Ympäristö

Puita vuoren edustalla.

Öljy-yhtiöt Afrikan luonnonpuistojen kimpussa

Koska öljy-yhtiöiden on pakko turvautua yhä kalliimpiin etsintöihin erittäin syvällä meren pohjassa, ne hyökkäävät viimeiselle vedenpinnan yläpuolelle jäävälle rintamalle, missä kulut ovat viellä alhaisemmat: Afrikan luonnonpuistoihin ja makean veden varantoihin, kirjoittaa François Misser.
Poroja sulaneen lumen keskellä.

Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön tuore raportti tarkastelee muun muassa inarinsaamelaisia, jotka tuottavat itse noin 70 prosenttia ruuastaan. Alkuperäiskansojen ruokajärjestelmät saattavat kuitenkin kadota lähivuosina, raportti ennustaa.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.
Lehmä laiduntaa poltetulla maalla.

Suurmaatalous valtaa sademetsiä ilman lupia – Tuoreen raportin mukaan Indonesian palmuöljytuotannosta 81 prosenttia on laitonta

Laiton, kaupallinen maatalous on syypää suureen osaan Latinalaisen Amerikan, Kaakkois-Aasian ja Afrikan metsäkatoa, selviää Forest Trends -järjestön raportista. Tutkija peräänkuuluttaa tuottajamaiden, mutta myös kuluttajien vastuuta.
Ilmasta otettu kuva, jossa näkyy metsää, tietä ja peltoa.

Koronapandemia osoittaa, että ihmisen ja planeetan terveys kulkevat käsikkäin

Luonnon tuotteistaminen suurtuotantoa varten on yksi syy siihen, miksi koronavirus lähti leviämään ympäri maailma. Tarvitaan mutaatioita ajattelussa tai virusmutantit tekevät meistä selvää, kirjoittaa argentiinalainen toimittaja Marina Aizen.
Mielenosoittaja, jonka kyltissä lukee Did you know that 70-100 species will become extinct today?

Huoli ympäristöstä näkyy verkossa – Luontokadon ja biodiversiteetin googlaus on lisääntynyt etenkin kehittyvissä maissa, selviää raportista

Ympäristöjärjestö WWF:n tuoreen raportin mukaan Intiassa biodiversiteettiin liittyvien tviittien määrä on kasvanut neljässä vuodessa 550 prosenttia, ja yhä useampi ihminen hakee verkosta myös kestävämpiä tuotteita. Se tarkoittaa, että käsillä on ”ekoherätys”, järjestö sanoo.
Lehmiä pellolla ja lintuja lentämässä ympärillä.

Lietteestä biokaasua – Argentiinassa yritetään tehdä ympäristöongelmasta ratkaisu

Argentiinan valtio lupasi vuonna 2016 ostaa kaiken muun kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön. Se on yksi syy siihen, miksi monilla maan karjatiloilla tehdään nyt lietteestä biokaasua. Suurtilalliset ja teollisuusyritykset ovat kuitenkin innostuneempia kuin pienviljelijät.
Gorilla makuuasennossa lähikuvassa.

Raportti: Konfliktien riski voisi vähentyä, jos ympäristöä suojeltaisiin paremmin

Luonnonsuojelujärjestö IUCN:n selvityksen mukaan maat, joissa maatalousmaata on vähän, väestö on riippuvaista luonnonvaroista ja kuivuuskausia on usein, ovat muita konfliktiherkempiä.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Kaksi naista pitelee välissään pahvilaatikkoa.

Puunpoltosta nestekaasuun siirtyminen pelastaa tiikereitä, norsuja ja puhveleita Intiassa

Karnatakan osavaltiossa tuhannet perheet ovat ryhtyneet käyttämään energianlähteenään nestekaasua polttopuun sijasta. Seurauksena metsät kukoistavat, villieläimet ovat palanneet ja ihmisten terveys paranee.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Porkkanoita pinoissa.

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa

Ruokaa heitetään kulutustasolla pois todennäköisesti enemmän kuin aiemmin on luultu, selviää YK:n ympäristöohjelman tutkimuksesta. Yllättävää on, että myös matalan tulotason maissa ruokajätettä syntyy paljon.
Kaksi norsua veden äärellä.

Namibia myy norsujaan huutokaupalla – Kriitikoiden mukaan norsutilastoja liioitellaan

Namibia on myymässä 170 norsua huutokaupalla. Hankkeen vastustajat epäilevät, että norsulaumojen pakkosiirroilla tehdään tilaa öljynporaukselle Okavangojoella.
Metsää vuorten rinteillä.

Metsätkin kärsivät koronasta – Shokkivaikutus on ulottunut maapallon joka kolkkaan, kertoo YK:n metsäfoorumi

Metsänhoito on kärsinyt ja laittomat hakkuut ovat lisääntyneet koronan seurauksena. Toisaalta myös ponnistelut kestävän metsien käytön eteen jatkuvat koronasta huolimatta.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
Tilaa aihepiirin Ympäristö RSS-syöte