Suomi

Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.
(Kuva:
Richard
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.
sentin kolikko
Järjestöjen naisjohtajat tienaavat enemmän kuin miehet, selviää Kepan artikkelista.
(Kuva:
Ralf St.
/
Flickr.com
/
CC BY-ND 2.0
)

Kepa: Naisen euro on 112 senttiä kehitysjärjestöjen johdossa

Yhdysvalloissa miespuoliset järjestöjohtajat tienaavat enemmän kuin naiset. Suomessa on päinvastoin, selvitti Kepa.
Maailmanpyörä Helsingissä
Pakolaisavun mielestä omakielisestä yhteiskuntaopetuksesta pitäisi tehdä lakisääteistä.
(Kuva:
Miquel Frontera
/
CC BY-SA 2.0
)
Värikyniä
Opettajat ilman rajoja -verkoston globaalikasvatuspalkinnot jaettiin viikonloppuna.
(Kuva:
Rafael J M Souza
/
CC BY 2.0
)

Vuoden globaalikasvatuspalkinnot Kokkolaan ja Espooseen

”Globaalikasvatus on rauhantyötä parhaimmillaan”, sanoo espoolaisen Latokasken koulun rehtori Olli-Pekka Hiipakka.
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Pakolaisapu: Keskustalla ongelmalliset ehdot pakolaiskiintiön nostolle

Keskustan mukaan Suomen pakolaiskiintiötä voidaan nostaa, mutta Pakolaisavun mukaan puolueen ehdoilla siihen voi mennä vuosia.
Kupillinen kahvia
Kuntien julkisiin hankintoihin kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, joiden tuotanto-olosuhteet voivat olla huonot.
(Kuva:
Helen K
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Kepan keskustelu SuomiAreenalla vuonna 2016
Kepa ja muut järjestöt keskustelivat SuomiAreenalla vuonna 2016 kansalaisjärjestöjen työn tuloksista.
(Kuva:
Iina Leppäaho
/
Kepa
/
CC BY-NC 2.0
)

Arvio: Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työ on kustannustehokasta

Ulkoministeriö on julkaissut kolmannen arvion suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työstä. Raportti sisältää sekä kiitosta että kritiikkiä. Järjestöt toivovat, että myönteiset tulokset heijastuvat myös rahoitukseen.
We are all immigrants -teksti seinässä
Sillä, millaista kieltä turvapaikanhakijoista ja pakolaisista käytetään, on väliä, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
(Kuva:
Stefanie Eisenschenk
/
CC BY 2.0
)

Sanoilla on väliä

Ääripäät ja tolkun ihmiset. Paperittomat ja laittomasti maassa oleskelevat siirtolaiset. Miksi turvapaikanhakijoista ja pakolaisista puhuminen on niin vaikeaa? Sanat ovat painavia, ja niiden merkitykset on tärkeä tiedostaa, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
Sandaalit
Kenkien valmistusolosuhteet ovat hämärän peitossa.
(Kuva:
mamichan
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Suomalaiset kenkävalmistajat panttaavat tietoa kenkien alkuperästä

Kenkätehtaat eivät kerro julkisuudessa juuri mitään etenkään kenkien raaka-aineiden ja materiaalien tuotannosta, paljastaa tuore selvitys.
Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä
Pakolaisneuvonta kritisoi harhaanjohtavien tietojen levittämistä kidutuksen vastaiseen komiteaan tehdyistä valituksista.
(Kuva:
Miquel Frontera
/
CC BY-SA 2.0
)

Pakolaisneuvonta: Kidutuksen vastaiseen komiteaan tehdyistä valituksista liikkuu harhaanjohtavaa tietoa

Suomi on saanut viime vuosina neljä langettavaa päätöstä YK:n kidutuksen vastaiselta komitealta. Pakolaisneuvonta kritisoi tapaa, jolla asiaa on käsitelty julkisuudessa.
Laskin ja kolikoita
Kehitysyhteistyöhön ei ole ensi vuonna luvassa leikkauksia.
(Kuva:
reynermedia
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Hallituksen talousarvioesitys: Kehitysyhteistyöhön hiukan ennakoitua enemmän

Hallituksen esityksen mukaan kehitysyhteistyöhön on luvassa kymmenisen miljoonaa euroa enemmän kuin valtiovarainministeriö esitti.
Pohjoismaiden lippuja
Pohjoismaat pärjäävät hyvin vertailussa, joka mittaa sitoutumista kehitysmaiden tukemiseen.
(Kuva:
Peder Sterll
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Suomi on kolmanneksi paras kehitysmaiden tukija

Tanska on tuoreen mittauksen mukaan parhaiten kehitysmaiden tukemiseen sitoutunut maa. Suomikin pärjää hyvin, vaikka menettikin viime vuoden ykkössijansa.
Ranskalaisen Coexister-järjestön kehitysjohtaja Samia Hathroubi
Samia Hathroubi työskentelee Coexister-järjestössä, joka tuo yhteen Ranskan eri etnisistä ja uskonnollisista ryhmistä tulevat nuoret.
(Kuva:
Teija Laakso
)

Naiset ja nuoret puurtavat rauhan eteen ympäri maailman – ”tärkeintä on, ettei menetetä toivoa”

Naisten ja nuorten tekemä rauhantyö jää usein piiloon, sillä heitä ei juuri nähdä virallisissa neuvottelupöydissä. Suomessa kokoontuneet naispuoliset rauhanaktivistit muistuttavat, että tärkeää rauhantyötä tehdään myös vaikkapa vastustamalla rasismia ja auttamalla väkivallan uhreja.
Petteri Orpo, Juha Sipilä, Sampo Terho hallituksen budjettiriihen tiedotustilaisuudessa
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok), pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja Eurooppa-ministeri Sampo Terho (sin) hallituksen budjettiriihen tiedotustilaisuudessa.
(Kuva:
Laura Kotila
/
Valtioneuvoston kanslia
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Amnesty: Budjettiesitys sivuuttaa ihmisoikeudet

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi kovin sanoin hallituksen budjettiesitystä, jossa ehdotetaan kiristyksiä ulkomaalaislainsäädäntöön.
Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta
Suomessa on keskusteltu naisten sukuelinten silpomisen kieltämisestä erillislailla. Oikeus ei ole koskaan neutraalia tai universaalia, muistuttaa Siru Aura.
(Kuva:
The home of Fixers
Flickr.com
/
CC BY-ND 2.0
)

Silpominen kielletty: Ketä laki suojelee?

Suomessa on vaadittu naisten sukuelinten silpomisten kieltämistä erillisenä rikoksena. Siru Aura pohtii lainsäädännön vaikutusta silpomiseen Somalimaan ja Kenian esimerkkien kautta.
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Pakolaisapu pettynyt pakolaiskiintiön pitämiseen ennallaan

Hallitus esittää budjettiesityksessään, että pakolaiskiintiö pidetään 750:ssä, vaikka vielä keväällä oltiin toista mieltä.
Ilmapalloja Helsinki Pride -mielenosoituksessa vuonna 2017
Järjestöt kritisoivat Suomen kantaa transsukupuolisten oikeuksiin. Kuvassa Helsinkin Priden tunnelmia kesällä 2017.
(Kuva:
Jonas Tana
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Palavia kynttilöitä
Surun hetkellä meidän ei pidä antaa valtaa vihalle ja pelolle, kirjoittaa Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.
(Kuva:
David Lienhard
/
CC BY 2.0
)

Näkökulma: Surun hetkellä emme saa vaipua pelon ja vihan valtaan

Turun iskut ovat herättäneet keskustelua muun muassa tiedustelulainsäädännöstä. Laajamittainenkaan verkkovalvonta tai perusoikeuksien riisuminen ei kuitenkaan poista maailmasta terrorismia, muistuttaa Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja.
Kasa porkkanoita
Uudessa hävikkiruokakaupassa aiotaan myydä ainakin vihanneksia.
(Kuva:
liz west
/
CC BY 2.0
)

Uuden hävikkiruokakaupan joukkorahoitus lähtenyt hyvin käyntiin – kauppa pystyyn ehkä vielä tänä vuonna

Kehitysyhteistyön hyväksi hävikkiruokaa myyvälle kaupalle etsitään parhaillaan liiketiloja. Hävikkiruokaa hyödynnetään nykyisin monissa projekteissa, mutta projektipäällikkö Else Hukkanen uskoo, että kilpailua siitä ei vielä tule.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.
Romaneja ei usein päästetä baareihin tai kahviloihin Suomessa. Jopa ruokakaupassa asioiminen voi olla hankalaa.
(Kuva:
Mariano Mantel
/
CC BY-NC 2.0
)

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Tilaa aihepiirin Suomi RSS-syöte