
Uutiset
Voit rajata uutisvirtaa käyttämällä tiputusvalikoita.
Tilaa uutiskirje
Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.
Ajankohtaista

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys
Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.

Zimbabwen mielenosoitukset rauhoittuvat, mutta kansalaisten elämä käy yhä vaikeammaksi – Moni ostaa ruokaöljyä enää teelusikallinen kerrallaan, kertoo tutkija Obert Hodzi
Zimbabwen turvallisuusjoukot tukahduttivat viime viikolla rajusti kansalaisten protestit. Maassa vastikään käyneen Helsingin yliopiston tutkijan Obert Hodzin mukaan hallinnon on yhä helppo turvautua vanhaan sortojärjestelmään, sillä uudistuksia ei ole tehty tarpeeksi.
Selviytyminen palestiinalaisena Libanonissa on elämänmittainen haaste – Kaksi pakolaisnaista kertoo tarinansa
Palestiinalaisia pakeni joukoittain Libanoniin 70 vuotta sitten, kun Israelin valtio perustettiin. Heillä ei vieläkään ole kansalaisoikeuksia. Pakolaisleireissä elämä on usein raskasta, köyhää ja rajallista, mutta elämänilo voi löytyä vaikkapa lastenkasvatuksesta tai työstä.

”Minusta tuntuu, että olemme alempiarvoisia” – Tutkimus selvitti, mitä afrikkalaiset ajattelevat apukuvastosta
Tutkijat haastattelivat 74:ää afrikkalaista kuudessa eri maassa ja näyttivät näille kymmenen avustusjärjestöjen kampanjakuvaa. Useimmat ymmärsivät viestinnän tärkeyden, mutta monet vaativat moninaisempaa kuvaa Afrikasta.

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”
Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.

Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti
Äärioikeiston edustajat kaatoivat punaista maalia Vitalina Kovalin päälle, koska hän osoitti mieltään naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Äärioikeiston iskut ovat lisääntyneet Ukrainassa viime aikoina. Koval on huolissaan mutta aikoo jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.

Maailmanparannuskin tuottaa päästöjä – Suomessa kehitettiin järjestöille oma laskuri hiilijalanjäljen pienentämiseksi
Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäinen hiilijalanjälkilaskuri kansalaisjärjestöille. Toiveissa on, että niiden kautta tavoitetaan myös tavalliset kansalaiset. Suomalainen demokratiajärjestö Demo aikoo ryhtyä vähentämään päästöjään muun muassa lisäämällä videoneuvotteluita.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta
Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.
Miksi brasilialaiset valitsivat äärioikeistolaisen presidentin? Jair Bolsonaron voitto ei yllättänyt tutkija Leonardo Custódiota
Tampereen yliopiston tutkijan Leonardo Custódion mukaan moni brasilialainen nieli presidenttiehdokkaan törkykommentit pelkkänä retoriikkana ja äänesti tätä niistä huolimatta. Nyt etenkin Brasilian kansalaisyhteiskunta pelkää tulevaa, sillä Bolsonaro on luvannut jopa lopettaa aktivismin maasta.

Yhteisömetsätalous torjuu metsäkatoa Indonesiassa – Kestävin ratkaisu maailman resurssibuumiin on silti kulutuksen vähentäminen
Kulutustason kasvu ajaa metsäkatoa ympäri maailman. Voiko metsiä ja muita luonnonvaroja ylipäätään käyttää kestävästi? Voi, sanovat suomalaisasiantuntijat – mutta se edellyttäisi koko kulutusjärjestelmän muutosta.