Uganda on ottanut vastaan toista miljoonaa pakolaista. Vaikka rinnakkaiselo paikallisten kanssa sujuu pääosin hyvin, viime aikoina on kiistelty muun muassa kansainvälisten järjestöjen jakamasta tuesta, kirjoittaa eteläsudanilaisia pakolaisia haastatellut Suomen Pakolaisavun tiedottaja Mira Luoma.
Norjan pakolaisneuvosto on julkaissut listan maailman unohdetuimmista pakolaiskriiseistä. ”Joka päivä miljoonia pakolaisia lyödään laimin, koska heitä koskettaa väärä kriisi”, kritisoi järjestön pääsihteeri Jan Egeland.
Viime vuonna 41 miljoonaa ihmistä oli paossa kotimaansa sisällä, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Taustalla vaikuttavat luonnonkatastrofit, mutta myös katastrofeja kohtaavien maiden infrastruktuurien hauraus, toteaa Displacement Monitoring Centerin ja Norjan pakolaisneuvoston raportti.
Ennätysmäiset yli 400 000 henkeä ylitti Meksikon etelärajan tammi-huhtikuussa. Valtaosa on lähtöisin väkivallan piinaamista Keski-Amerikan maista, ja päämääränä suurimmalla osalla on Yhdysvallat.
Sekä uudet että pitkittyneet konfliktitilanteet johtivat siihen, että viime vuoden lopulla yli 41 miljoonaa ihmistä oli pakolaisena kotimaansa rajojen sisäpuolella. Heitä on enemmän kuin muita pakolaisia, mutta kansainvälistä huomiota he saavat vähemmän.
Sudanilainen Abdul Aziz Muhamat on saanut tämänvuotisen Martin Ennals -ihmisoikeuspalkinnon. Hän joutui Manusin saaren pidätyskeskukseen surkeisiin oloihin ja on kampanjoinut muun muassa tuhansien WhatsApp-viestien avulla.
Miljoonat elsalvadorilaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin, mutta osa myös joutuu palaamaan takaisin. Uusi hanke kannustaa etsimään elantoa maaseudulta. Yhdysvalloista palanneen Lorena Mejían yhdistys kasvattaa kanoja.
Meksiko avasi tammikuussa rajansa tuhansille ihmisille, jotka pakenevat Keski-Amerikan maiden väkivaltaa ja köyhyyttä. Taustalla on uuden presidentin Andrés Manuel López Obradorin politiikka.
Turvattomuus ei ole ainoa syy siihen, miksi Keski-Amerikan maista lähdetään siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Elsalvadorilaisen maanviljelijän Gilberto Gómezin kolme lasta lähtivät, kun ilmastonmuutos teki elämästä kotikylässä liian vaikeaa.
Palestiinalaisia pakeni joukoittain Libanoniin 70 vuotta sitten, kun Israelin valtio perustettiin. Heillä ei vieläkään ole kansalaisoikeuksia. Pakolaisleireissä elämä on usein raskasta, köyhää ja rajallista, mutta elämänilo voi löytyä vaikkapa lastenkasvatuksesta tai työstä.
Siirtolaisten kotimaihinsa lähettävät rahat ovat tärkeitä, mutta ne eivät kehitä taloutta. Italiassa kokeiltiin uutta konseptia, jonka seurauksena moni filippiiniläinen muutti takaisin kotimaahan huomattuaan, että siellä on mahdollista luoda elinkeinoja ja työtä.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi jälleen EU:n ja Libyan yhteistyötä siirtolaisten tulon estämisessä Eurooppaan. Vuosi kohutun orjavideon julkaisun jälkeen uudelleensijoituspaikkoja on luvattu pakolaisille ja turvapaikanhakijoille vain vähän.
Katolisen kirkon keväällä julkistaman kyselyn mukaan 44 prosenttia hondurasilaisista suunnittelee maastamuuttoa. Maan asiantuntijat syyttävät yhteiskunnan eliittiä tuhansien joukkopaosta.
Ihmiset muuttavat rutkasti enemmän kotimaidensa sisällä kuin rajojen yli, vaikka uutisten perusteella voisi luulla muuta. Tutkija Andrea Cattaneo sanoo, että maaseudulla esimerkiksi viljavarastojen, kylmäsäilytyksen ja tukkumarkkinoiden kehittäminen loisi työpaikkoja ja houkuttelisi siten ihmisiä jäämään sijoilleen.
Australia on siirtänyt vuosien ajan siirtolaisia ja pakolaisia Tyynenmeren saarille. Moni heistä oireilee psyykkisesti epävarmuuden ja huonojen elinolosuhteiden vuoksi. Lääkärit ilman rajoja kertoo jopa vain 9-vuotiaista lapsista, jotka halusivat mieluummin kuolla kuin elää Naurulla.
Dakarilaisen Radio Oxy Jeunes'n ohjelmassa Eurooppaan siirtolaiseksi mielineet kertovat kokemuksistaan samaa suunnitteleville. Viestillä halutaan tavoittaa myös lastensa matkoja rahoittavat vanhemmat.
Keniaan, Tansaniaan ja Ugandaan kanavoidaan yhä vähemmän apurahaa, vaikka maissa on moninkertaisesti enemmän pakolaisia kuin länsimaissa, varoittaa Norjan pakolaisneuvosto.
Miljoonat pakolaislapset eivät pääse kouluun. Määrä on noussut puolella miljoonalla vain yhden vuoden aikana, selviää YK:n pakolaisjärjestön raportista.
Benin on monille afrikkalaisille välietappi matkalla Pohjois-Afrikkaan ja Eurooppaan. Cotonoussa ei tarvitse pelätä poliisin ahdistelua, mutta ihmissalakuljettajat ovat jo löytäneet paikalle.
Pakolaisia oli maailmassa vuonna 2017 eniten sitten toisen maailmansodan. Pakolaisten määrä on kasvanut erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mutta kärkisijaa pitää edelleen Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän alue.
