Näkökulmat

Tietokoneen näppäimistö

(Teko)älykkäät puolustusvoimat?

Robottiaseet kehittyvät kovaa vauhtia, mutta Puolustusvoimien tutkimusjohtaja ei ole huolissaan tekoälyn vaikutuksista humanitaarisen lain rikkomiskynnyksen madaltumiseen. Uudet autonomiset asejärjestelmät kuitenkin ampuvat itsensä vastuukysymyksissä sodankäynnin sääntöjen ulottumattomiin, varoittaa Anna Heikkinen.
Panssarivaunu ohittamassa väkijoukkoa

Intti tutuksi lapsille meillä ja muualla

Armeija tunkeutuu lasten ja nuorten elämään monissa maissa ja monilla tavoilla. Mutta miksi suomalainen media on kriittinen tätä kohtaan vain silloin, kun se tapahtuu ”vihollismaissa”? pohtii Esa Noresvuo.
Mielenosoituskylttejä ja mielenosoittajia

Amazonista vallitsee ontto yksimielisyys

Brasilian poliitikot väittävät suojelevansa Amazonia, mutta puheet ovat tyhjää retoriikkaa. Samalla he osallistuvat metsäkadon lietsomiseen eivätkä tee mitään muuttaakseen sen taustalla olevaa kehitysmallia. Nyt yhteiskunnan on löydettävä aito yksimielisyys Amazonin pelastamiseksi, kirjoittaa Brasilian entinen ympäristöministeri Marina Silva.
Sormet tietokoneen näppäimistöllä

Rauhanteknologialle on suuri tarve

Pidämme elokuvista, joissa kurkistetaan tulevaisuuteen. Kun puhun rauhanteknologiasta, ihmiset ajattelevat, että sekin on kuin tieteiselokuvaa. Niin ei kuitenkaan välttämättä ole, kirjoittaa rauhantyön asiantuntija Matthias Wevelsiep.
Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.
Poika käyttää konetta tehtaassa, silmät käsitelty tunnistamattomiksi

Eroon lapsityöstä – Lainsäädännöllä vai vapaaehtoisin toimin?

Yritysten vapaaehtoisia toimia on pitkään tarjottu parhaaksi tavaksi torjua lapsityövoiman käyttöä, mutta käytännössä edistys on ollut hidasta. Suomen Unicefin yritysvastuuasiantuntija Irene Leino uskoo, että sitova lainsäädäntö olisi tehokkaampi keino.
Liikennemerkkiin kiinnitetty lööppi, jossa lukee brad price to rice again

Afrikka tarvitsee perinteistä mediaa

Sosiaalinen media on helposti saavutettava, nopea ja periaatteessa demokraattinen. Samalla se kuitenkin levittää herkästi valeuutisia, joiden vaikutukset on nähty karulla tavalla Afrikassa. Siksi maanosassa tarvitaan yhä uskottavaa, totuutta etsivää perinteistä lehdistöä, kirjoittaa Adewunmi Emoruwa.
Teksti Souvenirs are sold by immigrants

Maahanmuutosta ja rasismista on vaikea puhua, jos sanoja ei ole tai ne ovat valmiiksi värittyneitä

Suomeksi on haastavaa kirjoittaa maahanmuutosta ja rasismista, sillä suomessa ei ole suoraa käännöstä sanalle ”person of color” ja toisaalta suomen sanaa ”maahanmuuttaja” ei oikeastaan ole englannin kielessä. Tarvitaan uusia termejä, sillä ilman niitä ongelmia on vaikea tehdä näkyviksi.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Taskulaskin

Eläkeyhtiöt veroparatiisitalouden keskiössä

Myös suomalaiset työeläkeyhtiöt osallistuvat veroparatiisitalouteen. On turha odottaa muutoksen tapahtuvan itsestään, kun suuryritykset käyttävät valtaa työeläkeyhtiöissä ja houkutus vapaamatkustukseen on suuri. Pelisääntöjä on muutettava, kirjoittaa vero-oikeutta tutkiva Lauri Finér.
Nainen tekee ruokaa telttaleirissä

Rikkaan pohjoisen järjestöt jyräävät köyhien maiden kansalaisjärjestöt – Rahoituksesta vain murto-osa etelän järjestöille

Pohjoisessa uskotaan, että harva etelän järjestö kykenee edes täyttämään anomuskaavakkeet oikein, saati käyttämään rahan tehokkaasti, kirjoittaa Paul Okumu. Maailmanlaajuisesta kansalaisjärjestöjen rahoituksesta vain 2,1 prosenttia menee suoraan etelän järjestöille.
Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.
Mies pyöräilee pakolaisasutusalueen keskellä

Paikallisten ja pakolaisten välit kiristyvät Ugandassa – Kiistoja ratkotaan asukaskokouksissa

Uganda on ottanut vastaan toista miljoonaa pakolaista. Vaikka rinnakkaiselo paikallisten kanssa sujuu pääosin hyvin, viime aikoina on kiistelty muun muassa kansainvälisten järjestöjen jakamasta tuesta, kirjoittaa eteläsudanilaisia pakolaisia haastatellut Suomen Pakolaisavun tiedottaja Mira Luoma.
Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Ympäristönsuojelu, yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet linkittyvät tiiviisti toisiinsa

Hyvän ympäristön ja ihmisoikeuksien puolesta toimivien on aika yhdistää voimansa yhdenvertaisemman maailman puolesta, kirjoittavat Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila ja ulkoministeriön ympäristöneuvonantaja, emeritus Matti Nummelin.
Sexual violence in conflict -kyltti punaisella tuastalla

Miten päästä eroon sodankäynnin tehokkaimmasta aseesta? – Seksuaaliseen väkivaltaan konflikteissa on puututtava välittömästi

Seksuaalisen väkivallan käyttäminen sodankäynnin aseena jatkuu, ellei siihen puututa yhteiskunnan jokaisella tasolla. Yksi keino saada tekijät vastuuseen on naisten ottaminen mukaan rauhanprosesseihin, kirjoittaa Etelä-Sudanin väkivaltaa tutkinut Elina Viitasaari.
Pieni robotti tietokoneen näppäimistön vieressä

Tappajarobotit – Kauhukuva joka on estettävä

Roboteilla on monia etuja ihmissotilaaseen nähden. Se ei tunne syyllisyyttä eikä kärsi painajaisista jälkikäteen. Uhkana voi olla jopa hallitsematon robottisota, kirjoittaa Antero Honkasalo.
Koululaisia istumassa maassa

Afrikka kaipaa nuorempia johtajia – Internet tulisi nähdä mahdollisuutena, ei uhkana

Afrikan väestö on nuorta, mutta johtajat vanhoja. Kun vanhat johtajat yrittävät hallita internetiä vallassa pysyäkseen, kansalaiset ja talous kärsivät, kirjoittaa Selorm Branttie.
Lasten siluetti ja metalliromua

Mikä on asevalvonnan tulevaisuus?

Asevalvonta on tärkeää aseiden vähentämisen kannalta mutta myös siksi, että toisiaan vastustavat tahot kohtaavat. Se, ettei asevarusteluun liittyvistä kysymyksistä enää keskustella yhdessä saman pöydän ääressä, lisää konfliktin riskiä, kirjoittaa Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg.
Kukkia Algerian lipun muodossa

Onnistuuko Algeria toisen tasavallan perustamisessa?

Tiedotusvälineissä on esitetty arvioita ”arabikevään” saapumisesta Algeriaan, mutta todennäköisesti Ranskan keltaliiveillä on ollut enemmän tekemistä algerialaisten aktivoitumisen kanssa. Protestit kertovat kansalaisten halusta syvällisiin muutoksiin, kirjoittaa Karim Maiche.
Mielenosoittajia tähdenmuotoisen ilmapallon kanssa

Äärioikeistolainen populismi uhkaa lehdistön ja kansalaisyhteiskunnan vapautta

Tuoreen raportin mukaan kansalaisyhteiskuntaa kuristetaan ympäri maailman. Algerian ja Sudanin esimerkit antavat kuitenkin syytä optimismiin, kirjoittaa toimittaja Linus Atarah.

Suosittelemme

Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.
Teksti Souvenirs are sold by immigrants

Maahanmuutosta ja rasismista on vaikea puhua, jos sanoja ei ole tai ne ovat valmiiksi värittyneitä

Suomeksi on haastavaa kirjoittaa maahanmuutosta ja rasismista, sillä suomessa ei ole suoraa käännöstä sanalle ”person of color” ja toisaalta suomen sanaa ”maahanmuuttaja” ei oikeastaan ole englannin kielessä. Tarvitaan uusia termejä, sillä ilman niitä ongelmia on vaikea tehdä näkyviksi.
Puita heijastuneena vihreään kuplaan

Asiantuntijat ehdottavat uutta mallia talouskasvun jälkeisen maailman rakentamiseksi – ”Kaadetaan kuningas BKT, kruunataan kuningatar Hyvinvointi”

242 tutkijan, järjestöjen ja kaupunkihallinnon edustajan vetoomuksessa vaaditaan uutta yhteiskuntamallia, jossa muun muassa verotettaisiin rikkaita ja saastuttajia sekä myytäisiin kestävämpiä tuotteita.
Värikyniä

Minne menet, koulutuksen mallimaa?

Suomessa on leikattu kahden edellisen hallituskauden aikana koulutuksesta liki 1,5 miljardia euroa. Sama linja on valitettavasti ulottumassa myös kehityspolitiikkaan, kirjoittaa Sadankomitean hallituksen jäsen Ulla Mikkola.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Oranssi kukka ruohikossa

Onko kestävä kehitys uutta kolonialismia?

On ironista että länsimaat johtavat nyt maailmaa kestävään kehitykseen, kun lähes koko maailma aiemmin omaksui niiltä talousmallin, joka on johtanut ylikulutukseen ja luonnonvarojen ryöstöön, kirjoittaa Eco-Business-sivuston kirjeenvaihtaja Zafirah Zein.
Transaktivisti Rafaelly Wiest sateenkaariraidallisen verhon vieressä

Brasilian transsukupuoliset kohtaavat äärimmäistä väkivaltaa ja vihaa – Uudet työ- ja koulutusmahdollisuudet luovat kuitenkin toivoa

Brasiliassa tapahtuu 45 prosenttia kaikista maailman seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvista rikoksista. Kohteena ovat erityisesti transsukupuoliset. Viime vuosin esimerkiksi lainsäädäntö on kuitenkin mennyt eteenpäin, kirjoittaa maan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa työskentelevä Heidi Nummi.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.