avustustyö

Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Maskimainos, kaksi ihmistä ja autoja kadulla.

Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut

Lähes viisi miljonaa lasta tarvitsee apua neljässä maassa, ja määrä on noussut 60 prosenttia koronaviruspandemian aikana. Perheet joutuvat nyt valitsemaan, eristäytyvätkö ne viruksen pelossa kotiin ja ovat ilman ruokaa vai lähtevätkö etsimään töitä, kertoo Pelastakaa Lapset.
Kengät asvaltilla, taustalla meri.

Tuhannet siirtolaiset elävät surkeissa oloissa kuukausi Morian vastaanottokeskuksen palon jälkeen – Ihmiset pesytyvät meressä eikä kaikissa teltoissa ole lattiaa

Lesboksen saaren uudessa hätämajoituskeskuksessa ei ole suihkuja ja asukkaat kaivavat itse ojia välttääkseen telttojen tulvimisen. Järjestöt vaativat lisäämään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden siirtoja Manner-Kreikkaan ja muualle Eurooppaan.
Ebolan vastainen juliste ja ihmisiä sen alla.

Reuters ja The New Humanitarian: Avustusjärjestöjen työntekijöitä syytetään seksuaalisesta hyväksikäytöstä Kongossa

Kongossa koettiin vuosina 2018–2020 maailman toiseksi laajin ebolaepidemia. Uuden paljastuksen mukaan muun muassa Maailman terveysjärjestön (WHO) työntekijät ovat vaatineet naisilta seksiä vastineeksi työpaikasta. WHO lupasi tutkia syytökset.
Miehet rakentamassa taloa, etualalla mies kaivamassa lapiolla.

Ilmastonmuutos voi tuplata humanitaarisen avun tarpeen vuoteen 2050 mennessä – Yksi ratkaisu voi olla avun toimittaminen jo ennen kuin katastrofia on tapahtunutkaan

Ilmastokatastrofeihin liittyvät Punaisen Ristin avustusoperaatiot ovat kasvaneet 20 vuodessa melkein puolella. Humanitaarista apua ei riitä kaikille sitä tarvitseville, ja tulevaisuudessa tilanne voi pahentua. Jatkossa apua ei voi toimittaa vain katastrofin jälkeen vaan on ennakoitava enemmän, sanoo järjestön ilmastonmuutoskoordinaattori Tessa Kelly.
Mopoja ja polkupyörä liikenneympyrässä, jonka keskellä kyyhkyspatsas.

Keski-Afrikan tasavalta on aavevaltio, jonka nykyisessä konfliktissa näkyvät siirtomaa-ajan jäljet – ”Kolonialistinen hallintomalli jatkuu yhä”

Unohdetut kriisit -sarjamme neljännessä osassa käsitellään haurasta Keski-Afrikan tasavaltaa, jonka väestöstä yli puolet on humanitaarisen avun tarpeessa konfliktin vuoksi. ”Kolonialistinen hallintomalli, jossa hallitsijat pyrkivät hyötymään alamaisistaan sen sijaan, että palvelisivat kansalaisiaan, jatkuu yhä”, toteaa sotatieteiden apulaisprofessori Ilmari Käihkö.
Mies seisoo rakennuksen raunioilla.

Punainen Risti avasi koronahoitokeskuksen Jemeniin – Alle puolet maan terveyspalveluista on toiminnassa

Peräti 29 prosenttia todetuista koronavirustartunnoista on johtanut kuolemaan Jemenissä. SPR on mukana uudessa hoitokeskuksessa, jolla varaudutaan epidemian toiseen aaltoon.
mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Ihmisiä laivassa.

Etelä-Sudanissa oli alkuvuonna ainakin 415 väkivaltaista yhteenottoa – Nyt moni pakenee myös tulvia

Koronapandemia on vain yksi onnettomuus monien joukossa Etelä-Sudanissa, jossa yhteisöjen välinen väkivalta ja pakolaisuus ovat aiheuttaneet vakavan terveyskriisin. Tartuntataudit leviävät ja myös koroonisiin sairauksiin on vaikea saada hoitoa.
Sementtirojua ja koju raunioituneen rakennuksen vieressä.

Ruokapula uhkaa yli puolta libanonilaisista – Räjähdys ajoi jo ennestään hauraan ruokajärjestelmän kriisiin

Libanon tuo maahan 85 prosenttia ruuastaan. Nyt ruoka uhkaa loppua, sillä suurin osa on tullut maahan räjähdyksessä tuhoutuneen Beirutin sataman kautta. Samaan aikaan avustusrahasta on pulaa.
Mies puolilähikuvassa YK:n logo taustallaan.

Tulvat ovat vieneet kodin 300 000 ihmiseltä Jemenissä – Samaan aikaan avustusvarat uhkaavat loppua

Konfliktin aiheuttaman humanitaarisen kriisin lisäksi Jemeniä piinaavat nyt myös tulvat. Tulvista kärsivien joukossa on niitä, jotka ovat jo aiemmin joutuneet pakenemaan konfliktin takia, ja hätäaputarvikkeet ovat loppumassa vain viikkojen sisällä.
Puna-vihreä Burkina Fason lippu lipputangossa.

Burkina Fason konflikti kiihtyy, paenneiden määrä nousi yli miljoonaan – ”Tappavin epidemia on nyt laajalle levinnyt väkivalta siviilejä vastaan”

Burkina Fasossa on meneillään maailman nopeimmin kasvava humanitaarinen kriisi. Aseellisten ryhmien taistelut ovat pakottaneet ihmiset liikkeelle. Pakolaisia vastaanottavat yhteisöt ovat murtumispisteessä, varoittaa YK:n pakolaisjärjestö.
Kaksi miestä, joista toisella kasvomaski, seisoo nilkkoja myöden tulvavedessä, taustalla hökkeleitä.

Koronapandemia vaikeuttaa humanitaarisen avun toimittamista – Väkivaltaa kohdistetaan myös koronatyöntekijöihin

Koronaviruksen vuoksi apukuljetukset ja avustustyöntekijöiden liikkuminen on hankaloitunut ja avun toimittamisen hinta on noussut, kerrottiin ulkoministeriön ja suomalaisjärjestöjen seminaarissa tänään.
Mies puolilähikuvassa kallioiden edustalla.

Meksiko on noussut yhdeksi pahimmista koronakriisimaista – ”Kaikki kollegat tunsivat jonkun, joka on kriittisessä tilassa tai kuollut”, kertoo avustustyöntekijä Julian Blom

Koronaan on kuollut Meksikossa yli 50 000 ihmistä. Suomalainen Julian Blom työskenteli Lääkärit ilman rajoja -järjestön koronahoitokeskuksessa maan pohjoisrajalla. ”Suomessa on aika hyvä tilanne, eikä täällä oikein ymmärretä, mihin se voi pahimmillaan johtaa. Ei Meksikossakaan ymmärretty ennen kuin tilanne sitten oli päällä”, hän toteaa.
Tilaa aihepiirin avustustyö RSS-syöte