Suomi

Karttapallo pöydällä
Ulkoministeriö aikoo jatkaa järjestöjen viestintä- ja globaalikasvatushankkeiden rahoittamista.
(Kuva:
Andrew Smith
/
CC BY-SA 2.0
)

Ulkoministeriö jatkaa järjestöjen viestintä- ja globaalikasvatustyön tukemista

Ulkoministeriö on toistaiseksi perunut suunnitelman siirtää viestintä- ja globaalikasvatustuki Opetushallituksen hallinnoitavaksi. Toteutuessaan uudistus olisi uhannut muun muassa maailma.netin toimintaa.
Itohan Okundaye
Ihmiskaupan uhriksi joutunut Itohan Okundaye sanoo, että pelkkä tiedon levittäminen ei riitä ihmiskaupan kitkemiseen.
(Kuva:
Teija Laakso
)

16-vuotiaana ihmiskaupan uhriksi joutunut Itohan Okundaye kampanjoi naisten riistoa vastaan ja odottaa neljättä vuotta turvapaikkaa Suomessa

Nigerialainen Itohan Okundaye haaveili paremmasta elämästä Euroopassa mutta joutui seksityöhön. ”En toivoisi sitä pahimmalle vihollisellenikaan”, hän sanoo. Tulevaisuus on yhä avoin, sillä Suomi ei ole myöntänyt hänelle turvapaikkaa.
Suomen lippu ja sininen taivas
Suomen asevientilupien laillisuutta tarkastelevat nyt useat viranomaiset.
(Kuva:
sbamueller
/
Flickr.com
/
CC BY-SA 2.0
)

Suomen aseviennistä kannellaan Euroopan komissiolle

Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemaker haluaa selvittää, rikkoiko Suomi EU:n yhteistä kantaa myöntäessään tammikuussa asevientiluvan Arabiemirikuntiin.
Kenian lippuja
Kenia on Suomelle tärkeä kehitysyhteistyökumppani.
(Kuva:
Rick Bajornas
/
UN Photo
)

Kenian metsähallitus häätää alkuperäiskansoja – Suomelta vaaditaan tuen jäädyttämistä

Suomi on tukenut vuosia Kenian metsähallitusta, jonka on raportoitu viime viikkoina häätäneen Kenian sengwer-kansan jäseniä näiden asuinalueelta. Ulkoministeriön mukaan Suomi ei ole toiminut alueilla, joilla ongelmia on on ollut.
Pakolaisia jonossa
Pakolaisia Etelä-Sudanin ja Ugandan rajan liepeillä kesällä 2017.
(Kuva:
UNMISS
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Nimettömältä suomalaislahjoittajalta jättilahjoitus pakolaistyöhön

”Tuntuu erikoiselta, kuinka vauraassa Suomessa jaksetaan vääntää siitä, pitääkö Suomen todella ottaa vastaan muutamia tuhansia pakolaisia, kun samaan aikaan moneen äärimmäisen köyhään Afrikan maahan heitä tulee satoja tuhansia, jopa miljoonia”, sanoo miljoonalahjoittaja.
Puutarha ja rakennuksia Sanaassa Jemenissä
Jemenin sodan osapuolina toimiville Lähi-idän maille asevientilupia myöntäneet hallitukset ovat toimineet vastuuttomasti, kirjoittavat Anni Lahtinen ja Niklas Kaskeala. Kuvassa Jemenin pääkaupunki Sanaa.
(Kuva:
Rod Waddington
/
CC BY-SA 2.0
)

Rauhaa Jemeniin, ei aseita

Sadankomitean ja Pelastakaa Lasten asiantuntijat toivovat, että Suomi harkitsee uudelleen asevientiä Lähi-idän maihin. ”Ratkaisua Jemenin konfliktiin tulee edistää diplomatian kautta, ei myymällä aseita sodan osapuolille.”
Telttoja pakolaisleirillä Jemenissä
Jemenin sota on aiheuttanut maahan mittavan humanitaarisen kriisin. 80 prosenttia kansasta tarvitsee jonkinlaista apua. Kuvassa pakolaisleiri Khamerissa Amranin maakunnassa vuonna 2015.
(Kuva:
Philippe Kropf
/
United Nations OCHA
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Suomen panssarivajoneuvojen päätyminen Jemeniin ei yllättänyt tutkijaa – ”ei niitä osteta vain paraateihin”

Suomen asekauppaa tutkivan Kari Paasonen mukaan Suomen kiihtynyt asevienti Lähi-itään on pitkäaikaisen kehityksen tulosta. Rauhanjärjestöt selvityttävät oikeuskanslerilla, olivatko asevientiluvat Arabiemiirikuntiin lainmukaisia.
Moskeijan minareetteja
Uskonnon harjoittaminen vähenee tutkimusten mukaan maahanmuuton yhteydessä, kirjoittaa tutkija Teemu Pauha.
(Kuva:
Serguel
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Maahanmuuttajien uskonnosta puhutaan enemmän kuin tiedetään

Keskiarvot maahanmuuttajien uskonnosta kuvaavat uskonnonharjoituksen yleistä tasoa, mutta niiden perusteella on vaikea sanoa mitään yksittäisten ihmisten vakaumuksesta, muistuttaa uskontotieteiljiä Teemu Pauha.
Presidentinlinna
Globaalit kysymykset eivät ole presidentinvaalien kuumin teema.
(Kuva:
Richard Mortel
/
CC BY 2.0
)

Globaaleilla areenoilla on Suomen presidentin mentävä aukko

Globaalit kysymykset ovat loistaneet poissaolollaan presidentinvaalikampanjoissa samalla, kun ratkaisemattomien globaalien ongelmien määrä on kasvussa, kirjoittaa Matti Ylönen.
Suomen lippu
Presidentinvaaliehdokkaat ovat melko samanmielisiä ihmisoikeuskysymyksistä.
(Kuva:
Timo Guflger
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Ruostunut lukko
Oikeusministeriön ja Ihmisoikeusliiton selvitysten mukaan pakkoavioliittoja tapahtuu Suomessakin.
(Kuva:
Doug Tanner
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Ihmisoikeusliitto: Pakkoavioliitot kiellettävä lailla Suomessa

Avioliittoon pakottamisesta voidaan Suomessa rangaista, mutta pakkoavioliittoja ei ole kriminalisoitu erikseen. Ihmisoikeusliitto kerää nimiä vetoomukseen tilanteen muuttamiseksi.
Arabiemiraattien lippuja hiekkarannalla
Arabiemiraatit oli Suomen tärkein asekauppakumppani vuonna 2016.
(Kuva:
hewy
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Rauhanjärjestöt harkitsevat kantelevansa oikeuskanslerille Suomen aseviennistä Arabiemiraatteihin

Patrian panssariajoneuvoja on norjalaislehden mukaan käytetty Jemenin sodassa. Sadankomitea ja Rauhanliitto vaativat, että Suomi keskeyttää aseviennin tai sen valmistelun maahan.
Nainen nuotiolla Kambodžassa
Suomalaiset ovat tehneet kehitysyhteistyötä ympäri maailmaa, ja nyt myös kehitysyhteistyön tekijöiden arkikokemuksia halutaan tutkia. Kuva Kambodžasta, joka on ollut yksi Suomen kehitysyhteistyön kohdemaista.
(Kuva:
Hanna Öunap
/
global.finland.fi
/
CC BY-NC 2.0
)

Uusi tutkimus paneutuu kehitysyhteistyön ammattilaisten arkeen – myös ristiriidat halutaan esiin

Suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden muistitietoa kerätään parhaillaan tutkimusta varten. Tarkoituksena on kaivella muun muassa alan jännitteitä, joita ei usein virallisissa dokumenteissa puida, kertoo dosentti Jan Kuhanen.
Eurokolikoita hiekassa
Onko tasavertainen kumppanuus kehitysyhteistyössä mahdollista, pohtii Tomi Kuosmanen.
(Kuva:
Andrés Nieto Porras
/
CC BY-SA 2.0
)

Kun ulkomaalaisen euro onkin satanen

Kehitysyhteistyön veteraani Tomi Kuosmanen pohtii eriarvoisuutta kehitysyhteistyössä. Miksi joidenkin toimistossa on ilmastointi ja toisilla vain tuuletin? Mitä, jos Suomeen saapuisi kehitysyhteistyöntekijä, joka saisi luksusauton ja -asunnon?
Lihakarjaa
Maailma.netin toiseksi suosituin juttu vuonna 2017 käsitteli lihantuotannon ongelmia.
(Kuva:
Alex Proimos
/
CC BY-NC 2.0
)

Kehitysmaiden innovaatioista lihantuotannon ongelmiin – maailma.netin vuoden 2017 luetuimmat jutut

Maailma.netin viime vuoden suosituimmat jutut käsittelivät muun muassa kehitysmaiden viimeisempiä edistysaskelia sekä kotimaan järjestöjen kokemia leikkauksia.
Sormet näyttämässä rauhanmerkkiä, oksa
SKR:n mukaan rauhantyöhön tarvitaan moninaisuutta.
(Kuva:
Dyniss Rainer
/
CC BY-SA 2.0
)

SKR:n rauhanpalkinto tekoälytutkijalle

Timo Honkela hahmotteli rauhankoneen, jonka tarkoituksena on lisätä vuorovaikutusta rauhan edistämiseksi.
ICAN-verkoston pressitilaisuus 2017
Kansainvälinen ydinaseiden vastainen kampanja ICAN sai tänä vuonna Nobelin rauhanpalkinnon. Tiedotustilaisuus asiasta lokakuussa 2017, keskellä kampanjan johtaja Beatrice Fihn.
(Kuva:
Eskinder Debebe
/
UN Photo
)

Nobelista Nobeliin

Rauhantyöstä löytyy harvoin glamouria. Siksi Nobelin rauhanpalkinto on tärkeä, kirjoittaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius, joka oli vastaanottamassa Nobelia miinojen vastaisesta kansalaistoiminnasta 20 vuotta sitten.
Piparkakkuja
Suomessa suunnitellaan parhaillaan joulupöydän antimia. Hauraammassa valtiossa olisimme tänä jouluna jokseenkin masentuneissa tunnelmissa ja kiristelleet vöitämme jo syksystä, kirjoittaa Jaro Karkinen
(Kuva:
Eva Holm
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Laihanakin vuonna voimme paksusti

Huono satovuosi ei aiheuta Suomessa katastrofia. Maailmantalouden rakenne pelastaa suomalaiset nälkävuosilta, mutta monet muut ihmiset se tuomitsee puutteeseen, kirjoittaa Jaro Karkinen.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.
(Kuva:
Beatrice Murch
/
CC BY 2.0
)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.
Vessaharja, pönttö ja kumihansikas
Tuntematon sotilas -elokuvaa on markkinoitu muun muassa siivousvälineillä. Näin elokuva ei enää muistutakaan meitä kärsivistä nuorista miehistä itärintamalla vaan on muuttunut mukaviksi ja näpsäköiksi arjen helpottajiksi, kirjoittaa Nora Luoma.
(Kuva:
Molly Sabourin
/
CC BY-NC 2.0
)

Tuntematon vessaharja

Tuntematon sotilas -elokuvan varjolla on myyty niin siivousvälineitä kuin kivennäisvettäkin. Asioista, joihin liittyvät kuolema, kärsimys, sukupolvelta toiselle siirtyvät traumat ja monimutkainen kansainvälinen politiikka, saadaan leppoisia ja yksinkertaisia tekemällä niistä siivousvälineitä, analysoi Nora Luoma.
Tilaa aihepiirin Suomi RSS-syöte