Järjestöjen toiminta ja avustustyö
Kehitysviestinnästä ja globaalikasvatuksesta leikkaamisella on kauaskantoisemmat vaikutukset kuin uskotaan
![Bannerikuva, jossa nainen puolilähikuvassa sinisellä pohjalla ja teksti kolumni.](/sites/www.maailma.net/files/styles/max_150x/public/2022-08/kolumni_laaksoteija.png?itok=Lw2zxrme)
Kehitysviestinnästä ja globaalikasvatuksesta leikkaamisella on kauaskantoisemmat vaikutukset kuin uskotaan
Järjestöjen viestintä- ja globaalikasvatustuki loppuu, ulkoministeriön kehitysviestinnän yksikkö lakkautetaan. Kun asiallista tietoa globaaleista kehityskysymyksistä on vähemmän, ihmiset turvautuvat todennäköisemmin sellaisiin sisältöihin, jotka tukevat heidän omia ennakkoluulojaan, kirjoittaa Teija Laakso.
Leikkaukset järjestöjen työhön jatkuvat: Ulkoministeriö lopettaa viestintä- ja globaalikasvatustuen
![Saksenterät kädessä.](/sites/www.maailma.net/files/styles/max_150x/public/2024-05/scissor-1794088_1280.jpg?itok=9RLPrtHn)
Leikkaukset järjestöjen työhön jatkuvat: Ulkoministeriö lopettaa viestintä- ja globaalikasvatustuen
Hallituksen ei pitänyt leikata kehitysyhteistyöjärjestöjen tuesta, mutta nyt viestintä- ja globaalikasvatustuki aiotaan lopettaa. Tukea on saanut muun muassa Finnwatch.
Humanitaaristen kriisien laiminlyömisestä on tullut ”uusi normaali”, varoittaa avustusjärjestö – ”Emme saa turtua kriisien tulvaan”
![Ihmisiä pakolaisleirillä.](/sites/www.maailma.net/files/styles/max_150x/public/2024-06/RS13454_DSC_2439_scr.jpg?itok=ilWOhlN6)
Humanitaaristen kriisien laiminlyömisestä on tullut ”uusi normaali”, varoittaa avustusjärjestö – ”Emme saa turtua kriisien tulvaan”
Humanitaarisen avun vaje oli viime vuonna ennätysmäiset 32 miljardia dollaria, laskee Norja pakolaisneuvosto. Se mukaan maailma tarvitsee myötätunnon ”uudelleenkäynnistystä”, jotta kriiseihin saataisiin ratkaisu.
Nenäpäivä tekee paluun
![Punainen pallo ja värikästä paperisilppua.](/sites/www.maailma.net/files/styles/max_150x/public/2024-05/carnival-3099583_1280.jpg?itok=FkbnNJhd)
Nenäpäivä tekee paluun
Yle lopetti alkuvuodesta pitkäaikaisen yhteistyönsä hyväntekeväisyyskampanja Nenäpäivän kanssa. Nyt Nenäpäivä-säätiö on sopinut uudesta mediayhteistyökumppanista ja toiminta on jatkumassa.
Ulkoministeriö lakkauttaa järjestöjen ulko- ja turvallisuuspoliittiset tuet – ”Suomessa ajetaan systemaattisesti alas kansalaisyhteiskuntaa”
![Saksenterät kädessä.](/sites/www.maailma.net/files/styles/max_150x/public/2024-05/scissor-1794088_1280.jpg?itok=9RLPrtHn)
Ulkoministeriö lakkauttaa järjestöjen ulko- ja turvallisuuspoliittiset tuet – ”Suomessa ajetaan systemaattisesti alas kansalaisyhteiskuntaa”
Tällä hallituskaudella leikataan monen eri sektorin kansalaisjärjestöjen valtionavustuksia. Suomen YK-liitto menettää puolet rahoituksestaan tuen lakkauttamisen vuoksi.
Järjestöjen valtionavuista leikataan nyt poikkeuksellisen kovalla kädellä – Hiljeneekö kansalaisyhteiskunnan kriittinen ääni?
![Sakset leikkaavat sadan euron seteliä.](/sites/www.maailma.net/files/styles/max_150x/public/2024-05/cut.jpg?itok=QFgZLTvD)
Järjestöjen valtionavuista leikataan nyt poikkeuksellisen kovalla kädellä – Hiljeneekö kansalaisyhteiskunnan kriittinen ääni?
Eri alojen järjestöihin kohdistuvien leikkausten seurauksena menetetään työpaikkoja ja palveluita, mutta pelkona on myös demokratian kaventuminen. Leikkaukset voi nähdä osana laajempaa demokratiakäsityksen muutosta, joka näkyi myös viime kevään lakkokeskusteluissa, sanoo tutkija Teppo Eskelinen.
Avustusjärjestöjen työkulttuuri pohjautuu kolonialistisiin ja patriarkaalisiin perinteisiin, sanoo Merit Hietanen – Ihannetyöntekijä on yhä valkoinen pelastaja, jolla ei ole yksityiselämää
Avustusjärjestöjen työkulttuuri pohjautuu kolonialistisiin ja patriarkaalisiin perinteisiin, sanoo Merit Hietanen – Ihannetyöntekijä on yhä valkoinen pelastaja, jolla ei ole yksityiselämää
Humanitaarisen avun asiantuntija Merit Hietanen haastatteli kirjaansa avustustyöntekijöitä, joista osa oli päätynyt jättämään työnsä, koska alalla vaaditaan liikaa uhrautumista perheen kustannuksella. Hänen mielestään humanitaarinen työ ja perhe-elämä on mahdollista yhdistää, ja se vaikuttaa myös työn laatuun.
Humanitaarista apua on saatu tänä vuonna kasaan kolmannes siitä, mitä olisi tarvittu – YK hakee ensi vuodelle aiempaa pienempää summaa
![Mies puolilähikuvassa istumassa pöydän takana.](/sites/www.maailma.net/files/styles/max_150x/public/2023-12/51464963273_c1b00c809f_k.jpg?itok=A8HJpULC)
Humanitaarista apua on saatu tänä vuonna kasaan kolmannes siitä, mitä olisi tarvittu – YK hakee ensi vuodelle aiempaa pienempää summaa
YK:n tuoreen humanitaarisen avun katsauksen mukaan eniten apua tarvitaan Syyriassa, Ukrainassa ja Afganistanissa. Tänä vuonna apua on jouduttu leikkaamaan.
Apujärjestelmän valtarakenteista pitäisi keskustella enemmän, sanoo tutkija Iida-Maria Tammi – Suurin osa humanitaarisista avustustyöntekijöistä on paikallisia, ja heille kasautuvat myös työn riskit
![Nainen puu edessä puolilähikuvassa.](/sites/www.maailma.net/files/styles/max_150x/public/2023-10/IMG_0483.jpeg?itok=QVOM9iHW)
Apujärjestelmän valtarakenteista pitäisi keskustella enemmän, sanoo tutkija Iida-Maria Tammi – Suurin osa humanitaarisista avustustyöntekijöistä on paikallisia, ja heille kasautuvat myös työn riskit
95 prosenttia avustustyöntekijöihin kohdistuvista hyökkäyksistä kohdistuu nimenomaan paikallisiin työntekijöihin. Syynä on osittain se, että kansainväliset avustusjärjestöt ulkoistavat työn riskit paikallisille, sanoo syyrialaisten avustustyöntekijöiden turvallisuutta väitöskirjassaan tutkinut Iida-Maria Tammi.