kehitys

Seeproja syömässä, taka-alalla pilvenpiirtäjiä.

Suomi haluaa päivittää Afrikka-strategiansa 2000-luvulle, eikä se ole ainoa – Miksi Afrikka kiinnostaa nyt kaikkia?

Suomen tänä vuonna laadittava Afrikka-strategia painottaa tasavertaisuutta ja aiemman apunäkökulman sijasta kaupallisia ja poliittisia suhteita. Samaan pyrkivät myös monet muut maat, etenkin suurvallat. Riskinä on, että afrikkalaisten tarpeet unohtuvat – kuten monesti aiemminkin.
Ihmisiä meressä ja hiekkarannalla.

Suureellinen ratahanke murjoo Jukatanin niemimaata – Alkuperäiskansojen elämäntapa uhkaa jäädä turismin jalkoihin

Meksikossa rakennetaan 1 525 kilometriä pitkää junarataa, jonka tarkoituksena on yhdistää Jukatanin niemimaan turistikohteita toisiinsa ja Mexico Cityyn. Alkuperäiskansat pelkäävät, että se tietää perinteisen elämäntavan loppua.
Satelliittikuva Pakistanin Karachista.

Pakistan on vesikonfliktien kynnyksellä

Veden saatavuus on Pakistanissa pudonnut yli 80 prosenttia viimeisten 70 vuoden aikana. Kestämättömän tilanteen taustalla olevat syyt ovat moninaiset, ja ne juontavat juurensa aina brittien siirtomaavaltaan asti.
Pengerrettyä maata.

Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa

Afrikan maatalouden suurhankkeen piti vähentää nälkää, mutta todellisuudessa se on vain yksipuolistanut ruokavalioita ja tehnyt nälästä huonommin näkyvää. Samalla se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä, kritisoi taloustutkija Jomo Kwame Sundaram.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Omelijoita ompelukoneidensa takana tehtaassa

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta

Kehityttyvien maiden resursseista iso osa menee velkojen korkoihin, kun niitä tarvittaisiin koronakriisistä kärsivien ihmisten auttamiseen, sanoo Botswanan entinen kauppaministeri Bogolo Joy Kenewendo.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Maskein suojautuneita ihmisiä kalatorilla.

Uusi arvio: Koronavirus vie köyhiltä yli 500 miljoonan dollarin tulot päivittäin, köyhyys siirtymässä takaisin Aasian kehitysmaihin

YK-yliopiston mukaan äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä voi koronaviruksen seurauksena nousta takaisin yli miljardiin ihmiseen ensimmäistä kertaa vuosiin. Samalla köyhyyden maantieteellinen jakautuminen on muuttumassa.
Pilvenpiirtäjiä ja rakennuksia yleiskuvassa.

Etelä-Afrikka oli vesiturvan edelläkävijämaa, mutta nyt se kärsii sitkeästä vesipulasta – Ilmastonmuutos ei ole ainoa syy

Kaksi vuotta sitten Kapkaupunki pelastui täpärästi Day Zerolta, veden totaaliselta loppumiselta. Tilanne voi kuitenkin toistua, sillä vesipula koskettaa koko maata eikä syitä ole saatu kitkettyä. Vesipulaa pahentavat kuivuuden lisäksi myös poliittinen vääntö ja apartheidin perintö, laiminlyönnit sekä leväperäisyys, kirjoittaa globaaleihin vesikysymyksiin perehtynyt Olli-Pekka Haavisto.
Lapsen kädet tietokoneen näppäimistöllä.

YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla

Koulutusta, elinajanodotetta ja tulotasoa mittaava inhimillisen kehityksen indeksi voi tänä vuonna laskea ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1990, varoittaa YK:n kehitysohjelma. Esimerkiksi nettikuilun sulkeminen koulutuksen parantamiseksi maksaisi kuitenkin vain prosentin verran koronaelvytyspaketeista.
Kaksi naista ottaa verikoetta lapselta.

Tutkijat: Koronavirus voi olla vielä luultuakin suurempi kansanterveysriski kehittyvissä maissa – Malaria-, hiv- ja tuberkuloosikuolemat uhkaavat lisääntyä

Koronavirus paitsi ylikuormittaa terveysjärjestelmiä, myös haittaa muiden tautien hoitoa. Seuraavien viiden vuoden aikana esimerkiksi malariakuolleisuus voi kasvaa peräti 36 prosenttia, jos lääkkeitä ei saada jaettua, varoitetaan tuoreissa raporteissa.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Nainen selaa kirjaa pöydän ääressä

2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne

Vastaako oppikirjojen kuvaus kehitysmaista nykypäivän todellisuutta, vai ovatko kirjat jämähtäneet kertomaan ikiaikaista savimajatarinaa? Voionmaan opiston opiskelijat selailivat oppikirjoja tutkijan kanssa ja havaitsivat, että niiden maailmankuvassa on päivittämisen varaa.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.
Autiotalo maantien laidassa

Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.
Tilaa aihepiirin kehitys RSS-syöte