Maailmassa oli viime vuonna ennätykselliset 79,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Samaan aikaan pakolaisuus ilmiönä on pitkittynyt, sanoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.
Kun palestiinalaisäidit kirjoittivat karanteenikokemuksistaan sosiaalityöntekijöille, esille nousi huoli omasta mielenterveydestä. Libanonissa sijaitsevassa, neliökilometrin kokoisessa Ein El Hilwen pakolaisleirissä mielenterveysongelmat olivat yleisiä jo ennen koronaviruskriisiä. Yksi syy ovat äärimmäisen ahtaat asuinolot.
Maailman pahin korona-alue, Yhdysvallat, ja siirtolaisten läpikulkumaa Meksiko ovat alkuvuodesta passittaneet tuhansia keskiamerikkalaisia kotiin testaamatta näitä. Esimerkiksi Guatemalassa jopa puolet tartunnoista on Yhdysvalloista karkotetuilla.
Korona-ajan aiheuttama epävarmuus on monelle uutta, mutta vastaanottokeskusten pakolaisperheet ovat kohdanneet samanlaisia tunteita jo aiemmin. On pohdittava, miten tuetaan poikkeusoloissa lapsia, jotka jäävät muutenkin näkymättömiin, kirjoittaa Pelastakaa Lasten erityisasiantuntija Eveliina Viitanen.
Maailman maat ottivat viime vuonna UNHCR:n kautta vastaan yli 63 000 pakolaista, jotka saivat pysyvän oleskeluluvan. Uudelleensijoituspaikkaa vailla on kuitenkin noin 1,4 miljoonaa pakolaista.
Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.
Uganda on ottanut vastaan toista miljoonaa pakolaista. Vaikka rinnakkaiselo paikallisten kanssa sujuu pääosin hyvin, viime aikoina on kiistelty muun muassa kansainvälisten järjestöjen jakamasta tuesta, kirjoittaa eteläsudanilaisia pakolaisia haastatellut Suomen Pakolaisavun tiedottaja Mira Luoma.
Norjan pakolaisneuvosto on julkaissut listan maailman unohdetuimmista pakolaiskriiseistä. ”Joka päivä miljoonia pakolaisia lyödään laimin, koska heitä koskettaa väärä kriisi”, kritisoi järjestön pääsihteeri Jan Egeland.
Viime vuonna 41 miljoonaa ihmistä oli paossa kotimaansa sisällä, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Taustalla vaikuttavat luonnonkatastrofit, mutta myös katastrofeja kohtaavien maiden infrastruktuurien hauraus, toteaa Displacement Monitoring Centerin ja Norjan pakolaisneuvoston raportti.
Ennätysmäiset yli 400 000 henkeä ylitti Meksikon etelärajan tammi-huhtikuussa. Valtaosa on lähtöisin väkivallan piinaamista Keski-Amerikan maista, ja päämääränä suurimmalla osalla on Yhdysvallat.
Sekä uudet että pitkittyneet konfliktitilanteet johtivat siihen, että viime vuoden lopulla yli 41 miljoonaa ihmistä oli pakolaisena kotimaansa rajojen sisäpuolella. Heitä on enemmän kuin muita pakolaisia, mutta kansainvälistä huomiota he saavat vähemmän.
Sudanilainen Abdul Aziz Muhamat on saanut tämänvuotisen Martin Ennals -ihmisoikeuspalkinnon. Hän joutui Manusin saaren pidätyskeskukseen surkeisiin oloihin ja on kampanjoinut muun muassa tuhansien WhatsApp-viestien avulla.
Miljoonat elsalvadorilaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin, mutta osa myös joutuu palaamaan takaisin. Uusi hanke kannustaa etsimään elantoa maaseudulta. Yhdysvalloista palanneen Lorena Mejían yhdistys kasvattaa kanoja.
Meksiko avasi tammikuussa rajansa tuhansille ihmisille, jotka pakenevat Keski-Amerikan maiden väkivaltaa ja köyhyyttä. Taustalla on uuden presidentin Andrés Manuel López Obradorin politiikka.
Turvattomuus ei ole ainoa syy siihen, miksi Keski-Amerikan maista lähdetään siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Elsalvadorilaisen maanviljelijän Gilberto Gómezin kolme lasta lähtivät, kun ilmastonmuutos teki elämästä kotikylässä liian vaikeaa.
Palestiinalaisia pakeni joukoittain Libanoniin 70 vuotta sitten, kun Israelin valtio perustettiin. Heillä ei vieläkään ole kansalaisoikeuksia. Pakolaisleireissä elämä on usein raskasta, köyhää ja rajallista, mutta elämänilo voi löytyä vaikkapa lastenkasvatuksesta tai työstä.
Siirtolaisten kotimaihinsa lähettävät rahat ovat tärkeitä, mutta ne eivät kehitä taloutta. Italiassa kokeiltiin uutta konseptia, jonka seurauksena moni filippiiniläinen muutti takaisin kotimaahan huomattuaan, että siellä on mahdollista luoda elinkeinoja ja työtä.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi jälleen EU:n ja Libyan yhteistyötä siirtolaisten tulon estämisessä Eurooppaan. Vuosi kohutun orjavideon julkaisun jälkeen uudelleensijoituspaikkoja on luvattu pakolaisille ja turvapaikanhakijoille vain vähän.
