Myanmarin demokratiakehitys ja vallankaappaus
Armeija kaappasi vallan Myanmarissa yli kaksi vuotta sitten, ja maan tilanne on jopa pahempi kuin aiempien konfliktien aikana. ”Tilanne muuttuu alati huonommaksi. Poliittisia vankeja, tapettuja ihmisiä ja poltettuja taloja on paljon enemmän. Sotilasjuntta sortaa kansaa ja on jopa aiempaa brutaalimpi”, sanoo poliittisten vankien avustusyhdistys AAPP:ssa toimiva aktivisti Kyaw Soe Win.
3.5.2023
Myanmarin kaksi vuotta vallassa ollut sotilasjuntta aikoo järjestää vaalit, mutta oppositio on käytännössä suljettu pois säädöksellä, joka kieltää rikostuomion saaneilta liittymisen puolueisiin. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Johannes Vierula varoittaa, että vaaleja ei pidä nähdä merkkinä demokratian kehittymisestä.
1.3.2023
Anonyymien myanmarilaisten tekemä hybrididokumentti Myanmar Diaries kuvaa maan verisen vallankaappauksen alkuvaihetta vuonna 2021. Dokumentin teko vaati erityistä varovaisuutta, sillä Myanmarissa on hengenvaarallista edes liikkua kameran kanssa, kertovat salanimellä esiintyvät nuoret dokumentintekijät Nemo ja Natalia.
1.2.2023
Myanmarissa teloitettiin viime kesänä ihmisiä ensimmäistä kertaa 30 vuoteen. Nyt teloituksia pelätään olevan tulossa lisää.
7.12.2022
Sotilasjuntan johtamassa Myanmarissa yhä sinnittelevät toimittajat ovat kovan paineen alla yrittäessään raportoida maan asioista. Ainakin neljä toimittajaa on jo kuollut juntan käsissä.
3.11.2022
Myanmarin armeija ajoi rohingyat pakoon vuonna 2017. Ihmisoikeusjärjestöt vaativat tilanteen ratkaisemista.
24.8.2022
Noin kolme miljoonaa myanmarilaista tarvitsee humanitaarista apua. Maailman ruokaohjelma on huolisaan avun jatkumisesta, sillä yli 70 prosenttia sen rahoitustarpeista on täyttämättä.
9.8.2021
Myanmarin vallankaappaus on johtanut yli 800 ihmisen kuolemaan ja vakavaan talouskriisiin. Muiden maiden on vaikea vaikuttaa sotilasjunttaan, sillä esimerkiksi Kiinan, Venäjän ja EU:n lähestymistavat ovat hyvin erilaiset, sanovat muun muassa Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijat.
21.5.2021
Yhdenkään hallituksen ei pitäisi myydä Myanmarin sotilasjuntalle yhtäkään luotia, vaatii yli 200 kansalaisjärjestöä. Turvallisuusneuvoston on kuitenkin vaikea ryhtyä voimakkaisiin toimiin Myanmaria vastaan etenkin Kiinan ja Venäjän vastustuksen vuoksi.
6.5.2021
Tilaa aihepiirin Myanmarin demokratiakehitys ja vallankaappaus RSS-syöte
