkaasti. Siihen on syynsä.

”Vakavasti aliravittujen lasten määrä on aina pienempi kuin kohtalaisesti aliravittujen, ja näiden taas pienempi kuin riskiryhmään kuuluvien. On parempi bisnes kehittää ruokia koko väestölle kuin vain pahasti aliravituille”, Nejat sanoo.

Lääkärit ilman rajoja -järjestö on ottanut yhteen Nutrisetin kanssa, koska yritys on patentoinut Plumpy’nutin. Järjestön mukaan hinta voisi olla alhaisempi, jos muutkin toimijat voisivat valmistaa ja myydä vastaavaa tuotetta.

Toisaalta Nutriset sallii maapähkinätahnan tuotannon paikallisesti köyhissä maissa franchising-periaatteella. Per Ashorn näkee tilanteessa hyvääkin.

”Patentin vuoksi siitä ei voi tehdä mitä tahansa kopioita, vaan ravitsemussisällön on oltava oikea.”

Voi myös kysyä, pitääkö länsimaiset firmat ylipäätään päästää kilpailemaan ja tekemään bisnestä köyhien maiden lasten vakavan aliravitsemuksen hoidolla.

Esimerkiksi Intia kehittelee tällä hetkellä omaa ravintovalmistettaan, jotta sen ei tarvitsisi turvautua länsimaiseen ruoka-apuun, Sahar Nejat sanoo. Joissain Etelä-Aasian maissa suositaan maapähkinän sijaan kikhernepohjaisia tahnoja, koska ne muistuttavat enemmän paikallista ruokavaliota.

”Pähkinätahna on myös poliittinen kysymys, niin kuin ruoka aina on. Etenkin entisille siirtomaille aihe voi olla herkkä. Kansainvälisten järjestöjen ja firmojen, jotka vievät ruokia näihin maihin, on oltava hyvin avoimia tälle keskustelulle”, Nejat sanoo.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä sekä käsitellään kestävään kehitykseen liittyviä ongelmia rakentavasti. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kehityksen edistysaskeleita kehitysavustustyökatastrofiapuköyhyyslapsetruokaväestöterveysravinto/aliravitsemussairaus/lääkintä

Lue myös

Tunisialaiset poliitikot Bouthaina Elkorbi ja Yamen Akkari

Miten maasta tulee demokratia? – Sitä opetellaan Tunisiassa, jossa uuden polven poliitikot ovat optimisteja kompastuskivistä huolimatta

Yamen Akkari ja Bouthaina Elkorbi ovat Tunisian ensimmäisiä vapaan poliitikkosukupolven edustajia. Kahdeksan vuotta kansannousun jälkeen Tunisia on onnistunut muuttumaan diktatuurista monipuoluedemokratiaksi, jolla on vielä paljon parantamisen varaa. Suomessa vierailleet puolueaktiivit uskovat, että pohjoismainen malli voisi toimia Tunisiassakin.
Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Hakattua ja ojitettua suosademetsää Sumatralla

Yhteisömetsätalous torjuu metsäkatoa Indonesiassa – Kestävin ratkaisu maailman resurssibuumiin on silti kulutuksen vähentäminen

Kulutustason kasvu ajaa metsäkatoa ympäri maailman. Voiko metsiä ja muita luonnonvaroja ylipäätään käyttää kestävästi? Voi, sanovat suomalaisasiantuntijat – mutta se edellyttäisi koko kulutusjärjestelmän muutosta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi