Näkökulmat

(Kuva: Dirk Houbrechts / CC BY-NC 2.0)

Näkökulma: Finnfundia tulee ohjata kestävämpään kehitykseen

Kehitysrahoittaja Finnfundin merkitys Suomen kehitysyhteistyössä on kasvanut tällä hallituskaudella. Sen toimintaa on ohjattava samoin pelisäännöin kuin muutakin kehitysyhteistyötä, muistuttavat Niina Mäki ja Lyydia Kilpi.
(Kuva: Vestman / Flickr.com / CC BY 2.0)

Näkökulma: Asevelvollisuus ja sukupuoli

Asevelvollisuusarmeijan on usein esitetty edistävän yhteisöllisyyttä, mutta todellisuudessa armeijan niin sanottu läpileikkaus kansasta pelkistyy pitkälti tervekehoisiin miehiin, kirjoittaa Tuuli Vuori.
(Kuva: Craig Kohtz / CC BY-NC-ND 2.0)

Näkökulma: Edessä on myrskyisä vuosi

Politiikassa ja taloudessa on luvassa levottomia aikoja. On tärkeää, että kansalaisyhteiskunta valmistautuu toimintaan eikä tyydy istumaan vuoristoradan kyydissä, kirjoittaa Martin Khor.
(Kuva: Michael Vadon / CC BY 2.0)

Trumpilaisen kauppapolitiikan uhkakuvia

Vapaakauppasopimuksia vastustaneen Donald Trumpin kausi ei tarkoita uuden, oikeudenmukaisemman kauppapolitiikan aikakautta, vaan todennäköisesti entistä itsekkäämpää ja lyhytnäköisempää kauppapolitiikkaa, kirjoittaa Marko Juutinen.
(Kuva: gfpeck / Flickr.com / CC BY-ND 2.0)

Näkökulma: Äänestäjät pettyivät globalisaatioon

Edessämme on Trumpien maailma, mutta vastaako se oikeasti ihmisten kokemiin ongelmiin? Vastaus on ei, kirjoittaa IPS-uutistoimiston perustaja Roberto Savio.
(Kuva: Janet Ramsden / CC BY 2.0)

Näkökulma: Veden voima

Itä-Afrikassa ei ole satanut kunnolla kahteen vuoteen. Solidarisuuden Afrikan aluepäällikkö Airi Kähärä kertoo tunnelmia Somalimaasta, jossa ihmiset lähtevät liikkeelle kuivuutta paetakseen.
(Kuva: magicatwork / Flickr.com / CC BY 2.0)

Kun algoritmi otti meistä vallan

Sosiaalinen media tekee ajastamme yhä tehokkaammin "faktojen jälkeistä". Maailman muuttavat kuitenkin lopulta ne, jotka puhkaisevat oman somekuplansa ja kuuntelevat muitakin kuin samanmielisiä, kirjoittaa Ari Turunen.
Intiassa on toteutettu tulonsiirto-ohjelmaa, jossa esikoistytöt saavat pienen summan rahaa. (Kuva: UN Women / Gaganjit Singh Chandok / CC BY-NC-ND 2.0)

Kehityksen tulevaisuus on tulonsiirroissa

Suomessa kehityspolitiikan huomio on keskittynyt yksityiseen sektoriin, mutta todellinen ihmeväline on köyhyyden vähentäminen tulonsiirroilla, kirjoittaa Teppo Eskelinen.
(Kuva: Nicole Robicheau, IFRC / CC BY-NC-ND 2.0)

Näkökulma: Haitissa kuoli nolla ihmistä hurrikaanin seurauksena

Haitin hurrikaanissa kuoli ihmisiä, mutta kuolinsyy ei ollut hurrikaani, vaan sadat ihmiset hävisivät koko elämänsä kestäneen taistelun köyhyyttä vastaan hurrikaanin aikana, kirjoittaa Ulla Kärki.
Teheranissa sijaitseva ydintutkimuslaitos rikastaa uraania 20-prosenttiseksi lääketieteellisiä tarkoituksia varten. Ydinasemateriaalin väkevöintiasteen on oltava yli 90 prosenttia. (Kuva: Jim Lobe / IPS)

Analyysi: Trumpin Iran-kanta testaa myös suhteen Natoon

Donald Trumpin tavoitteisiin on kuulunut Iranin ydinsopimuksen peruminen. Sopimuksen kohtalo paljastaa Trumpin suhtautumisen myös transatlanttiseen yhteistyöhön, arvioivat Jim Lobe ja Eli Clifton.
YK:n uusi pääsihteeri António Guterres. (Kuva: UN Photo / Jean-Marc Ferré / UN Geneva / CC BY-NC-ND 2.0)

Nainen katosi kuvasta YK:n johtajakisassa

YK:n tuore pääsihteerinvaali antaa sellaisen kuvan, että vain miehillä on oikeus johtaa yli 70-vuotiasta maailmanjärjestöä, kirjoittaa entinen alipääsihteeri Anwarul Chowdhury.
(Kuva: Lena / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Näkökulma: Tyttö on hyvä sellaisenaan – silpomatta

Tyttöjen sukuelinten silpomiseen liittyvässä asennemuutoksessa tärkeintä on dialogi, ei saarnaaminen, kirjoittaa Satu Lidman.
Aleppo vuonna 2010. (Kuva: Michał Unolt / CC BY-NC 2.0)
(Kuva: Riikka Leskinen)

Näkökulma: Mitä nyt, Kolumbia?

Suurin osa rauhansopimuksen kumonneen kansanäänestyksen ei-äänistä tuli hyvinvoivilta kaupunkilaisilta, jotka elävät kaukana sodan todellisuudesta, kirjoittaa Arja Koskinen.
Afrikassa sekä syntyy että kuolee paljon lapsia. Malawilainen Manes Feston ei ehtinyt sairaalaan vaan synnytti tienvarressa kolmoset, joista vain yksi jäi eloon. (Kuva: Travis Lupick / IPS)

Väestökehityksen ääripäät: tuplaajat ja kutistujat

Suomen kaltaisissa maissa pähkäillään syntyvyyden vähenemisen kanssa, mutta monissa muissa maissa asukasluku tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä.
(Kuva: Dennis Licht / CC BY-NC-ND 2.0)

CETA – 2000-luvun vapaakauppasopimus?

EU:n ja Kanadan välisessä CETA-vapaakauppasopimuksessa ekologinen ja sosiaalinen kestävyys jää taloudellisten tavoitteiden varjoon, kirjoittaa Elina Mikola.
(Kuva: UN Photo/Rick Bajornas / CC BY-NC-ND 2.0)

Näkökulma: Työmarkkinoiden merkitys pakolaistilanteeseen vastaamisessa

Pakolaisia vastaanottavien yhteisöiden tukeminen elinkeinoja luomalla on tärkeintä yhteisöjen kestokyvyn vahvistamisessa, kirjoittaa YK:n kehitysohjelman Syyria-koordinaattori Gustavo Gonzales.
(Kuva: ilquotidianodellapa.it / CC BY-NC-SA 2.0)

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.
(Kuva: ferkel / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)
(Kuva: Elijah Omega)

Näkökulma: Voivatko nuoret muuttaa maailmaa?

Nuoria käsitellään usein kohderyhmänä, jonka ongelmia käsitellään. Sen sijaan tulisi kysyä, mitä nuoret itse haluavat ja millaiseen maailmaan he haluavat kuulua, kirjoittaa Aino Heikkinen.

Suosittelemme

Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.
Sotaa pidetään joskus ihmisluonnolle ominaisena, mutta tosiasiassa se on historiallisesti varsin tuore ilmiö, kirjoittaa Juuso Koponen.(Kuva: Aramisse / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.
Romaneja ei usein päästetä baareihin tai kahviloihin Suomessa. Jopa ruokakaupassa asioiminen voi olla hankalaa.(Kuva: Mariano Mantel / CC BY-NC 2.0)

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa
EU haluaa tehdä vaateteollisuudesta reilumpaa. Yritysvastuun tutkija Outi Moilala uskoo, että Euroopan parlamentin uusi paketti voi toteutuessaan todella parantaa tekstiilityöläisten asemaa.(Kuva: Victor Camillo / CC BY-ND 2.0)

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.
(Kuva: ilquotidianodellapa.it / CC BY-NC-SA 2.0)

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.
Klovneja rivissä
Vitsikkyys ei pyyhi pois sanottua eikä voi vaatia, että vitsi ymmärretään vain ja ainoastaan vitsinkertojan määrittämällä tavalla, kirjoittaa Marianna Keisalo.(Kuva: Bernard Spragg. NZ / CC0 1.0)

Se olikin vain pilaa – mutta missä menee raja?

Huumori on usein oiva tapa kuvata maailman ja olemassaolon monimutkaisuutta, mutta se ei poista sananvastuuta. Vitseissä on voimaa, ja puhujan on kyettävä seisomaan vitsinsä takana, kirjoittaa Marianna Keisalo.
(Kuva: magicatwork / Flickr.com / CC BY 2.0)

Kun algoritmi otti meistä vallan

Sosiaalinen media tekee ajastamme yhä tehokkaammin "faktojen jälkeistä". Maailman muuttavat kuitenkin lopulta ne, jotka puhkaisevat oman somekuplansa ja kuuntelevat muitakin kuin samanmielisiä, kirjoittaa Ari Turunen.
Afrikassa sekä syntyy että kuolee paljon lapsia. Malawilainen Manes Feston ei ehtinyt sairaalaan vaan synnytti tienvarressa kolmoset, joista vain yksi jäi eloon. (Kuva: Travis Lupick / IPS)

Väestökehityksen ääripäät: tuplaajat ja kutistujat

Suomen kaltaisissa maissa pähkäillään syntyvyyden vähenemisen kanssa, mutta monissa muissa maissa asukasluku tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä.