EU:n aikomukset perustaa siirtolaisille maihinnousukeskuksia eivät saa järjestöjen kiitoksia. Niiden mukaan unioni on keskittynyt vain omien etujensa ajamiseen.
Keskustelu siirtolaisista on jälleen kärjistynyt EU:ssa, vaikka tulijoita on vain murto-osa muutaman vuoden takaiseen verrattuna. Epämääräiset ehdotukset koontileireistä EU:n ulkopuolella eivät riitä, vaan jokaisen jäsenmaan on kannettava vastuunsa Euroopasta turvaa hakevista ihmisistä – etenkin lapsista, vaatii Pelastakaa Lapset ry:n vaikuttamistyön asiantuntija Tapio Laakso.
Suomi kavensi vuonna 2016 turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta oikeusapuun ja supisti avusta maksettavia summia. Pakolaisneuvonnan mukaan järjestelmä ei enää kohtele ihmisiä yhdenvertaisesti.
Suomesta Irakiin palautetun miehen kuolema on herättänyt kysymyksiä siitä, toimiiko Suomen turvapaikka- ja pakolaispolitiikka oikeudenmukaisin perustein. Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen on huolissaan kiristyksistä, joihin poliittinen ilmapiiri on vaikuttanut hänen mukaansa liikaa.
Keskiarvot maahanmuuttajien uskonnosta kuvaavat uskonnonharjoituksen yleistä tasoa, mutta niiden perusteella on vaikea sanoa mitään yksittäisten ihmisten vakaumuksesta, muistuttaa uskontotieteiljiä Teemu Pauha.
Norsunluurannikkoilainen siirtolainen Bamba Drissa sanoo, että elämä Italiassa on vaikeampaa kuin kotimaassa. Paluu ei kuitenkaan ole vaihtoehto. ”Me olemme täällä auttaaksemme perheitämme. Ennen kuin se onnistuu, emme voi palata.”
Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan viimeisten 40 vuoden aikana paperiton siirtolaisuus on kasvanut sitä mukaa kuin muuttoliikettä on yritetty rajoittaa. Tiukka jako siirtolaisuuteen ja pakolaisuuteen ei sen mukaan toimi.
Suomen Pakolaisapu antaa tunnustuspalkinnon Kotoklubi Kaneli -toiminnalle, joka pyrkii etenkin kotona lapsen kanssa olevien maahanmuuttajavanhempien kotouttamiseen.
Ääripäät ja tolkun ihmiset. Paperittomat ja laittomasti maassa oleskelevat siirtolaiset. Miksi turvapaikanhakijoista ja pakolaisista puhuminen on niin vaikeaa? Sanat ovat painavia, ja niiden merkitykset on tärkeä tiedostaa, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
Suomi on saanut viime vuosina neljä langettavaa päätöstä YK:n kidutuksen vastaiselta komitealta. Pakolaisneuvonta kritisoi tapaa, jolla asiaa on käsitelty julkisuudessa.
Useimmat Libyasta Eurooppaan pyrkivät lapset ja nuoret ovat joutuneet ihmisoikeusloukkausten uhreiksi. Erityisessä riskissä ovat Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulevat – syynä rasismi, sanoo Unicef.
Moni siirtolainen turvautuu yhä hengenvaarallisiin reitteihin, muistuttaa YK:n pakolaisjärjestö. Italiaan matkaavan riski menettää henkensä on yksi 39:stä.
Muun muassa Lääkärit ilman rajoja on ilmoittanut, ettei se suostu sääntöihin, joiden mukaan siirtolaisia mereltä pelastavien järjestöjen on esimerkiksi päästettävä tarvittaessa poliisit aluksille.
