Iso osa Afrikan maista ja moni muu kehittyvä maa on saavuttanut kaikki kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelman ilmastotavoitteet, käy ilmi YK:n tuoreesta kestävän kehityksen raportista. Surkeimmin ovat suoriutuneet länsimaat, Suomi mukaan lukien.
Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.
Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.
Kehittyvissä maissa kasvua yhä tarvitaan, kehittyneissä maissa taas on muutettava tuotanto- ja kulutustapoja, todetaan YK:n pääsihteerin nimittämän työryhmän raportissa, joka arvioi maailman kestävän kehityksen tilaa.
Tuoreen tutkimusraportin mukaan äärimmäinen köyhyys uhkaa keskittyä lähivuosikymmeninä Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan muun muassa väestönkasvun seurauksena. Avunantajien ja hallitusten suhtautumista trendiin voi kutsua ”velttouden tapaustutkimukseksi”, kritisoi Pelastaka Lapset -järjestö.
Suomi saa kolmannen YK-toimistonsa, kun YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma muuttaa Tanskasta Suomeen tänä syksynä. Ohjelman edistämät asumis-, energia- ja terveysprojektit voivat vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on maailman ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Jos nykyinen meno jatkuu, pois heitetyn ruuan määrä päinvastoin kasvaa kolmanneksella, tuoreessa raportissa todetaan.
Bruttokansantuotteelle vaihtoehtoisia kehityksen mittareita on vaadittu jo vuosikymmeniä. Nyt viesti näyttää olevan viimein lyömässä läpi, kirjoittaa Elina Mikola.
Suomalaisjärjestöt haluavat, että EU:n ja Suomen kauppapolitiikka käännetään oikeudenmukaisempaan suuntaan. Tällä hetkellä kansainvälinen kauppa ja ihmisoikeus- sekä ympäristösopimukset törmäävät toisiinsa, ne sanovat.
Parhaatkin maat voisivat tehdä enemmän eriarvoisuuden vähentämiseksi. Esimerkiksi Belgian verotus hellii suuryrityksiä, ja Tanska on keventänyt rikkaimpien verotusta, moittii Oxfam-järjestön Yhdysvaltain-johtaja Abby Maxman.
YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa jopa 43 maata raportoivat toimistaan kestävän kehityksen edistämiseksi. Sitoumuksista huolimatta toimet ovat kuitenkin tähän asti olleet riittämättömiä. Kokouksessa esiteltiin myös suomalainen äitiyspakkaus muistutuksena lisääntymis- ja seksuaalipalveluiden tärkeydestä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan rikkaat maat eivät voi ylpeillä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisella. Lisäksi ne hidastavat vielä köyhienkin maiden kehitystä.
Hitaasti elpyvä talouskasvu ei riitä turvaamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista, sanoo talous- ja sosiaaliasioiden alipääsihteeri Wu Hongbo.
