Näkökulmat

ruostunut lukko
Pakkoavioliitot pitäisi kieltää Suomessakin, kirjoittaa Duin Ghazi.
(Kuva:
Doug Tanner
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Nuoria pakotetaan avioliittoon myös Suomessa – uhrien suojeluun mallia muualta

Isossa-Britanniassa toimii valtion ylläpitämä yksikkö, joka auttaa pakkoavioliittojen uhreja. Sellaiselle olisi tarvetta Suomessakin, kirjoittaa Duin Ghazi.
Puutarha ja rakennuksia Sanaassa Jemenissä
Jemenin sodan osapuolina toimiville Lähi-idän maille asevientilupia myöntäneet hallitukset ovat toimineet vastuuttomasti, kirjoittavat Anni Lahtinen ja Niklas Kaskeala. Kuvassa Jemenin pääkaupunki Sanaa.
(Kuva:
Rod Waddington
/
CC BY-SA 2.0
)

Rauhaa Jemeniin, ei aseita

Sadankomitean ja Pelastakaa Lasten asiantuntijat toivovat, että Suomi harkitsee uudelleen asevientiä Lähi-idän maihin. ”Ratkaisua Jemenin konfliktiin tulee edistää diplomatian kautta, ei myymällä aseita sodan osapuolille.”
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa
Taloustieteilijät suhtautuvat kriittisesti yksityisen sektorin rooliin terveyspalveluiden tuottajana. Kuvassa Foune Kouyate lapsensa Kadidia Goulibalyn kanssa rokotejonossa terveysklinikalla Malin Bamakossa.
(Kuva:
Dominic Chavez
/
World Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Moskeijan minareetteja
Uskonnon harjoittaminen vähenee tutkimusten mukaan maahanmuuton yhteydessä, kirjoittaa tutkija Teemu Pauha.
(Kuva:
Serguel
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Maahanmuuttajien uskonnosta puhutaan enemmän kuin tiedetään

Keskiarvot maahanmuuttajien uskonnosta kuvaavat uskonnonharjoituksen yleistä tasoa, mutta niiden perusteella on vaikea sanoa mitään yksittäisten ihmisten vakaumuksesta, muistuttaa uskontotieteiljiä Teemu Pauha.
Naisviljelijä  pellolla
Valtaosa Afrikan maanviljelijöistä on naisia, mutta harva heistä omistaa maata.
(Kuva:
Kristin Palitza
/
IPS
)

Tasa-arvon tueksi tarvitaan dataa

Esimerkiksi naisten maanomistuksesta tiedetään vielä melko vähän. Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, tarvitaan sukupuolieriteltyä tietoa, kirjoittaa tutkija Jemimah Njuki.
Presidentinlinna
Globaalit kysymykset eivät ole presidentinvaalien kuumin teema.
(Kuva:
Richard Mortel
/
CC BY 2.0
)

Globaaleilla areenoilla on Suomen presidentin mentävä aukko

Globaalit kysymykset ovat loistaneet poissaolollaan presidentinvaalikampanjoissa samalla, kun ratkaisemattomien globaalien ongelmien määrä on kasvussa, kirjoittaa Matti Ylönen.
Eurokolikoita hiekassa
Onko tasavertainen kumppanuus kehitysyhteistyössä mahdollista, pohtii Tomi Kuosmanen.
(Kuva:
Andrés Nieto Porras
/
CC BY-SA 2.0
)

Kun ulkomaalaisen euro onkin satanen

Kehitysyhteistyön veteraani Tomi Kuosmanen pohtii eriarvoisuutta kehitysyhteistyössä. Miksi joidenkin toimistossa on ilmastointi ja toisilla vain tuuletin? Mitä, jos Suomeen saapuisi kehitysyhteistyöntekijä, joka saisi luksusauton ja -asunnon?
Pilvenpiirtäjiä Filippiineillä
Filippiinien jyrkät tuloerot heijastuvat arkkitehtuuriin. Suur-Manilaan kuuluvan Makati Cityn liikekeskuksen juurella sijaitsee hökkelislummi.
(Kuva:
IPS
)

Vaurauden keskittyminen kasvattaa kaunaa

Miljardöörit kasvattavat omaisuuttaan vuosi vuodelta. Kun globalisaation häviäjiä on yhä enemmän, myös kauna kasvaa, kirjoittaa IPS-uutistoimiston perustaja Roberto Savio.
Kolmihenkinen rohingya-perhe Bangladeshissa
Nuori rohingya-perhe, Mohammad Faisal ja hänen vaimonsa Hajera, elää vauvansa kanssa Bangladeshin Teknafin luonnonpuistoon perustetulla pakolaisleirillä.
(Kuva:
Farid Ahmed
/
IPS
)

Miksi rohingyat eivät voi palata Myanmariin

Bangladesh ja Myanmar ovat sopineet paenneiden rohingya-muslimien paluusta takaisin Myanmariin. Tutkija Azeem Ibrahimin mukaan todellisuudessa kyseessä on pelkkä tyhjä poliittinen ele.
Lelusotilaita
Kulissien takana tutkijat tekevät parhaansa parantaakseen liiankin inhimillisen ihmissotilaan suorituksia. Millainen hinta tästä joudutaan maksamaan, pohtii tutkija Ioana Puscas.
(Kuva:
Taber Andrew Bain
/
CC BY 2.0
)

Paranneltua sotilasta etsimässä

Sotilaat inhimillisine ominaisuuksineen ovat puolustusjärjestelmän heikko lenkki. Heistä hiotaan parempia nyt neurotieteen avulla. Millainen hinta tästä joudutaan maksamaan, pohtii tutkija Ioana Puscas.
ICAN-verkoston pressitilaisuus 2017
Kansainvälinen ydinaseiden vastainen kampanja ICAN sai tänä vuonna Nobelin rauhanpalkinnon. Tiedotustilaisuus asiasta lokakuussa 2017, keskellä kampanjan johtaja Beatrice Fihn.
(Kuva:
Eskinder Debebe
/
UN Photo
)

Nobelista Nobeliin

Rauhantyöstä löytyy harvoin glamouria. Siksi Nobelin rauhanpalkinto on tärkeä, kirjoittaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius, joka oli vastaanottamassa Nobelia miinojen vastaisesta kansalaistoiminnasta 20 vuotta sitten.
Piparkakkuja
Suomessa suunnitellaan parhaillaan joulupöydän antimia. Hauraammassa valtiossa olisimme tänä jouluna jokseenkin masentuneissa tunnelmissa ja kiristelleet vöitämme jo syksystä, kirjoittaa Jaro Karkinen
(Kuva:
Eva Holm
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Laihanakin vuonna voimme paksusti

Huono satovuosi ei aiheuta Suomessa katastrofia. Maailmantalouden rakenne pelastaa suomalaiset nälkävuosilta, mutta monet muut ihmiset se tuomitsee puutteeseen, kirjoittaa Jaro Karkinen.
Moskeija Beirutissa Libanonissa
Lähi-idässä käydään parhaillaan gangsterisyndikaattien kaltaista sotaa poliittisesta vaikutusvallasta, kirjoittaa Hannu Reime.
(Kuva:
Jean-Philippe Rebuffet
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Lähi-Itä: Tungosta geopoliittisella tunkiolla

Muun muassa Saudi-Arabian ja Libanonin suhteista on kuulunut viime aikoina yllättäviä uutisia. Hannu Reimen mukaan Lähi-idässä käydään parhaillaan taistoa poliittisesta vaikutusvallasta, eikä roskatunkion päälle mahdu kuin yksi paikallinen kukko.
Vessaharja, pönttö ja kumihansikas
Tuntematon sotilas -elokuvaa on markkinoitu muun muassa siivousvälineillä. Näin elokuva ei enää muistutakaan meitä kärsivistä nuorista miehistä itärintamalla vaan on muuttunut mukaviksi ja näpsäköiksi arjen helpottajiksi, kirjoittaa Nora Luoma.
(Kuva:
Molly Sabourin
/
CC BY-NC 2.0
)

Tuntematon vessaharja

Tuntematon sotilas -elokuvan varjolla on myyty niin siivousvälineitä kuin kivennäisvettäkin. Asioista, joihin liittyvät kuolema, kärsimys, sukupolvelta toiselle siirtyvät traumat ja monimutkainen kansainvälinen politiikka, saadaan leppoisia ja yksinkertaisia tekemällä niistä siivousvälineitä, analysoi Nora Luoma.
Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa.
(Kuva:
Asian Development Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.
(Kuva:
Teija Laakso
)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Piikkilanka-aita
Tunteaksemme turvallisuutta meidän on määritettävä vihollinen ja sen sijainti, kirjoittaa Jari Taponen.
(Kuva:
evil nick
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Yhden väestönosan turvallisuutta ei voi kohtuuttomasti lisätä toisten kustannuksella

Turvallisuus on arvolatautunut ja kontekstisidonnainen käsite. Uskomusten sijaan tarvitaan tutkittua näyttöä turvallisuustoimenpiteiden vaikutuksista turvallisuuteen, kirjoittaa ylikomisario ja tutkija Jari Taponen.
Hurrikaani Irman tuhoja Brittiläisillä Neitsytsaarilla
Karibianmeren saaret ovat ahdingossa syksyn hurrikaanikauden jäljiltä. Kuvassa tuhoja Brittiläisten Neitsytsaarten pääkaupungissa Road Townissa.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Seuraava hurrikaani on vain kuukausien päässä – myrskyjen runtelemat Karibian saaret kaipaavat kipeästi lisää apua

Tämän syksyn hurrikaanit ovat olleet voimakkaampia kuin Karibian alueen maissa koskaan aiemmin. Keskitulotason maina ne eivät kuitenkaan saa täyttä tukea kansainväliseltä yhteisöltä. Siihen on tultava muutos, vaativat YK:n kehitysohjelman ja Karibian maiden järjestön johtajat.
Helsinki
Monet Suomen työhyväksikäyttötapauksista sijoittuvat pääkaupunkiseudulle.
(Kuva:
Timo Newton-Syms
)

Vakava työhyväksikäyttö on totta myös Suomessa

Vakavaa työhyväksikäyttöä esiintyy myös Suomessa, vaikka sitä voi olla vaikea uskoa. Tapauksia yhdistävät usein samat piirteet, ja tietyt tekijät altistavat työhyväksikäytölle, kirjoittaa Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön päällikkö Milla Aaltonen.
Palestiinalaispoikia Hebronin Shuhada-kadulla
Palestiinalaiset nuoret vaativat helmikuussa 2013 Shuhada-kadun avaamista. Katu oli aikoinaan vanhan Hebronin vilkkain markkinapaikka, mutta Israelin miehitysvalta sulki kaupat ja kielsi palestiinalaisia liikkumasta kadulla.
(Kuva:
Mel Frykberg
/
IPS
)

Yhdysvaltain lähtö Unescosta hämmentää Hebronissa

Israelin ja Yhdysvaltain Unesco-eron taustalla on kiista miehitetyllä Palestiinalaisalueella sijaitsevan Hebronin vanhankaupungin asemasta.

Suosittelemme

Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.
Sotaa pidetään joskus ihmisluonnolle ominaisena, mutta tosiasiassa se on historiallisesti varsin tuore ilmiö, kirjoittaa Juuso Koponen.(Kuva: Aramisse / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.
Romaneja ei usein päästetä baareihin tai kahviloihin Suomessa. Jopa ruokakaupassa asioiminen voi olla hankalaa.(Kuva: Mariano Mantel / CC BY-NC 2.0)

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa
EU haluaa tehdä vaateteollisuudesta reilumpaa. Yritysvastuun tutkija Outi Moilala uskoo, että Euroopan parlamentin uusi paketti voi toteutuessaan todella parantaa tekstiilityöläisten asemaa.(Kuva: Victor Camillo / CC BY-ND 2.0)

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.
(Kuva: ilquotidianodellapa.it / CC BY-NC-SA 2.0)

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.
Klovneja rivissä
Vitsikkyys ei pyyhi pois sanottua eikä voi vaatia, että vitsi ymmärretään vain ja ainoastaan vitsinkertojan määrittämällä tavalla, kirjoittaa Marianna Keisalo.(Kuva: Bernard Spragg. NZ / CC0 1.0)

Se olikin vain pilaa – mutta missä menee raja?

Huumori on usein oiva tapa kuvata maailman ja olemassaolon monimutkaisuutta, mutta se ei poista sananvastuuta. Vitseissä on voimaa, ja puhujan on kyettävä seisomaan vitsinsä takana, kirjoittaa Marianna Keisalo.
(Kuva: magicatwork / Flickr.com / CC BY 2.0)

Kun algoritmi otti meistä vallan

Sosiaalinen media tekee ajastamme yhä tehokkaammin "faktojen jälkeistä". Maailman muuttavat kuitenkin lopulta ne, jotka puhkaisevat oman somekuplansa ja kuuntelevat muitakin kuin samanmielisiä, kirjoittaa Ari Turunen.
Afrikassa sekä syntyy että kuolee paljon lapsia. Malawilainen Manes Feston ei ehtinyt sairaalaan vaan synnytti tienvarressa kolmoset, joista vain yksi jäi eloon. (Kuva: Travis Lupick / IPS)

Väestökehityksen ääripäät: tuplaajat ja kutistujat

Suomen kaltaisissa maissa pähkäillään syntyvyyden vähenemisen kanssa, mutta monissa muissa maissa asukasluku tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä.