työ

Lapsia töissä pellolla
Lapsityövoiman käyttö on yleisintä maataloudessa. Nämä lapset uurastavat isänsä pellolla Tansanian Morogoron alueella.
(Kuva:
Orton Kiishweko
/
IPS
)

Lapsityö yleisintä maataloudessa

Maataloustyö voi sisältää lasten kannalta hyödyllisiäkin askareita, mutta samaan aikaan se voi olla myös vaarallista ja estää koulunkäynnin, sanovat YK-järjestöt.
Doha, Qatar
Qatari elää siirtotyövoimasta. Kuvassa pääkaupunki Dohan rakennuksia.
(Kuva:
Omar Chatriwala
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Helsinki
Monet Suomen työhyväksikäyttötapauksista sijoittuvat pääkaupunkiseudulle.
(Kuva:
Timo Newton-Syms
)

Vakava työhyväksikäyttö on totta myös Suomessa

Vakavaa työhyväksikäyttöä esiintyy myös Suomessa, vaikka sitä voi olla vaikea uskoa. Tapauksia yhdistävät usein samat piirteet, ja tietyt tekijät altistavat työhyväksikäytölle, kirjoittaa Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön päällikkö Milla Aaltonen.
Julisteita seksuaalisesta häirinnästä
Seksuaalista häirintää vastustava #Metoo-kampanja on levinnyt ympäri maailmaa.
(Kuva:
Jeanne Menjoulet
/
CC BY 2.0
)

Tutkimus: Yli kolmannes maista ei kiellä seksuaalista häirintää työpaikalla

Seksuaalinen häirintä työpaikoilla on noussut maailmanlaajuiseksi keskustelunaiheeksi Yhdysvaltain elokuvateollisuuden häirintäkohun ansiosta. Tuoreen tutkimuksen mukaan parempaa lainsäädäntöä tarvitaan yhä monissa maissa.
Ana Laura López auttaa siirtolaisia Meksikossa
Yhdysvalloista karkotettu meksikolainen Ana Laura López on mukana ryhmässä, joka auttaa tulijoita Méxicon lentokentällä.
(Kuva:
Julia Sclafani
/
IPS
)

Yhdysvalloista karkotetut meksikolaiset palaavat tyhjän päälle

Yhdysvallat on viime vuosina karkottanut yhä enemmän meksikolaisia siirtolaisia takaisin kotimaahan. Siirtotyöläiset hyödyttivät kumpaakin valtiota, mutta nyt karkotetuista ei pidä huolta kukaan. Meksikoon palaaville on tarjolla vain muovikassi.
Intialainen matonkutoja
Järjestöt laskevat, paljonko esimerkiksi intialaiselle tekstiilityöntekijälle pitäisi maksaa, jotta palkka riittäisi elämiseen.
(Kuva:
Austin Yoder
/
CC BY-NC 2.0
)

Intialainen matonkutoja tienaa puolet elämiseen riittävästä palkasta

Yrityksiltä vaaditaan usein elämiseen riittävän palkan maksamista kehitysmaiden työntekijöille, mutta kattavaa määritelmää ei ole. Nyt järjestöt yrittävät laskea, minkä verran se voisi eri alueilla olla.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.
(Kuva:
Tidiane Baldé
/
Naatangue art la
)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015. Finnwatchin mukaan tehtaalla toimii nyt riippumaton ammattiliitto.
(Kuva:
Finnwatch ry
/
CC BY-NC 2.0
)

Finnwatch: Wärtsilän Intian tehtaalla parannuksia, valvonta edelleen leväperäistä

Konepajayhtiö Wärtsilän tehtaalle on perustettu itsenäinen ammattiliitto sen jälkeen, kun Finnwatch vuonna 2015 kritisoi sen työoloja. Järjestön mukaan yhtiön pitäisi silti valvoa tuotantoketjuaan tarkemmin.
Brasilialainen Felicia Mendes
Felicia Mendesin johtama valtausliike odottaa São Paulon kaupungin toimia joutomaiden muuttamiseksi asuinalueeksi kaupungin eteläosissa.
(Kuva:
Mario Osava
/
IPS
)

São Paulon kaduilla yöpyy muitakin kuin kodittomia

Eriarvoisuus on sitkeä ongelma Brasilian megakaupungissa, jossa esimerkiksi pienituloiset voivat joutua nukkumaan kadulla tolkuttoman pituisten työmatkojen takia.
Sandaalit
Kenkien valmistusolosuhteet ovat hämärän peitossa.
(Kuva:
mamichan
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Suomalaiset kenkävalmistajat panttaavat tietoa kenkien alkuperästä

Kenkätehtaat eivät kerro julkisuudessa juuri mitään etenkään kenkien raaka-aineiden ja materiaalien tuotannosta, paljastaa tuore selvitys.
Lukko kaiteessa
Orjuudessa elää yhä yli 40 miljoonaa ihmistä.
(Kuva:
Tarang hirani
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Raportti: orjuus on yhä arkipäivää – ”tämän pitää loppua”

Maailman työjärjestön tuoreen raportin mukaan viime vuonna yli 40 miljoonaa ihmistä oli modernin orjuuden uhri. Suurin osa heistä oli naisia.
Joukko lakkolaisia Etelä-Afrikan Marikanassa
Etelä-Afrikan Marikanan kaivoksen pidätettyinä olleita lakkolaisia päästettiin vapaaksi 3. syyskuuta 2012.
(Kuva:
Nat Nxumalo
/
IPS
)

Kaivossurmien jälkipyykki jatkuu Etelä-Afrikassa

Poliisi ampui vuonna 2012 lakon yhteydessä 34 kaivostyöläistä, ja myös monia muita murhattiin. Valtio tunnusti vasta tänä vuonna omaisten oikeuden korvauksiin, ja tapahtumia selvitellään yhä.
Raskaana oleva nainen kantaa polttopuita pään päällä Keniassa.
Naiset tekevät Keniassa valtavasti palkatonta työtä, jota ei lasketa osaksi bruttokansantuotetta.
(Kuva:
David O'Hare
/
Trocaire
/
CC BY 2.0
)

”Naiset veisivät Kenian uudelle tasolle”

Jos naiset saisivat koulutusta, koko maa voisi nousta aivan toiselle tasolle, toteaa kenialainen Stella Achoki. Naisiin kohdistuva väkivalta jarruttaa kehitystä ja tulee kalliiksi.
Nuoria miehiä veneessä Tansaniassa.
Sekä pohjoisessa että eteläisessä Afrikassa monen maan nuorisotyöttömyys hipoo 20 prosenttia. Myönteistä kehitystä tapahtuu vain, jos nuorille löytyy töitä.
(Kuva:
Andrew Moore
/
CC BY-SA 2.0
)

Nuoruus on Afrikan valtti

Afrikan väestöstä 60 prosenttia on alle 25-vuotiaita ja nuorten osuuden odotetaan kasvavan edelleen. Nuori, terve ja koulutettu väestö, jolla on mahdollisuus säälliseen työhön, on yhteiskunnan kehityksen kannalta myönteinen merkki. Haasteena on löytää nuorille töitä.
Tehdas ja työntekijöitä
Bangladesh on maailman toiseksi suurin vaatevalmistaja. Kuva Mymensinghissä sijaitsevasta tehtaasta.
(Kuva:
NYU Stern BHR
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Bangladeshilaisen vaatetehtaan onnettomuus herättää vaatimuksia tiukemmista tarkastuksista

Tehtaassa, jonka lämpökattila räjähti, valmistettiin vaatteita muun muassa suomalaisille Lindexille ja Stockmannille. Järjestöjen mukaan myös lämpökattilat pitäisi ottaa mukaan turvallisuustarkastuksiin.
Valkoisia puuvillankukkia pellolla
Uzbekistan on maailman viidenneksi suurin puuvillantuottaja.
(Kuva:
David Stanley
/
CC BY 2.0
)

Järjestöt: Maailmanpankin hankkeet yhteydessä pakkotyövoimaan Uzbekistanissa

Ihmisoikeusjärjestöjen selvityksen mukaan Uzbekistanin puuvillapelloilla hyödynnetään järjestelmällisesti pakko- ja lapsityövoimaa. Maailmanpankki tukee maassa maataloushankkeita, joista ainakin yhdessä on käytetty lapsityövoimaa.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.
(Kuva:
190.arch
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.
Bangladeshilaiset rakennustyömiehet rakentavat taloa Singaporessa.
Bangladeshilaista siirtotyövoimaa rakennuksella Singaporessa.
(Kuva:
Kalinga Seneviratne
/
IPS
)

Rahalähetykset kehitysmaihin kasvoivat

Kasvusta huolimatta siirtolaisten tuloista jää keskimäärin 85 prosenttia uuteen isäntämaahan. Vastaanottajapäässä rahalähetys saattaa varsinkin maaseudulla muodostaa jopa 60 prosenttia perheen ansioista.
Libanonilainen naisyrittäjä ja trukki.
Alle puolet maailman naisista on työmarkkinoilla. Libanonilainen Amira Abi Khalil omistaa tiili- ja kiviyrityksen.
(Kuva:
Joe Saade
/
UN Women
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Naisten palkkatyön lisääminen toisi biljoonahyödyt

Kansainvälisen työjärjestön mukaan alle puolet naisista on työmarkkinoilla, vaikka useimmat haluaisivat palkkatyön. Normit, joiden mukaan palkkatyö ei sovi naiselle, istuvat yhä tiukassa.
Opiskelijoita Sierra Leonessa
Moni afrikkalaisnuori haaveilee muusta kuin maanviljelijän ammatista. Kuvassa äitiys- ja lapsiterveyden opiskelijoita Sierra Leonessa.
(Kuva:
H6 Partners
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Maanviljelijäksi ryhtyminen ei houkuta Afrikan nuoria

Afrikan työmarkkinoille tulee vuosittain miljoonia nuoria. He eivät haaveile maanviljelijän ammatista, mutta ilman maatalouden vetovoiman lisäämistä nuoria ei saada työllistettyä.
Tilaa aihepiirin työ RSS-syöte