Uutiset

Voit rajata uutisvirtaa käyttämällä tiputusvalikoita.

Mies mikrofonin edessä puolilähikuvassa.

120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”

Avustusjärjestöt varoittavat ruokakriisistä Keski-Afrikan tasavallassa, jossa väkivalta on kiihtynyt joulukuun vaalien jälkeen. Avustuskuljetuksia ei saada perille ja hinnat nousevat. Kymmenet tuhannet ovat paenneet naapurimaihin.
Israelin lippu

Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman

Miehitetyllä Länsirannalla rokotteita on jaettu juutalaissiirtokuntalaisille mutta ei palestiinalaisille. YK ja ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat Israelia Geneven neljännen sopimuksen velvoitteista.
Lapsia pulpettien äärellä.

PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta

Care International -järjestö on julkaissut vuotuisen listansa kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, jotka saavat vähiten tilaa maailman medioissa. ”Emme saa pysyä vaiti, kun maailma jättää huomiotta kriisit, jotka alkoivat kauan ennen koronavirusta ja joihin ei vieläkään ole puututtu”, sanoo järjestön koordinaattori Delphine Pinault.
Kaksi miestä pöydän molemmin puolin, toinen selkä päin kameraa.

2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin

Humanitaarista apua on saatu toimitettua perille Etiopian Tigrayn alueelle, jossa kapinalliset ja armeija aloittivat taistelut marraskuussa. Monin paikoin viestintäyhteydet ja sähköt ovat kuitenkin poikki, vettä ei saada ja ruuan hinta nousee, kertovat YK sekä avustusjärjestö Lääkärit ilman rajoja.
Lentokoneen siipi ja pilviä.

Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Euroopan investointipankin tutkimuksessa kysyttiin, mistä ihmiset olisivat valmiita luopumaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Niin suomalaisille kuin muillekin eurooppalaisille sekä amerikkalaisille erityisen vaikeaa olisi jättää auton omistaminen ja lihansyönti.
Kyltti, jossa lukee restricted area, no go zone, by order government of Mekamui.

Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin

Monikansallisen Rio Tinton kuparikaivos toimi Bougainvillessä vuosina 1972–1989. Nyt 156 asukasta on laatinut Australian hallitukselle valituksen, jonka mukaan yhtiön on rikkonut OECD:n ohjeistusta monikansallisille yhtiöille jättämällä huomiotta kaivoksen ennakoitavissa olleet vaikutukset.
Mies puolilähikuvassa, taustalla maalattu seinä.

Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen

Donald Trumpin pakotepolitiikka on vahvistanut Kuuban kommunistisen puolueen tiukan linjan kannattajia. Barack Obaman aloittama pehmeämpi linja olisi voinut pikkuhiljaa kaataa koko järjestelmän, sanoo pitkään Kuubaa seurannut Antti Halinen.
Metsää alhaalta ylöspäin kuvattuna.

Satelliitit tarjoavat apua metsäkadon torjuntaan – Tutkimuksen mukaan varoitusjärjestelmä vähensi metsäkatoa Keski-Afrikan maissa lähes viidenneksellä

Satelliittijärjestelmä säästää metsänvartijoiden ja vapaaehtoisten aikaa lähettämällä varoituksen metsäpeiton pienenemisestä sähköpostitse, selvisi yhdysvaltalaistutkimuksessa. Tieto on merkityksellinen etenkin hiilidioksidipäästöjen leikkaamisen kannalta.
Kelta-sini-puna-raidallinen lippu.

Yhteisöradio Andaquí edistää sovintoa Kolumbian maaseudulla – ”Emme suostuneet toimimaan sodan ehdoilla”

Kolumbiassa kuunnellaan radiota noin neljä tuntia päivässä. Amazonian alueella toimiva yhteisöradio Andaquí oli vuonna 2016 päättyneen sodan kaikkien osapuolten hyökkäyskohde, mutta se ei suostunut luovuttamaan. Perustaja Alirio González uskoo radioasemansa pelastaneen ihmishenkiä.
Sarvipäinen mielenosoittaja Yhdysvaltain lipun kera, taustalla Capitol-rakennus.

”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti

Muun muassa YK:n pääsihteeri António Guterres, YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Volkan Bozkir ja Parlamenttien välinen liitto IPU ovat vaatineet demokraattisten prosessien kunnioittamista. Mielenosoittajat tunkeutuivat Yhdysvaltain kongressirakennukseen myöhään eilen illalla.
Punatukkainen nainen ulkona, taustalla Oodi

Maailma.netin vuoden 2020 suosituimmat jutut nostivat esiin mielenkiintoisia henkilöitä avustustyöntekijöistä aktivisteihin – Katso tästä luetuimpien top 10

Maailma.netin luetuimpien juttujen kärjessä on ajankohtaisia aiheita, kuten maahanmuuttoa, rasismia ja koronaviruspandemiaa, käsitteleviä artikkeleita. Suosituimmissa haastateltiin muun muassa naisten sukuelinten silpomisen vastaista työtä tekevää Ujuni Ahmedia ja Lääkärit ilman rajoja -järjestön avustustyöntekijää Julian Blomia.
Vaja tulvaveden keskellä.

Belo Monten jättimäinen vesivoimala vaikeuttaa alkuperäiskansojen perinteistä elämäntapaa – ”Uhattuna on itse elämä, emme vain me”

Brasiliassa vuonna 2019 käyttöön otettu Belo Monte on maailman kolmanneksi suurin vesivoimala. Sen rakentaminen on vaatinut muun muassa joen luonnollisen korkeuden muuttamista. Alkuperäiskansa jurunat taistelevat voimalaa vastaan, ja hiljattain he ovat saaneet yllättävää tukea valtion ympäristövirastolta.
Kolme tyttöä istuu aikuisen edessä tuoleilla.

Korona on lisännyt teiniraskauksia ja silpomista, mutta mistä se oikeastaan johtuu? – ”Kun koulut suljettiin, tytöt jäivät oman onnensa nojaan”, sanoo kenialainen asiantuntija Mary Momanyi

Kriisien aikoina naisten ja tyttöjen asema usein heikkenee, koska syvään juurtuneita sosiaalisia normeja on vaikeampi vastustaa. Keniassa korona-aika on johtanut muun muassa siihen, että tytöt suostuvat seurustelusuhteisiin vanhempien miesten kanssa saadakseen rahaa edes terveyssiteisiin, kertoo Solidaarisuuden asiantuntija Mary Momanyi.
Nainen puolilähikuvassa kirjoituspöydän ääressä.

Afganistanista Suomeen paennut Aziza Hossaini toimii asioimistulkkina ja haaveilee tyttöjen orpokodin perustamisesta

Naisten hyvinvoinnin puolestapuhuja Aziza Hossaini työskentelee tulkkina, joka auttaa muun muassa mielenterveyspotilaita sekä väkivaltaa kokeneita ja joutuu kuulemaan rankat asiat kahteen kertaan. Molemmat vanhempansa Afganistanissa menettänyt Hossaini asuu nykyisin Suomessa, mutta hän tukee edelleen myös synnyinmaahansa jääneitä sukulaisiaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Ajankohtaista

Vesikuplia sisältävä kirkas pallo kädessä.

Maailman kehittyneimpien maiden lista meni uusiksi – Tuore indeksi mittaa ihmisen hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristöpaineita, eikä tulos mairittele teollisuusmaita

YK:n kehitysohjelman perinteinen inhimillisen kehityksen indeksi tarkastelee tänä vuonna kehitystä myös hiilidioksidipäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen näkökulmasta. Siksi Suomi putoaa indeksillä 19 sijaa ja Costa Rica nousee 37 sijaa.
Mies puolilähikuvassa laukku olalla.

”Paikalliset yrittävät elää normaalia arkea” – Lääkäri Kariantti Kallio ja sairaanhoitaja Julia Perä kertovat, millaista on avustustyö maailman pahimman kriisin keskellä Jemenissä

Terveydenhuoltojärjestelmä on lähes romahtanut ja nälänhätä uhkaa Jemenissä, joka on kärsinyt konfliktista yli viisi vuotta. Silti maasta löytyy myös toivoa. Suomalaiset avustustyöntekijät ihailevat etenkin paikallisen terveydenhuoltohenkilökunnan sitoutuneisuutta.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nainen puolilähikuvassa.

Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija

Suomen järjestökenttä on viime vuosina keskittynyt, ja hankebyrokratiasta on tullut raskaampaa etenkin pienille järjestöille. Tuoreen raportin mukaan vaarana on, että kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus kritisoida valtiota vapaasti ja tehdä innovatiivisesti yhteiskunnallisia aloitteita heikkenee.
Mies raivaa talon raunioita.

Hyvä varautuminen pelasti ihmishenkiä taifuunien nuijiessa Filippiinejä – ”Ihmiset oikeasti uskoivat varoituksia”, kertoo suomalainen avustustyöntekijä

Filippiineille marraskuussa iskeneet Goni- ja Vamco-taifuunit ovat vaikuttaneet miljoonien ihmisten elämään, ja muun muassa Punainen Risti on aloittanut maassa mittavan avustusoperaation. Ihmishenkiä olisi voitu menettää kuitenkin paljon enemmänkin, kertoo SPR:n avustustyöntekijä Jukka-Pekka Kaasinen.
Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla kaksi miestä.

Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille

Sunnuntaina vaalit järjestävässä Myanmarissa on käynnissä yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista, tai oikeastaan useampiakin. Aung San Suu Kyin noustua valtaan etnisten vähemmistöjen tilanne maassa ei ole parantunut, pikemminkin päin vastoin, sanoo paikallisessa järjestössä työskentelevä rauhanneuvottelija Harn Yawnghwe.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Tyttöjä valkoisissa huiveissa sinisen rakennuksen edustalla.

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”

Ensi viikolla järjestettävässä Afganistan-konferenssissa varmistetaan maan budjetti neljäksi vuodeksi. Tilanne on poikkeuksellisen herkkä, sillä rauhanneuvottelut ovat kesken. ”Avunantajat ovat valmiita tukemaan Afganistania, mutta tuomme selvästi esille ne asiat, joista emme jousta”, sanoo konferenssin erityisedustaja, suurlähettiläs Janne Taalas.