Näkökulmat

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Piikkilanka-aita

Yhden väestönosan turvallisuutta ei voi kohtuuttomasti lisätä toisten kustannuksella

Turvallisuus on arvolatautunut ja kontekstisidonnainen käsite. Uskomusten sijaan tarvitaan tutkittua näyttöä turvallisuustoimenpiteiden vaikutuksista turvallisuuteen, kirjoittaa ylikomisario ja tutkija Jari Taponen.
Hurrikaani Irman tuhoja Brittiläisillä Neitsytsaarilla

Seuraava hurrikaani on vain kuukausien päässä – myrskyjen runtelemat Karibian saaret kaipaavat kipeästi lisää apua

Tämän syksyn hurrikaanit ovat olleet voimakkaampia kuin Karibian alueen maissa koskaan aiemmin. Keskitulotason maina ne eivät kuitenkaan saa täyttä tukea kansainväliseltä yhteisöltä. Siihen on tultava muutos, vaativat YK:n kehitysohjelman ja Karibian maiden järjestön johtajat.
Helsinki

Vakava työhyväksikäyttö on totta myös Suomessa

Vakavaa työhyväksikäyttöä esiintyy myös Suomessa, vaikka sitä voi olla vaikea uskoa. Tapauksia yhdistävät usein samat piirteet, ja tietyt tekijät altistavat työhyväksikäytölle, kirjoittaa Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön päällikkö Milla Aaltonen.
Palestiinalaispoikia Hebronin Shuhada-kadulla

Yhdysvaltain lähtö Unescosta hämmentää Hebronissa

Israelin ja Yhdysvaltain Unesco-eron taustalla on kiista miehitetyllä Palestiinalaisalueella sijaitsevan Hebronin vanhankaupungin asemasta.
Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
UN Womenin pääjohtaja Phumzile Mlambo-Ngcuka

Hyvät miehet eivät seuraa seksuaalista häirintää sivusta

On julma etuoikeus pystyä ahdistelemaan tyttöä tai naista ­ilman seuraamuksia, kirjoittaa YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin pääjohtaja Phumzile Mlambo-Ngcuka.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Keramiikkakuva Vladimir Putinista

Vaalien imitointia Venäjällä

Venäjän oppositio on ahtaalla, mutta niin on valtiojohtokin. Vaikka opposition tarjoama vaihtoehto on ohut, Putinia saattaa silti jännittää, koska vanhat keinot pysyä vallassa eivät enää toimi, kirjoittaa Veera Laine.
Kreikkaan saapuneita siirtolaisia vuonna 2015

Vuosi New Yorkin julkilausumasta: Maailman pakolaiset tarvitsevat tekoja

New Yorkin julkilausuman tarkoituksena oli löytää inhimillinen ratkaisu pakolaistilanteeseen. Nyt, vuotta myöhemmin, julkilausuman tavoitteet eivät näy käytännössä, kirjoittaa Pakolaisavun asiantuntija Ida Schauman.
Bangladeshilaisia lapsia

Eriarvoisuus estää kestävän kehityksen

Parhaatkin maat voisivat tehdä enemmän eriarvoisuuden vähentämiseksi. Esimerkiksi Belgian verotus hellii suuryrityksiä, ja Tanska on keventänyt rikkaimpien verotusta, moittii Oxfam-järjestön Yhdysvaltain-johtaja Abby Maxman.
Saudiarabialaisia naisia

Saudi-Arabia löysää naisten liekaa, mutta todellinen tasa-arvo on yhä kaukana

Saudi-Arabian päätöstä kumota naisten ajokielto pidetään historiallisena. Sitä se onkin, mutta samalla on helppo unohtaa maan muut ihmisoikeusrikkomukset, kirjoittaa Teija Laakso.
We are all immigrants -teksti seinässä

Sanoilla on väliä

Ääripäät ja tolkun ihmiset. Paperittomat ja laittomasti maassa oleskelevat siirtolaiset. Miksi turvapaikanhakijoista ja pakolaisista puhuminen on niin vaikeaa? Sanat ovat painavia, ja niiden merkitykset on tärkeä tiedostaa, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
Norsu Krugerin kansallispuistossa Etelä-Afrikassa

Norsunluu päätyy mafioiden käsiin

Keskisen Afrikan valtiot ovat sitoutuneet moniin kansainvälisiin sopimuksiin elefanttien suojelemiseksi, mutta ne jäävät paperille niin kauan kuin korruptio rehottaa ja viranomaisilla on kytkyjä salakauppaan, kirjoittaa Richard Thomas.
Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta

Silpominen kielletty: Ketä laki suojelee?

Suomessa on vaadittu naisten sukuelinten silpomisten kieltämistä erillisenä rikoksena. Siru Aura pohtii lainsäädännön vaikutusta silpomiseen Somalimaan ja Kenian esimerkkien kautta.
Palavia kynttilöitä

Näkökulma: Surun hetkellä emme saa vaipua pelon ja vihan valtaan

Turun iskut ovat herättäneet keskustelua muun muassa tiedustelulainsäädännöstä. Laajamittainenkaan verkkovalvonta tai perusoikeuksien riisuminen ei kuitenkaan poista maailmasta terrorismia, muistuttaa Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja.
Raskaana oleva nainen kantaa polttopuita pään päällä Keniassa.

”Naiset veisivät Kenian uudelle tasolle”

Jos naiset saisivat koulutusta, koko maa voisi nousta aivan toiselle tasolle, toteaa kenialainen Stella Achoki. Naisiin kohdistuva väkivalta jarruttaa kehitystä ja tulee kalliiksi.
Mullasta nousee kasvinversoja

Vähemmän lihaa vai enemmän multaa?

Maatalous voitaisiin muuttaa permakulttuuriviljelyllä ja kiertolaiduntamisella päästölähteestä hiilinieluksi, kirjoittaa Mikko Savilahti.
Takseja, autoja ja mainoskylttejä New Yorkin katuvilinässä.

Läntiset arvot ja todellinen maailma

Objektiivisuus merkitsee sitä, että asiat nähdään samalla tavalla kuin kaikki muutkin ne näkevät. Läntisessä maailmassa on luvatonta osoittaa, että kapitalismi on pitkän päälle kestämätön järjestelmä, kirjoittaa Tapani Lausti.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.

Suosittelemme

Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Kerjäläinen kadulla

Onko empatiasta hyvinvointivaltion ylläpitäjäksi?

Kun vastuu empatiasta vieritetään yksilön tai yhteisön vapaaehtoisuuden varaan, ollaan vaarassa luisua hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa heikompien auttaminen riippuu vahvemmassa asemassa olevan kulloisestakin mielentilasta, kirjoittaa Anna-Stiina Lundqvist.
Mielenosoittaja pitelee It's a dress, not a yes -kylttiä

Seksi ilman suostumusta on raiskaus – miksi vain yhdeksän Euroopan valtiota myöntää tämän?

Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.
Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.