Näkökulmat

Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
(Kuva:
Don Harder
/
CC BY-NC 2.0
)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Keramiikkakuva Vladimir Putinista
Venäjän istuva presidentti Vladimir Putin ei ole vielä ilmoittanut, lähteekö ehdolle ensi vuoden vaaleihin. Hänellä on kuitenkin sen verran etumatkaa, ettei hänen tarvitse kiirehtiä, kirjoittaa Veera Laine.
(Kuva:
carsten
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Vaalien imitointia Venäjällä

Venäjän oppositio on ahtaalla, mutta niin on valtiojohtokin. Vaikka opposition tarjoama vaihtoehto on ohut, Putinia saattaa silti jännittää, koska vanhat keinot pysyä vallassa eivät enää toimi, kirjoittaa Veera Laine.
Kreikkaan saapuneita siirtolaisia vuonna 2015
Pakolaistilannetta ei ratkaista rajoja sulkemalla, vaan yhteistyöllä ja vastuunjaolla, kirjoittaa Ida Schauman.
(Kuva:
Christopher Jahn
/
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Vuosi New Yorkin julkilausumasta: Maailman pakolaiset tarvitsevat tekoja

New Yorkin julkilausuman tarkoituksena oli löytää inhimillinen ratkaisu pakolaistilanteeseen. Nyt, vuotta myöhemmin, julkilausuman tavoitteet eivät näy käytännössä, kirjoittaa Pakolaisavun asiantuntija Ida Schauman.
Bangladeshilaisia lapsia
Koulutus vähentää eriarvoisuutta. Kuvan bangladeshilaiset lapset ovat päässeet paikallisen Brac-kansalaisjärjestön pitämään esikouluun.
(Kuva:
Mahmuddun Rashed Manik
/
Suomen IPS
)

Eriarvoisuus estää kestävän kehityksen

Parhaatkin maat voisivat tehdä enemmän eriarvoisuuden vähentämiseksi. Esimerkiksi Belgian verotus hellii suuryrityksiä, ja Tanska on keventänyt rikkaimpien verotusta, moittii Oxfam-järjestön Yhdysvaltain-johtaja Abby Maxman.
Saudiarabialaisia naisia
Saudinaisten oikeuksissa on vielä paljon tehtävää, kirjoittaa Teija Laakso.
(Kuva:
UNICEF Ethiopia
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Saudi-Arabia löysää naisten liekaa, mutta todellinen tasa-arvo on yhä kaukana

Saudi-Arabian päätöstä kumota naisten ajokielto pidetään historiallisena. Sitä se onkin, mutta samalla on helppo unohtaa maan muut ihmisoikeusrikkomukset, kirjoittaa Teija Laakso.
We are all immigrants -teksti seinässä
Sillä, millaista kieltä turvapaikanhakijoista ja pakolaisista käytetään, on väliä, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
(Kuva:
Stefanie Eisenschenk
/
CC BY 2.0
)

Sanoilla on väliä

Ääripäät ja tolkun ihmiset. Paperittomat ja laittomasti maassa oleskelevat siirtolaiset. Miksi turvapaikanhakijoista ja pakolaisista puhuminen on niin vaikeaa? Sanat ovat painavia, ja niiden merkitykset on tärkeä tiedostaa, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
Norsu Krugerin kansallispuistossa Etelä-Afrikassa
Afrikannorsun syöksyhampaat ovat tehneet siitä houkuttelevan kohteen salametsästäjille. Kuvan elefantti asuu Etelä-Afrikassa Krugerin kansallispuistossa.
(Kuva:
Anna-Maria Rastas
/
Suomen IPS
)

Norsunluu päätyy mafioiden käsiin

Keskisen Afrikan valtiot ovat sitoutuneet moniin kansainvälisiin sopimuksiin elefanttien suojelemiseksi, mutta ne jäävät paperille niin kauan kuin korruptio rehottaa ja viranomaisilla on kytkyjä salakauppaan, kirjoittaa Richard Thomas.
Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta
Suomessa on keskusteltu naisten sukuelinten silpomisen kieltämisestä erillislailla. Oikeus ei ole koskaan neutraalia tai universaalia, muistuttaa Siru Aura.
(Kuva:
The home of Fixers
Flickr.com
/
CC BY-ND 2.0
)

Silpominen kielletty: Ketä laki suojelee?

Suomessa on vaadittu naisten sukuelinten silpomisten kieltämistä erillisenä rikoksena. Siru Aura pohtii lainsäädännön vaikutusta silpomiseen Somalimaan ja Kenian esimerkkien kautta.
Palavia kynttilöitä
Surun hetkellä meidän ei pidä antaa valtaa vihalle ja pelolle, kirjoittaa Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.
(Kuva:
David Lienhard
/
CC BY 2.0
)

Näkökulma: Surun hetkellä emme saa vaipua pelon ja vihan valtaan

Turun iskut ovat herättäneet keskustelua muun muassa tiedustelulainsäädännöstä. Laajamittainenkaan verkkovalvonta tai perusoikeuksien riisuminen ei kuitenkaan poista maailmasta terrorismia, muistuttaa Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja.
Raskaana oleva nainen kantaa polttopuita pään päällä Keniassa.
Naiset tekevät Keniassa valtavasti palkatonta työtä, jota ei lasketa osaksi bruttokansantuotetta.
(Kuva:
David O'Hare
/
Trocaire
/
CC BY 2.0
)

”Naiset veisivät Kenian uudelle tasolle”

Jos naiset saisivat koulutusta, koko maa voisi nousta aivan toiselle tasolle, toteaa kenialainen Stella Achoki. Naisiin kohdistuva väkivalta jarruttaa kehitystä ja tulee kalliiksi.

Vähemmän lihaa vai enemmän multaa?

Maatalous voitaisiin muuttaa permakulttuuriviljelyllä ja kiertolaiduntamisella päästölähteestä hiilinieluksi, kirjoittaa Mikko Savilahti.
Takseja, autoja ja mainoskylttejä New Yorkin katuvilinässä.
Amerikkalainen tutkiva toimittaja Robert Parry on kiinnittänyt huomiota siihen, miten Yhdysvaltoja hallitsee häikäilemätön eliitti.
(Kuva:
Jörg Schubert
/
CC BY 2.0
)

Läntiset arvot ja todellinen maailma

Objektiivisuus merkitsee sitä, että asiat nähdään samalla tavalla kuin kaikki muutkin ne näkevät. Läntisessä maailmassa on luvatonta osoittaa, että kapitalismi on pitkän päälle kestämätön järjestelmä, kirjoittaa Tapani Lausti.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.
Romaneja ei usein päästetä baareihin tai kahviloihin Suomessa. Jopa ruokakaupassa asioiminen voi olla hankalaa.
(Kuva:
Mariano Mantel
/
CC BY-NC 2.0
)

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa
EU haluaa tehdä vaateteollisuudesta reilumpaa. Yritysvastuun tutkija Outi Moilala uskoo, että Euroopan parlamentin uusi paketti voi toteutuessaan todella parantaa tekstiilityöläisten asemaa.
(Kuva:
Victor Camillo
/
CC BY-ND 2.0
)

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.
Naisia tietokoneen ääressä Ugandassa
Sukupuolten tasa-arvo työelämässä lisäisi tuottavuutta merkittävästi. Naisia it-koulutuksessa Ugandan Namaingossa.
(Kuva:
Susan Kinzi
)

Sukupuolten tasa-arvo tuo lisää vaurautta

Naisten innovaatioilla ja toiminnalla voisi olla iso rooli meneillään olevassa neljännessä teollisessa vallankumouksessa ja maailman polttavien ongelmien ratkaisussa, kirjoittaa YK:n konsultti Anna Shen. Haasteena ovat kuitenkin esimerkiksi naisten yritystoiminnan vaikeudet.
Tietokoneen näyttö ja lukko
Kellään meistä ei ole varaa suhtautua välinpitämättömästi yksityisyyteemme verkossa, muistuttaa Amnestyn teknologia- ja ihmisoikeuskysymysten asiantuntija Tanya O'Carroll.
(Kuva:
Yuri Samoilov
/
CC BY 2.0
)

Verkkoturvallisuuskouluttajien pidätys Turkissa vaikuttaa meihin kaikkiin

Kouluttajien pidätys on muistutus siitä, että älypuhelimistamme ja läppäreistämme on tulossa ihmisoikeustaistelun uusia etulinjoja, kirjoittaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn asiantuntija Tanya O'Carroll.
Opiskelijat koodaavat työpajassa robottiautoja.
Sofia (vas.) on löytänyt Code+Create -työpajoista uusia ystäviä. Opiskelijat koodasivat työpajassa robottiautoja suorittamaan erilaisia tehtäviä.
(Kuva:
Socrates Baltagiannis
)

Koodaustyöpajoissa rakennetaan robotteja, itsetuntoa ja uusia ystävyyssuhteita

Kirkon Ulkomaanapu järjestää nuorille koodaustyöpajoja Kreikan Ateenassa. Puolet osallistujista ovat pakolaisia, puolet kreikkalaisia. Työpajoissa luodaan uusia ystävyyssuhteita ja opetellaan englantia.
Etelä-sudanilaiset pakolaiset istuvat luokkahuoneessa.
James Ingala (vas.), Kasimiro Omyorok ja Paska Torit.
(Kuva:
Kristiina Markkanen
)

Pohjois-Ugandan miljoona pakolaista tuo hyvinvointia myös paikallisyhteisöille

Tiet ja palvelut tulivat Adjumanin syrjäkyliin vasta pakolaisten myötä vuonna 2014. Kansainvälinen yhteisö kanavoi rahaa kouluihin, sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, mutta lisäapua kaivataan kipeästi.
Ilmakuva pakolaisleiristä ja lentokone
Yritykset ovat löytäneet humanitaariset kriisit uudeksi markkina-alueekseen. Ilmakuva Dadaabin pakolaisleiristä vuonna 2011.
(Kuva:
Andy Hall
/
Oxfam International
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pakolaiset ovat kannattava kauppa

Humanitaariset katastrofit eivät ole katastrofi kaikille. ”Avustusteollisuuden” vuosivolyymi nousee nykyisin jo yli 25 miljardiin dollariin.
Klovneja rivissä
Vitsikkyys ei pyyhi pois sanottua eikä voi vaatia, että vitsi ymmärretään vain ja ainoastaan vitsinkertojan määrittämällä tavalla, kirjoittaa Marianna Keisalo.
(Kuva:
Bernard Spragg. NZ
/
CC0 1.0
)

Se olikin vain pilaa – mutta missä menee raja?

Huumori on usein oiva tapa kuvata maailman ja olemassaolon monimutkaisuutta, mutta se ei poista sananvastuuta. Vitseissä on voimaa, ja puhujan on kyettävä seisomaan vitsinsä takana, kirjoittaa Marianna Keisalo.

Suosittelemme

Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.
Romaneja ei usein päästetä baareihin tai kahviloihin Suomessa. Jopa ruokakaupassa asioiminen voi olla hankalaa.(Kuva: Mariano Mantel / CC BY-NC 2.0)

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa
EU haluaa tehdä vaateteollisuudesta reilumpaa. Yritysvastuun tutkija Outi Moilala uskoo, että Euroopan parlamentin uusi paketti voi toteutuessaan todella parantaa tekstiilityöläisten asemaa.(Kuva: Victor Camillo / CC BY-ND 2.0)

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.
(Kuva: ilquotidianodellapa.it / CC BY-NC-SA 2.0)

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.
Klovneja rivissä
Vitsikkyys ei pyyhi pois sanottua eikä voi vaatia, että vitsi ymmärretään vain ja ainoastaan vitsinkertojan määrittämällä tavalla, kirjoittaa Marianna Keisalo.(Kuva: Bernard Spragg. NZ / CC0 1.0)

Se olikin vain pilaa – mutta missä menee raja?

Huumori on usein oiva tapa kuvata maailman ja olemassaolon monimutkaisuutta, mutta se ei poista sananvastuuta. Vitseissä on voimaa, ja puhujan on kyettävä seisomaan vitsinsä takana, kirjoittaa Marianna Keisalo.
(Kuva: magicatwork / Flickr.com / CC BY 2.0)

Kun algoritmi otti meistä vallan

Sosiaalinen media tekee ajastamme yhä tehokkaammin "faktojen jälkeistä". Maailman muuttavat kuitenkin lopulta ne, jotka puhkaisevat oman somekuplansa ja kuuntelevat muitakin kuin samanmielisiä, kirjoittaa Ari Turunen.
Afrikassa sekä syntyy että kuolee paljon lapsia. Malawilainen Manes Feston ei ehtinyt sairaalaan vaan synnytti tienvarressa kolmoset, joista vain yksi jäi eloon. (Kuva: Travis Lupick / IPS)

Väestökehityksen ääripäät: tuplaajat ja kutistujat

Suomen kaltaisissa maissa pähkäillään syntyvyyden vähenemisen kanssa, mutta monissa muissa maissa asukasluku tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä.