Näkökulmat
Näkökulmat-sivulla julkaistaan eri kirjoittajien kolumneja ja muita kantaaottavia tekstejä.
Nato-maassakin voi olla rauhanaktivisteja – Toivottavasti se ei tule suomalaiselle medialle yllätyksenä
Nato-maassakin voi olla rauhanaktivisteja – Toivottavasti se ei tule suomalaiselle medialle yllätyksenä
Rauhanliikkeen edustajilta kysellään nyt, voiko Nato-Suomessa voi olla rauhanaktivisti ja miten Nato-jäsenyyttä aiotaan juhlia. On pelottavaa, jos sodan ja Suomen Nato-jäsenyyden yksi seuraus on se, että yhteiskunnallisen keskustelun taustaoletukset naulataan paikoilleen jo ennen keskustelun alkamista, kirjoittaa Teija Laakso.
Mitattu tehokkuus ei riitä kehityspolitiikan perusteluksi
Mitattu tehokkuus ei riitä kehityspolitiikan perusteluksi
Kehityspolitiikan tehokkuuden seuranta on kasvanut 2000-luvulla. Mittauskoneiston kasvavat vaatimukset kuitenkin uhkaavat etenkin pienimpiä kehitysyhteistyötoimijoita. Tehokkuuspuhe ei myöskään motivoi ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan, kirjoittaa tutkija Matti Ylönen.
Normaaleja ihmisiä
Normaaleja ihmisiä
Mielipidetutkimuksia antavat suuntaa venäläisten näkemyksistä, mutta niiden tulkitsemiseen liittyy yksi merkittävä väärinkäsitys. Hyvin suuri osa venäläisistä kannattaa sotaa, mutta ei kuitenkaan sitä sotaa, jonka me näemme. Venäjän nykytilanne huomioiden mielipidekyselyt mittaavat lähinnä yksilön uhkarohkeutta, mikäli hän uskaltautuu paljastamaan vääriä, vaarallisia mielipiteitä, kirjoittaa Marjo Mustonen.
Sota ja tunteet – Julman sodan riehuessa Ukrainassa rauhanjärjestöjen tehtävänä on puhua kansainvälisen oikeuden ja tunteiden säätelyn puolesta
Sota ja tunteet – Julman sodan riehuessa Ukrainassa rauhanjärjestöjen tehtävänä on puhua kansainvälisen oikeuden ja tunteiden säätelyn puolesta
Venäjän hyökkäys Ukrainaan paljasti, että emme ole kaikesta toisen maailmansodan jälkeisestä edistyksestä huolimatta tulleet immuuneiksi perinteisen sodan viholliskuvien rakentamiselle ja ihmisryhmien demonisoinnille. Vihan lietsominen on paitsi moraalisesti tuomittavaa, myös vaarallista yhdenvertaisuuden ja kestävän rauhan kannalta, kirjoittaa Pihla Hankamäki.
Kehitysyhteistyöhön ollaan tyytymättömiä, koska odotukset ovat ylimitoitettuja
Kehitysyhteistyöhön ollaan tyytymättömiä, koska odotukset ovat ylimitoitettuja
Kehitysyhteistyö saa osakseen mustavalkoista kritiikkiä, koska sen odotetaan poistavan maailmasta kaiken kurjuuden. Todellisuudessa kehitysyhteistyö on yhtä monimutkaista kuin mikä tahansa yhteiskunnan kehittämiseen tähtäävä toiminta, jossa otetaan sekä edistysaskeleita että takapakkia, kirjoittaa Teija Laakso.
Afrikan ilmastorahoitus: liian vähän, liian myöhään
Afrikan ilmastorahoitus: liian vähän, liian myöhään
Kehittyvät maat iloitsivat marraskuussa YK:n ilmastokokouksen jälkeen uudesta rahastosta, jonka turvin on tarkoitus korvata ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja. Päätös sen toiminnan aloittamisesta on kuitenkin lykätty seuraavaan kokoukseen. Sitä ennen edessä on vielä piinallisia neuvottelukierroksia, ennustaa toimittaja Linus Atarah.
Al-Shabaabin aseellisen toiminnan loppu on näköpiirissä – Somalian on valmistauduttava sodan jälkeiseen aikaan ja torjuttava ääri-ideologioita
Al-Shabaabin aseellisen toiminnan loppu on näköpiirissä – Somalian on valmistauduttava sodan jälkeiseen aikaan ja torjuttava ääri-ideologioita
Somaliassa tavalliset kansalaiset ovat liittyneet hallituksen rinnalle taisteluun al-Shabaabia vastaan. Jotta liikkeen ääri-ideologia ei jäisi elämään, tarvitaan paljon uudistuksia muun muassa koulutussektorilla, kirjoittaa Somalia-asiantuntija ja toimittaja Abdi Musse Mohamud.
Etiopiaan saatiin kauan toivottu rauha, mutta se ei välttämättä ole pysyvä
Etiopiaan saatiin kauan toivottu rauha, mutta se ei välttämättä ole pysyvä
Etiopian hallitus ja Tigrayn vapautusliike allekirjoittivat viime kuussa sopimusen väkivallan lopettamisesta. Sopimuksessa on kuitenkin paljon liikkuvia osia, ja se nostaa esiin kysymyksen siitä, tuoko se todella kestävän rauhan Etiopiaan, etenkin Tigrayn asukkaille.
Puhaltavatko Suomessa viimeinkin moninaisuuden raikkaat tuulet?
Puhaltavatko Suomessa viimeinkin moninaisuuden raikkaat tuulet?
Tyttäreni valittiin esittämään Ronja Ryövärintytärtä Svenska teaternin uudessa näytelmässä. 1980-luvulla ei olisi ollut mahdollista, että afrikkalaistaustaisella on päärooli suomalaisessa näytelmässä, kirjoittaa toimittaja Linus Atarah.