Näkökulmat

Elina Nikulainen puolilähikuvassa keltaisella taustalla.

Naisvihassa on kyse väkivaltaisesta radikalisaatiosta, jonka uhriksi voi joutua kuka tahansa

Incel-kulttuuria värittää katkeruus, naisviha ja ajatus siitä, että naisen keho on miehen omaisuutta. Siksi sitä ei pitäisi ohittaa vähemmän vaarallisena tai yksityisenä ilmiönä vaan väkivaltaisen radikalisoitumisen muotona, jolla on poliittiset tavoitteet, kirjoittaa Elina Nikulainen.
Mies puolilähikuvassa kiviseinää vasten.

Ghanan poliitikot ajavat homouden kieltävää lakia – Se on helppo keino kääntää huomio pois todellisista ongelmista

Ghanassa käsitellään uutta lakia, joka voisi sulkea vankilaan sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt että heidän oikeuksistaan raportoivat journalistit. Köyhyys ei kuitenkaan katoa vähemmistöjä vainoamalla, kirjoittaa ghanalaistaustainen freelance-toimittaja Linus Atarah.
Poika palestiinalaishuivissa rummuttaa keskellä mielenosoitusta. Taustalla ihmiset liehuttavat Palestiinan lippua.

Black Lives Matter havahdutti yritykset, mutta vain osittain – Suuryritysten ihmisoikeuspuheet eivät ulotu palestiinalaisiin

Suuryritykset heräsivät tukemaan ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa vaativia mielenosoittajia Yhdysvalloissa. Miehitetyillä palestiinalaisalueilla yritysten puheet näkyvät kuitenkin tekopyhyytenä, sillä samaan aikaan ne jatkavat sortavasta miehityksestä hyötymistä, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.
Vettä virtaamassa putkesta.

Vesiköyhyys on seurausta poliittisista ratkaisuista

Köyhät maksavat vedestään usein rikkaita enemmän. Jos myös varakkaat maksaisivat vedestään ja viemäröinnistään reilun hinnan, voitaisin hillitä veden tuhlausta ja sijoittaa kerätty raha parempiin vesipalveluihin, kirjoittaa Sanitation and Water for Allin toimitusjohtaja Catarina de Albuquerque.
Puita vuoren edustalla.

Öljy-yhtiöt Afrikan luonnonpuistojen kimpussa

Koska öljy-yhtiöiden on pakko turvautua yhä kalliimpiin etsintöihin erittäin syvällä meren pohjassa, ne hyökkäävät viimeiselle vedenpinnan yläpuolelle jäävälle rintamalle, missä kulut ovat viellä alhaisemmat: Afrikan luonnonpuistoihin ja makean veden varantoihin, kirjoittaa François Misser.
Suomen lippu lipputangossa.

Puhutaan hävittäjistä

Keskustelua hävittäjistä käydään Suomessa asevaraisen turvallisuuskäsityksen ehdoin. Turvallisuuspoliittinen ympäristömme vaatii kuitenkin panostuksia ihmisiin, ei aseisiin, kirjoittaa Sadankomitean hallituksen puheenjohtaja Kaisu Kinnunen.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Rikkaiden maiden rokotenationalismi on hämmentävän itsekästä – Ja lopulta se tulee kääntymään meitä vastaan

Rikkaissa maissa käyttäydytään kuin meillä olisi jonkinlainen erioikeus palata ensimmäisen normaaliin elämään koronapandemian jälkeen. Rokotenationalismi voi kuitenkin johtaa kauaskantoisiin seurauksiin, kirjoittaa Teija Laakso.
Ilmakuva mielenosoittajista.

Köyhyys ja kurjistuminen Kolumbian protestien taustalla – Selkkauksen jatkuminen murentaa luottamusta valtiota kohtaan entisestään

Etenkin nuorten osallistumista Kolumbian protesteihin selittää kasvava köyhyys. Tilanteeseen ei ole nopeaa ratkaisua, sillä poliittinen eliitti näyttää vaipuneen syvään uneen, ja sitä kiinnostavat vain ensi vuoden vaalit, kirjoittaa politiikan tutkimuksen professori Sandra Borda.
Ihmisiä autiomaassa, taustalla pakolaisleirin rakennuksia.

Siviilikriisinhallinnassa tarvitaan ilmasto- ja ympäristöosaamista

Ilmastonmuutos on vaikuttanut esimerkiksi Syyrian ja Etelä-Sudanin konflikteihin. Ilmastokysymysten painoarvo on lisääntynyt myös Suomen ja EU:n ulkopolitiikassa, kirjoittaa Malissa siviilikriisinhallintatehtävissä työskentelevä Mia Rahunen. Kriisinhallintakeskus hakee parhaillaan ympäristöasiantuntijoita alan peruskoulutukseen.
Ilmasta otettu kuva, jossa näkyy metsää, tietä ja peltoa.

Koronapandemia osoittaa, että ihmisen ja planeetan terveys kulkevat käsikkäin

Luonnon tuotteistaminen suurtuotantoa varten on yksi syy siihen, miksi koronavirus lähti leviämään ympäri maailma. Tarvitaan mutaatioita ajattelussa tai virusmutantit tekevät meistä selvää, kirjoittaa argentiinalainen toimittaja Marina Aizen.
Mielenosoittajia rivissä kylttien kera.

Protestiliike vaatii urheilutarvikejätti Pumaa luopumaan yhteistyöstä Israelin jalkapalloliiton kanssa

Urheilutarvikevalmistaja Puma sponsoroi Israelin jalkapalloliitto IFAa, jonka liigoissa pelaa myös seuroja Israelin siirtokunnista miehitetyllä Länsirannalla. Samalla Puma auttaa työntämään palestiinalaisten oikeudet taka-alalle, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.
Mies puolilähikuvassa kiviseinää vasten.

Afrikka on pandemian ja uuden velkakriisin puristuksessa – Huomaako kukaan?

Monien Afrikan maiden velka on kestämättömällä tasolla, ja monet niistä ovat viime vuosina käyttäneet enemmän rahaa velanhoitoon kuin omaan terveydenhuoltoonsa. Omaan napaansa tuijottavien, rokotteita haalivien rikkaiden maiden pitäisi perua velat, kirjoittaa Linus Atarah.
Musta hijab-huivi mallinuken päässä.

Ranskan uusi huivikielto uhkaa uskonnonvapautta globaalisti

Ranskan senaatin edustajat ovat äänestäneet uuden, muslimien pukeutumista rajoittavan lain puolesta. Taustalla on ajatus siitä, että naiset saisivat pukeutua miten haluavat ilman miesten pakottamista. Tämä periaate kuitenkin olettaa jo itsessään naisten ja tyttöjen olevan voimattomia miestensä edessä, muistuttavat Salaado ja Faisa Qasim.
Seinämaalaus, jossa nuoren naisen kuva.

Kirgisian julma morsiamenryöstöperinne on yhä voimissaan – Viimeisimmästä tapauksesta noussut kohu kuitenkin osoittaa, että jokin on muuttumassa

Kirgisiassa jopa tuhannet naiset siepataan vuosittain avioliittoon vastoin tahtoaan. Viimeisimmässä tapauksessa sieppaus päättyi nuoren naisen kuolemaan. Merkki edistyksestä kuitenkin on, että tapauksista nousee julkinen polemiikki, kirjoittaa Teija Laakso.
Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

Nyt on aika aktivoitua uiguurinaisten tilanteen parantamiseksi

Kiinan toimet uiguureja kohtaan muistuttavat yhä enemmän etnistä puhdistusta. Ihmisoikeuksien puolustajana profiloituneen EU:n pitäisi tehdä konkreettisempia päätöksiä tuomitakseen Kiinan toimet, kirjoittaa Salaado Qasim.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Koronarokotteita odotetaan kuumeisesti – mutta ei Tansaniassa: Maa ei aio rokottaa kansalaisiaan eikä ole raportoinut koronatartuntojaan sitten viime kevään

Tansaniassa ei ole perinteisesti ollut rokotevastaisuutta, mutta koronaviruspandemian aikana misinformaatio ja rokoteskeptisyys ovat vallanneet alaa presidentti John Magufulin johdolla. Jos maa ei rokota kansalaisiaan, pandemiasta on vaikea päästä eroon sen naapurimaissa ja viime kädessä koko maailmassa.
Elina Nikulainen puolilähikuvassa keltaisella taustalla.

Vaalien verkkoviha kohdistuu etenkin naisiin ja vähemmistöihin – Näin tasoitat kuntavaalien lähtöasetelmia ja tuet demokratiaa

Naisten ja vähemmistöjen osallistuminen kunnallisvaaleihin on yhä haastavaa niin resurssien puutteen kuin syrjinnänkin vuoksi. Vähintä, mitä jokainen meistä voi tehdä, on olla aktiivinen vastavoima häiriköiville nettitrolleille, kirjoittaa tasa-arvoasiantuntija Elina Nikulainen.
Viljapeltoa.

Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos

Intian viimeaikaisten mielenosoitusten syitä on analysoitu maailman medioissa hyvin. Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on kuitenkin jäänyt huomiotta, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Nainen rokottaa vauvaa.

Tuberkuloosi tappaa yhtä paljon kuin korona – Paremman rokotteen kehittämistä estää lääketeollisuuden ja tutkijoiden kiinnostuksen vähäisyys

Tuberkuloosiin on olemassa rokote, jonka teho kuitenkin hiipuu vuosien mittaan ja joka ei tehoa aikuisiin. Koronarokotteiden kehittämisvauhti kuitenkin näyttää, mihin pystytään, kun poliittinen tahto ja lääketeollisuuden kiinnostus yhtyvät runsaan rahoituksen muodossa, kirjoittaa tutkija Andreas Kupz.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.

Suosittelemme

Mies puolilähikuvassa kiviseinää vasten.

Ghanan poliitikot ajavat homouden kieltävää lakia – Se on helppo keino kääntää huomio pois todellisista ongelmista

Ghanassa käsitellään uutta lakia, joka voisi sulkea vankilaan sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt että heidän oikeuksistaan raportoivat journalistit. Köyhyys ei kuitenkaan katoa vähemmistöjä vainoamalla, kirjoittaa ghanalaistaustainen freelance-toimittaja Linus Atarah.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Rikkaiden maiden rokotenationalismi on hämmentävän itsekästä – Ja lopulta se tulee kääntymään meitä vastaan

Rikkaissa maissa käyttäydytään kuin meillä olisi jonkinlainen erioikeus palata ensimmäisen normaaliin elämään koronapandemian jälkeen. Rokotenationalismi voi kuitenkin johtaa kauaskantoisiin seurauksiin, kirjoittaa Teija Laakso.
Mies puolilähikuvassa kiviseinää vasten.

Afrikka on pandemian ja uuden velkakriisin puristuksessa – Huomaako kukaan?

Monien Afrikan maiden velka on kestämättömällä tasolla, ja monet niistä ovat viime vuosina käyttäneet enemmän rahaa velanhoitoon kuin omaan terveydenhuoltoonsa. Omaan napaansa tuijottavien, rokotteita haalivien rikkaiden maiden pitäisi perua velat, kirjoittaa Linus Atarah.
Elina Nikulainen puolilähikuvassa keltaisella taustalla.

Vaalien verkkoviha kohdistuu etenkin naisiin ja vähemmistöihin – Näin tasoitat kuntavaalien lähtöasetelmia ja tuet demokratiaa

Naisten ja vähemmistöjen osallistuminen kunnallisvaaleihin on yhä haastavaa niin resurssien puutteen kuin syrjinnänkin vuoksi. Vähintä, mitä jokainen meistä voi tehdä, on olla aktiivinen vastavoima häiriköiville nettitrolleille, kirjoittaa tasa-arvoasiantuntija Elina Nikulainen.
Kyniä sateenkaaren väreissä

Sukupuolen vahvistamisen ei pitäisi vaatia ihmeitä

Alaikäinen ei Suomessa voi vaihtaa henkilötunnustaan oman sukupuolen mukaiseksi. Se kuitenkin auttaisi lasta elämään oman minäkuvansa mukaista elämää ja antaisi aikaa varmistua siitä, mitä hän itse haluaa, kirjoittaa Aiko Lohtander.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Mies esittelee joukolle tyttöjä kuukautiskuppia.

Kuukautiset eivät ole enää vaiettu aihe – Itä-Afrikassa edistetään kuukautisterveyttä vähentämällä häpeää

Kuukautisten merkitys naisten terveyden kannalta ymmärretään yhä paremmin, mutta asiaan liittyvä häpeä ei ole kadonnut. Ongelmana on myös etelän naisiin ja tyttöihin kohdistuva toiseuttava viestintä, joka painottaa liikaa uusien kuukautistuotteiden merkitystä rakenteisiin puuttumisen sijasta, kirjoittaa joukko asiantuntijoita.
Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.
Teksti Souvenirs are sold by immigrants

Maahanmuutosta ja rasismista on vaikea puhua, jos sanoja ei ole tai ne ovat valmiiksi värittyneitä

Suomeksi on haastavaa kirjoittaa maahanmuutosta ja rasismista, sillä suomessa ei ole suoraa käännöstä sanalle ”person of color” ja toisaalta suomen sanaa ”maahanmuuttaja” ei oikeastaan ole englannin kielessä. Tarvitaan uusia termejä, sillä ilman niitä ongelmia on vaikea tehdä näkyviksi.
Puita heijastuneena vihreään kuplaan

Asiantuntijat ehdottavat uutta mallia talouskasvun jälkeisen maailman rakentamiseksi – ”Kaadetaan kuningas BKT, kruunataan kuningatar Hyvinvointi”

242 tutkijan, järjestöjen ja kaupunkihallinnon edustajan vetoomuksessa vaaditaan uutta yhteiskuntamallia, jossa muun muassa verotettaisiin rikkaita ja saastuttajia sekä myytäisiin kestävämpiä tuotteita.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.