Yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on maailman ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Jos nykyinen meno jatkuu, pois heitetyn ruuan määrä päinvastoin kasvaa kolmanneksella, tuoreessa raportissa todetaan.
Bruttokansantuotteelle vaihtoehtoisia kehityksen mittareita on vaadittu jo vuosikymmeniä. Nyt viesti näyttää olevan viimein lyömässä läpi, kirjoittaa Elina Mikola.
Suomalaisjärjestöt haluavat, että EU:n ja Suomen kauppapolitiikka käännetään oikeudenmukaisempaan suuntaan. Tällä hetkellä kansainvälinen kauppa ja ihmisoikeus- sekä ympäristösopimukset törmäävät toisiinsa, ne sanovat.
Parhaatkin maat voisivat tehdä enemmän eriarvoisuuden vähentämiseksi. Esimerkiksi Belgian verotus hellii suuryrityksiä, ja Tanska on keventänyt rikkaimpien verotusta, moittii Oxfam-järjestön Yhdysvaltain-johtaja Abby Maxman.
YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa jopa 43 maata raportoivat toimistaan kestävän kehityksen edistämiseksi. Sitoumuksista huolimatta toimet ovat kuitenkin tähän asti olleet riittämättömiä. Kokouksessa esiteltiin myös suomalainen äitiyspakkaus muistutuksena lisääntymis- ja seksuaalipalveluiden tärkeydestä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan rikkaat maat eivät voi ylpeillä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisella. Lisäksi ne hidastavat vielä köyhienkin maiden kehitystä.
Hitaasti elpyvä talouskasvu ei riitä turvaamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista, sanoo talous- ja sosiaaliasioiden alipääsihteeri Wu Hongbo.
YK:n kehityskoordinaatioyksikön johtaja Kanni Wignaraja uskoo, että kansalaiset panevat valtiot aikanaan tilille YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta.
Ensimmäinen kestävän kehityksen tavoitteiden edistystä tarkasteleva konferenssi päättyi New Yorkissa löyhään ministerijulistukseen. Vapaaehtoisesti raportoinut Suomi sai kiitosta muun muassa järjestöjen mukaan ottamisesta.
Suomi on jo ottanut merkittäviä askeleita kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa, ja se voisi toimia myös esimerkkinä muille maille, kirjoittaa Jussi Kanner.
