Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle. (Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Fast fashion eli pikamuoti tuntuu istuvan sitkeästi kiinni länsimaisessa kulttuurissa: nopeasti, halpaa ja jatkuvasti uutta.

Sesongit vaihtuvat niin tiuhaan, ettei vaatteiden laatuun tarvitse panostaa. Ei haittaa, vaikka paita menee parin kuukauden päästä rikki, sillä silloin se on jo pois muodista.

Se, että vaatteita saadaan kuluttajille nopeasti ja halvalla, tarkoittaa kuitenkin pitkiä työpäiviä riistopalkalla monelle kehitysmaan työntekijälle. Sen lisäksi on selvää, etteivät huonolaatuisten vaatteiden kasvavat jätevuoret ole ekologisesti kestäviä. Suomalainen heittää 13 kiloa tekstiiliä pois vuodessa.

Voisiko asioita tehdä toisin? Voisiko pikasesongeista luopua ja vaatteet tehdä jopa täysin kierrätysmateriaaleista, samalla työntekijöiden oikeuksia kunnioittaen?

Yksi esimerkki ratkaisuista on suomalainen vaatealan yritys Pure Waste, joka valmistaa teollisuuden ylijäämäkankaista uutta lankaa ja kangasta.

Idea lähti tupsulippalakeistaan tunnetun Costo-vaatemerkin tarpeista. Vaatemerkki tekee vaatteita ekologisin periaattein, joten tavoite oli, että tuotteet tehdään joko teollisuuden ylijäämäkankaista tai täysin kierrätetyistä kankaista.

“Kun ylijäämäkankaalle ei löytynyt jatkumoa eli ei ollut takeita, että kangasta on tarjolla koko sesongin ajan, aloimme etsiä kierrätettyjä kankaita. Kun niitäkään ei löytynyt, aloimme pohtia, voisiko kangasta tehdä itse”, kertoo toinen Pure Wasten perustajista, Hannes Bengs.

Bengs ja hänen yhtiökumppaninsa päättivät perustaa aivan oman Costosta irrallisen yrityksen Pure Wasten vuonna 2013. Yritys valmistaa kierrätyskangasta ja -lankaa Intiassa ja myy sitä eteenpäin. Sillä on myös oma vaatemallisto, jonka ideana on pysyä ekologisista syistä ajattomana. Lisäksi se tekee mittatilaustuotteina vaatteita kierrätysmateriaaleista muille yrityksille.

Vaikka raaka-aineena on nyt tehtaiden ylijäämäkangas, Bengs arvelee, että tulevaisuudessa myös kuluttajien vaatejätettä voidaan hyödyntää.

“Nyt prosessi on vielä liian työläs: tarvittaisiin paljon ihmistyövoimaa irrottamaan nappeja ja liian isoja printtejä. Lisäksi vaatejäte on useimmiten sekoitekangasta ja koneet menisivät tukkoon.”

Pikavaatekulttuurin myötä kankaan laatu on myös usein niin huonoa, että siitä ei saa enää laadukasta ja kestävää. Tulevaisuudessa vaatejätteestä voidaan kuitenkin mahdollisesti tehdä kangasta kemiallisen kierrätysmetodin avulla.

Ilmaista aamupalaa ja bussikyyti

Pure Wasten kangastehdas sijaitsee Intiassa Tiruppurissa Tamil Nadun osavaltiossa. Se työllistää 24 ihmistä pysyvästi ja kausittain suurin piirtein saman verran.

Maan vaateteollisuudella ei ole kovin hyvä maine: työntekijät ompelevat vaatteita usein hikipajoissa huonolla palkalla. Bengs kuitenkin vakuuttaa, että Pure Waste kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia. Se on sitoutunut muun muassa YK:n yritysvastuuohjeisiin ja Kansainvälisen työjärjestön perussopimuksiin.

“Työntekijöillämme on 50–90 prosenttia parempi palkka kuin alueella keskimäärin, ja solmimme kaikkien työntekijöiden kanssa työsopimukset ”, hän kertoo.

Työntekijöiden vaihtuvuus on Intiassa suurta, mutta sitoutumista työhön yritetään parantaa muilla etuuksilla.

“Tarjoamme erilaisia porkkanoita, kuten ilmaista aamupalaa ja bussikyydityksiä töihin. Alueella saa myös viljellä.”

Lisäksi Pure Waste on rakentanut yhdessä paikallisen koulun ja yrityksen kanssa vesilinjaston, jotta juoksevaa vettä saadaan viljelyksille alueella, joka on hyvin kuivaa. Sähkö saadaan pääosin tuulivoimasta.

Intialainen osakas on rakennuttanut alueelle kompostointikäymälät, jossa virtsa ja viemärivesi otetaan talteen ja suodatetaan viljelysvedeksi. Muusta jätteestä saadaan kaasua, jota voi käyttää ruokaan ja kokkaukseen.

Bengsin mukaan Pure Wasten tuotantoketju voidaan jäljittää hyvin pitkälle. Vaikka ylijäämäkankaiden raaka-aineita, kuten puuvillaa, ei pystytä jäljittämään, seurantaa helpottaa se, että kankaita Pure Wasten tehtaalle toimittavien yritysten kehräämöt ja värjäämöt sijaitsevat samalla Tiruppurin alueella.

“Visiona ja haaveena on, että tulevaisuudessa saataisiin koko tuotantoprosessi omalle tehdasalueelle. Niin, että jäte tulisi sisään yhdestä ovesta ja valmis tuote toisesta”, Bengs sanoo.

Vastuullisuuden valvonnan yritys hoitaa toistaiseksi itse, mitä järjestöt eivät aina pidä parhaana vaihtoehtona. Se on kuitenkin hakenut vaatealan yritysten vastuullisuusjärjestelmään BSCI:hin, joka valvoo muun muassa työntekijöiden oikeuksien toteutumista ja tekee tarkastuksia tehtaille.

Kolme miestä leikkaa kaavoista kangasta.
Kankaan ja langanteon lisäksi Pure Wastella on myös oma ajaton vaatemallisto. (Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Onko pikamuoti-ilmiö murroksessa?

Ovatko Pure Wasten kaltaiset yritykset sitten lisääntymässä ja muodin kulttuuri muuttumassa?

Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnanjohtaja Lotta Staffansin mukaan hidas murros on jo käynnissä.

“Ihmisiä kiinnostaa yhä enemmän vaatteiden kestävyys ja laatu. Ja se, että ne ovat vastuullisesti tuotettuja.”

Bengs uskoo, että muutos lähtee ennen kaikkea kuluttajista.

“Niin kauan kuin yritykset tekevät suurta voittoa pikamuodilla, ne tuskin lopettavat ilmiötä”, Bengs toteaa.

“Paineen täytyy tulla kuluttajilta. Jos pystymme valistamaan ihmisiä ja muuttamaan kulutuskäyttäytymistä, yritykset joutuvat ottamaan kantaa. Moni iso yritys panostaa jo esimerkiksi kierrätykseen”, hän muistuttaa.

Yhä useammasta vaateliikkeestä löytyykin vaatejätteen keräyspiste. Osa vaatejätteestä päätyy uusiokäyttöön esimerkiksi auton penkkien pehmusteeksi, osa jälleenmyyntiin.

Kaikki liikkeet eivät kuitenkaan täysin avoimesti kerro, minne vaatejäte päätyy, kritisoi Staffans. Hän toivoo myös, etteivät kuluttajat antaisi keräyspisteiden hämätä ostamaan lisää vaatetta, kun vanhasta pääsee yhä helpommin eroon. Moni vaateliike tarjoaa esimerkiksi vaatejätettä vastaan alennuskuponkeja.

Staffans muistuttaa, että kuluttajan lisäksi myös brändiyrityksillä on suuri valta vaikuttaa kehitysmaiden vaatetehtaiden työntekijöiden oloihin ja palkkoihin. Hänen mielestään niiden pitäisi tukea ja kannustaa ammattiliittojen toimintaa. Tällä hetkellä moni tyytyy kuitenkin vain paikallisten lakien noudattamiseen, eikä se riitä.

“Vaikka länsimaalaiset yritykset puhuvat jo elämiseen riittävästä palkasta, yritysten ostopolitiikka, jossa halutaan nopealla aikataululla uutta muotia, tarkoittaa väistämättä pitkiä työpäiviä ja huonoja palkkoja. Jo pelkällä ostopolitiikan muuttamisella ja pidemmillä kumppanuuksilla yritykset voisivat parantaa työhyvinvointia”, hän huomauttaa.

Gallup: Mikä merkitsee nuorten vaateostospäätöksissä?

Video: Eini Nyman / maailma.net

TARKENNUS 22.2.2018: BSCI ei ole sertifikaatti vaan vastuullisuusjärjestelmä. Kyseinen kohta on korjattu tekstissä.

Kehityksen edistysaskeleita ihmisoikeudettyökulttuurikuluttaminenliiketoimintayhtiöt IntiaSuomi Eettisen kaupan puolesta ry.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Lue myös

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Kädet ja sormenjälkien otto

Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta

Nälkäisten määrä on maailmalla kasvanut etenkin viimeaikaisten konfliktien vuoksi, mutta kriisejä onnistutaan myös torjumaan. Yksi esimerkki on Somalia, jossa otettiin viime vuonna oppia vuoden 2011 katastrofaalisista tapahtumista. Nyt kriisiin reagoitiin nopeasti, kertoo Maailman ruokaohjelman Somalian-toimiston johtaja.
Nainen pitää silmillään kahta kuukuppia.

Kuukautishäpeä rajoittaa naisten elämää ympäri maailman – Tansaniassa rikotaan tabuja kuukupin avulla

Kuukautiset ovat useimmissa kulttuureissa tabu, joka voi aiheuttaa muun muassa hygieniaongelmia ja koulupoissaoloja. Tansanialainen Hyasintha Ntuyeko on käynyt väärien uskomusten kimppuun. Työ on hidasta, sillä maassa on pohdittu jopa sitä, viekö uutuustuote kuukuppi neitsyyden.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Rakennustyömaa ja autoja Riadissa Saudi-Arabiassa

Saudi-Arabia pidätti jälleen naisten oikeuksien puolesta kampanjoineita aktivisteja

Saudi-Arabia on luopumassa naisten ajokiellosta, mutta monet naisaktivistit eivät välttämättä pääse nauttimaan ajo-oikeudesta.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.
Bambuesineitä myyvä perhe

Bambu pelastaa maata ja elinkeinoja Intiassa ja Kiinassa

Bambunistutuksella on muun muassa elvytetty tiilitehtaan pilaamaa maata Intiassa. Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu.