Näkökulmat

Transsukupuolisten oikeuksien lippu

Kansainvälinen paine Suomea kohtaan kasvaa: translaki uudistettava

Suomi pelaa poliittista peliä transihmisten oikeuksilla. Kansainvälisen paineen kasvaessa hallituksen tekosyyt alkavat loppua, kirjoittaa Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Näkökulma: Uusia tuulia yritysten ihmisoikeusvastuussa

Hollanti, Ranska ja Iso-Britannia ovat säätäneet lakeja, jotka asettavat yritykset uudella tapaa vastuuseen toiminnastaan. Uudistukset voivat äkkiseltään tuntua pieniltä, mutta sitä ne eivät todellakaan ole, kirjoittaa Suomen Unicefin yritysvastuuasiantuntija Irene Leino.

Onko oikein pakkopalauttaa ihmisiä konfliktimaihin?

Suomen ja Afganistanin palautussopimuksessa on pykälä, joka velvoittaa Suomea ottamaan huomioon erityisen huolellisesti haavoittuvien ryhmien suojelun, muistuttaa Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön asiantuntija Sanna Vesikansa.
Maapallo

Näkökulma: Kehitysyhteistyö on vaihe, josta pääsee yli

Kehitysyhteistyön tulosten näkeminen omin silmin pitää yllä motivaatiota työhön, kirjoittaa Upu Leppänen.

Näkökulma: Välttämättömiä hankintoja?

Suomalaisen yhteiskunnan vallitsevista arvoista kertoo karua kieltään se, että velkaantuminen on realistinen vaihtoehto vain silloin, kun asejärjestelmiä uudistetaan, kirjoittaa Juuso Koponen.

Näkökulma: Ilmastostrategian vaikutusten nieleskelyä

Suomen energia- ja ilmastostrategian arviointi osoittaa, että Suomen hiilipäästöjen ja -nielujen yhteisvaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen pysyy nykytasolla vuoteen 2030 asti, kirjoittaa tutkija Jari Lyytimäki.

Näkökulma: Luokittelua

Eriarvoisuuden vähentäminen edellyttää, että pystymme kohtaamaan toisemme – ja myöntämään, että myös me itse voimme olla osa ongelmaa, kirjoittaa Kirsi Koivuporras.

Näkökulma: Ruotsin ulkopolitiikka pohjaa feminismiin

Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström uskoo, että naisten mukanaolo politiikassa tuo rauhaa ja hyvinvointia.

Muuttoliikkeen kontrolli ei saa ylittää vastuuta lapsista

Suomessa pitäisi alkaa keskustella mallista, jossa yksin tulevat turvapaikanhakijalapset nähdään ennen kaikkea lapsina, kirjoittaa Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Taina Martiskainen.

Näkökulma: Venäjä pelaa Aleppolla

Politiikan tutkimuksen emeritusprofessori Jacques Lévesque analysoi Syyriaa, jossa konflikti on vetänyt mukaansa yhä uusia maita. Yksi tärkeimmistä pelaajista on Venäjä.

Näkökulma: Syyrian rauhansopimus – mahdollinen tehtävä?

Vaikka Syyria-neuvottelut voivat näyttää lukuisten epäonnistumisten jälkeen lähes toivottomilta, rauhansopimus voisi syntyä nopeastikin, jos palaset lopulta loksahtavat paikoilleen, arvioi Reko Ravela.

Näkökulma: Yritysten ihmisoikeusvastuu kaipaa sitovia sääntöjä

Kansainvälisesti sitova yritysvastuusopimus olisi tarpeellinen, mutta se ei ole ainoa keino ihmisoikeuksia koskevan yritysvastuun edistämiseksi, kirjoittaa Elina Mikola.

Näkökulma: Finnfundia tulee ohjata kestävämpään kehitykseen

Kehitysrahoittaja Finnfundin merkitys Suomen kehitysyhteistyössä on kasvanut tällä hallituskaudella. Sen toimintaa on ohjattava samoin pelisäännöin kuin muutakin kehitysyhteistyötä, muistuttavat Niina Mäki ja Lyydia Kilpi.

Näkökulma: Asevelvollisuus ja sukupuoli

Asevelvollisuusarmeijan on usein esitetty edistävän yhteisöllisyyttä, mutta todellisuudessa armeijan niin sanottu läpileikkaus kansasta pelkistyy pitkälti tervekehoisiin miehiin, kirjoittaa Tuuli Vuori.

Näkökulma: Edessä on myrskyisä vuosi

Politiikassa ja taloudessa on luvassa levottomia aikoja. On tärkeää, että kansalaisyhteiskunta valmistautuu toimintaan eikä tyydy istumaan vuoristoradan kyydissä, kirjoittaa Martin Khor.

Trumpilaisen kauppapolitiikan uhkakuvia

Vapaakauppasopimuksia vastustaneen Donald Trumpin kausi ei tarkoita uuden, oikeudenmukaisemman kauppapolitiikan aikakautta, vaan todennäköisesti entistä itsekkäämpää ja lyhytnäköisempää kauppapolitiikkaa, kirjoittaa Marko Juutinen.

Näkökulma: Äänestäjät pettyivät globalisaatioon

Edessämme on Trumpien maailma, mutta vastaako se oikeasti ihmisten kokemiin ongelmiin? Vastaus on ei, kirjoittaa IPS-uutistoimiston perustaja Roberto Savio.

Suosittelemme

Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.
Klovneja rivissä

Se olikin vain pilaa – mutta missä menee raja?

Huumori on usein oiva tapa kuvata maailman ja olemassaolon monimutkaisuutta, mutta se ei poista sananvastuuta. Vitseissä on voimaa, ja puhujan on kyettävä seisomaan vitsinsä takana, kirjoittaa Marianna Keisalo.

Kun algoritmi otti meistä vallan

Sosiaalinen media tekee ajastamme yhä tehokkaammin "faktojen jälkeistä". Maailman muuttavat kuitenkin lopulta ne, jotka puhkaisevat oman somekuplansa ja kuuntelevat muitakin kuin samanmielisiä, kirjoittaa Ari Turunen.

Väestökehityksen ääripäät: tuplaajat ja kutistujat

Suomen kaltaisissa maissa pähkäillään syntyvyyden vähenemisen kanssa, mutta monissa muissa maissa asukasluku tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä.