Näkökulmat
Näkökulmat-sivulla julkaistaan eri kirjoittajien kolumneja ja muita kantaaottavia tekstejä.
Kuukautisköyhyydessä on kyse enemmän köyhyydestä kuin kuukautisista
Kuukautisköyhyydessä on kyse enemmän köyhyydestä kuin kuukautisista
Se, että ihmisellä ei ole varaa kuukautissuojiin, on megalomaanisen iso ongelma. Sen voisi Suomessa ratkaista esimerkiksi paremmalla perusturvalla, kirjoittaa Maailma.netin päätoimittaja Teija Laakso.
30.5.2023”Sivuvahinkoihin” vetoaminen on loukkaus Gazan kuolleita kohtaan
”Sivuvahinkoihin” vetoaminen on loukkaus Gazan kuolleita kohtaan
Toimittaja, tutkija ja aktivisti Majed Abusalama on pelännyt kuolevansa Israelin pommittaessa Gazaa. Kun siviilejä kuolee operaatioiden seurauksena, käytetään usein termiä collateral damage, ”sivuvahingot”. Abusalama muistuttaa, että jokaisen luvun taustalla on ihminen.
22.5.2023YK-konferenssissa luotiin uusi pohjapiirustus köyhien maiden tukemiselle – Kiristyneessä geopoliittisessa tilanteessa sen toteuttajiksi kaivataan etenkin länsimaita
YK-konferenssissa luotiin uusi pohjapiirustus köyhien maiden tukemiselle – Kiristyneessä geopoliittisessa tilanteessa sen toteuttajiksi kaivataan etenkin länsimaita
Maaliskuussa järjestetyssä YK:n vähiten kehittyneiden maiden konferenssissa sovittiin toimenpideohjelmasta, joka tähtää muun muassa maailmantalouden rakenteiden uudistamiseen. Ohjelma pitää toteuttaa kestävän kehityksen edistämisen takia mutta myös siksi, että jos talouden rakenteellisia ongelmia ei korjata, autoritääriset voimat saavat edelleen polttoainetta väitteilleen lännen tekopyhyydestä, kirjoittaa Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto.
4.5.2023Ukrainan sota herätti henkiin geopoliittisen kilpailun Afrikasta – Maanosan pitää nyt vältellä joutumista supervaltojen intressien ristipaineeseen
Ukrainan sota herätti henkiin geopoliittisen kilpailun Afrikasta – Maanosan pitää nyt vältellä joutumista supervaltojen intressien ristipaineeseen
Afrikasta on tullut yhä selkeämmin Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän välisen geopoliittisen kilpailun kohde. Se vaatii maanosalta huolellista strategiaa ja sen omien voimavarojen hyödyntämistä, kirjoittaa Linus Atarah.
26.4.2023Miksi Joe Biden esitti Mastercard-johtajaa Maailmanpankin johtoon?
Miksi Joe Biden esitti Mastercard-johtajaa Maailmanpankin johtoon?
Maailmanpankin uudeksi johtajaksi valittaneen investointipankkiiri Ajay Banga, jolla ei ole juuri näyttöjä globaalin kehityksen edistämisestä. Taustalla on Yhdysvaltain demokraattipuolueen heikkoudet globaaliin hallintaan liittyvissä kysymyksissä sekä vanha ”herrasmiessopimus” johtajuuden kuulumisesta Yhdysvalloille. Kenties Maailmanpankin seuraava johtaja valitaan kuitenkin jo avoimessa prosessissa ja kriteereillä, joita ohjaavat globaalit kehitystavoitteet, kirjoittaa Matti Ylönen.
25.4.2023Sodasta ja rauhasta on keskusteltava kiihkottomasti
Sodasta ja rauhasta on keskusteltava kiihkottomasti
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on ollut pysähdyksissä Nato-ratkaisusta lähtien, ja poikkeamista johtavan turvallisuuspolitiikan yleislinjasta suvaitaan yhä heikommin. Sotilaallisen ajattelun yliote diplomatiasta estää löytämästä polkuja kestävään rauhaan, kirjoittaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallituksen jäsen Aleksi Okkonen.
5.4.2023Nato-maassakin voi olla rauhanaktivisteja – Toivottavasti se ei tule suomalaiselle medialle yllätyksenä
Nato-maassakin voi olla rauhanaktivisteja – Toivottavasti se ei tule suomalaiselle medialle yllätyksenä
Rauhanliikkeen edustajilta kysellään nyt, voiko Nato-Suomessa voi olla rauhanaktivisti ja miten Nato-jäsenyyttä aiotaan juhlia. On pelottavaa, jos sodan ja Suomen Nato-jäsenyyden yksi seuraus on se, että yhteiskunnallisen keskustelun taustaoletukset naulataan paikoilleen jo ennen keskustelun alkamista, kirjoittaa Teija Laakso.
3.4.2023Mitattu tehokkuus ei riitä kehityspolitiikan perusteluksi
Mitattu tehokkuus ei riitä kehityspolitiikan perusteluksi
Kehityspolitiikan tehokkuuden seuranta on kasvanut 2000-luvulla. Mittauskoneiston kasvavat vaatimukset kuitenkin uhkaavat etenkin pienimpiä kehitysyhteistyötoimijoita. Tehokkuuspuhe ei myöskään motivoi ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan, kirjoittaa tutkija Matti Ylönen.
6.3.2023Normaaleja ihmisiä
Normaaleja ihmisiä
Mielipidetutkimuksia antavat suuntaa venäläisten näkemyksistä, mutta niiden tulkitsemiseen liittyy yksi merkittävä väärinkäsitys. Hyvin suuri osa venäläisistä kannattaa sotaa, mutta ei kuitenkaan sitä sotaa, jonka me näemme. Venäjän nykytilanne huomioiden mielipidekyselyt mittaavat lähinnä yksilön uhkarohkeutta, mikäli hän uskaltautuu paljastamaan vääriä, vaarallisia mielipiteitä, kirjoittaa Marjo Mustonen.
27.2.2023