Kreikka pidätti elokuussa muun muassa pakolaisia uimalla turvaan auttaneen syyrialaisen Sarah Mardinin. Ihmisoikeusjärjestöt pitävät avustustyöntekijöihin kohdistuvia salakuljetusyytteitä perusteettomina.
Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Paperittomalla ei ole oikeutta tehdä töitä, ei oikeastaan oikeutta olla edes olemassa, mutta jotenkin on silti yritettävä tulla toimeen. Helsingin Refugee Film Festivalin elokuvat näyttävät, millaista elämä on ainaisen epävarmuuden edessä.
Yli 7 000 turvapaikanhakija- ja siirtolaislasta on saapunut tänä vuonna Kreikan saarille. Unicef vaatii, että EU-maat alkavat ottaa nopeasti vastaan heitä ja heidän perheitään. ”Tämä on paitsi häpeällistä myös lyhytnäköistä”, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
Kymmenessä EU-maassa tehdyn tutkimuksen mukaan useimmat kansalaiset kannattavat pakolaisten vastaanottoa mutta eivät hyväksy tapaa, jolla EU on hoitanut pakolaiskysymystä.
Turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa vähentynyt, mutta pakolaiskiintiö aiotaan siitä huolimatta pitää ennallaan ensi vuonna. ”Jos nyt ei ole hyvä aika nostaa pakolaiskiintiötä, niin milloin”, ihmettelee Suomen Pakolaisavun asiantuntija Ida Schaumann.
Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.
EU:n aikomukset perustaa siirtolaisille maihinnousukeskuksia eivät saa järjestöjen kiitoksia. Niiden mukaan unioni on keskittynyt vain omien etujensa ajamiseen.
Keskustelu siirtolaisista on jälleen kärjistynyt EU:ssa, vaikka tulijoita on vain murto-osa muutaman vuoden takaiseen verrattuna. Epämääräiset ehdotukset koontileireistä EU:n ulkopuolella eivät riitä, vaan jokaisen jäsenmaan on kannettava vastuunsa Euroopasta turvaa hakevista ihmisistä – etenkin lapsista, vaatii Pelastakaa Lapset ry:n vaikuttamistyön asiantuntija Tapio Laakso.
Suomi kavensi vuonna 2016 turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta oikeusapuun ja supisti avusta maksettavia summia. Pakolaisneuvonnan mukaan järjestelmä ei enää kohtele ihmisiä yhdenvertaisesti.
Suomesta Irakiin palautetun miehen kuolema on herättänyt kysymyksiä siitä, toimiiko Suomen turvapaikka- ja pakolaispolitiikka oikeudenmukaisin perustein. Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen on huolissaan kiristyksistä, joihin poliittinen ilmapiiri on vaikuttanut hänen mukaansa liikaa.
Keskiarvot maahanmuuttajien uskonnosta kuvaavat uskonnonharjoituksen yleistä tasoa, mutta niiden perusteella on vaikea sanoa mitään yksittäisten ihmisten vakaumuksesta, muistuttaa uskontotieteiljiä Teemu Pauha.
Norsunluurannikkoilainen siirtolainen Bamba Drissa sanoo, että elämä Italiassa on vaikeampaa kuin kotimaassa. Paluu ei kuitenkaan ole vaihtoehto. ”Me olemme täällä auttaaksemme perheitämme. Ennen kuin se onnistuu, emme voi palata.”
