Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja
Vaikuttavuussijoittajat pyrkivät tuottojen lisäksi saamaan aikaan positiivisia yhteiskunnallisia tai ympäristövaikutuksia. Tyypillinen sijoituskohde on aurinkoenergia ja muut uusiutuvat energianlähteet. (Kuva: Juwi Renewable Energies Ltd / CC BY-SA 2.0)

Sijoittajat haluavat pääomalleen mahdollisimman suuren tuoton ja viis veisaavat, mistä tai miten se tulee.

Tämän perinteisen käsityksen sijoittamisesta haastaa viime vuosina ilmiöksi noussut vaikuttavuussijoittaminen.

”Vaikuttavuussijoittajat ovat sijoittajaporukan radikaaleja, ekstremistejä, jotka haluavat saada myös muita tuloksia kuin rahallista tuottoa. Tyypillisesti ne liittyvät ympäristöön, mutta voivat olla myös sosiaalisia, elämänlaatua parantavia”, sanoo Ville Luukkanen, joka vastaa Aalto-yliopiston Startup Centerissä kestävästä liiketoiminnasta, ilmastobisneksestä ja energiainnovaatioista.

Luukkasella on pitkä kokemus kehitysrahoituksesta niin perinteisen kehitysyhteistyön kuin yrittäjyyden ja vaikuttavuussijoittamisenkin näkökulmista. Hän on koordinoinut ihmisoikeus- ja demokratiahankkeita eteläisessä Afrikassa, työskennellyt kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepassa sekä kilpailukyvyn kehittämistehtävissä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Miten merkittävästä ilmiöstä vaikuttavuussijoittamisessa sitten on kyse? Voiko sijoittamalla pelastaa maailman?

”Se on räjähtämässä käsiin”, Luukkanen sanoo.

Tilastot sanovat samaa. Suurten institutionaalisten sijoittajien vaikuttavuusinvestointeja seuraavan Global Impact Investing Networkin (GIIN) tuoreimman raportin mukaan maailmalla oli vuonna 2017 varoja vaikuttavuussijoituksissa yhteensä 228 miljardia dollaria eli noin 197 miljardia euroa.

Vaikka koko maailman pääomavirtoihin suhteutettuna kyse on pienistä summista, kasvuvauhti on kova: edellisvuonna vastaava luku oli 114 miljardia dollaria eli noin 99 miljardia euroa. Eurooppalaisen vastuullisen sijoittamisen järjestön Eurosifin tilastojen mukaan vuosina 2013–2015 vaikuttavuussijoittaminen kasvoi 120 prosenttia vuosittain.

Kehitysrahoitus murroksessa

Ennen kuin mennään siihen, mitä merkitystä vaikuttavuussijoittamisella voi globaalisti olla, pysähdytään hetkeksi siihen, mitä sillä tarkalleen ottaen tarkoitetaan.

Vaikuttavuussijoittaminen (impact investing) on yksi monista vastuullisen sijoittamisen strategioista. Jonkinlaista vastuullisuutta noudattaa sijoitustoiminnassaan jo iso osa kaikista suurista sijoittajista. Sitran viime vuonna julkaiseman raportin mukaan vastuullista sijoittamista tehtiin vuonna 2016 maailmalla 62 biljoonan dollarin (53 biljoonan euron) arvosta, ja summa kasvaa koko ajan.

Yleisin ja helpoin tapa toteuttaa vastuullista sijoittamista on yksinkertaisesti jättää pois epäeettisinä pidetyt kohteet, kuten aseteollisuus, öljy-yhtiöt tai hiilikaivokset.

Eurosifin tutkimuksen mukaan vastuullisen sijoittamisen tavoista nopeiten kasvaa kuitenkin vaikuttavuussijoittaminen. Siinä tavoitteena on tuottojen lisäksi saada aikaan myönteisiä yhteiskunnallisia, sosiaalisia tai ympäristövaikutuksia, kuten vähentää köyhyyttä tai pienentää hiilidioksidipäästöjä.

Luukkanen vertaa vaikuttavuussijoittamista perinteiseen länsimaisten valtioiden antamaan kehitysapuun. OECD:n kehitysapukomitean DAC:n mukaan virallista kehitysapua annettiin viime vuonna yhteensä 146,6 miljardia dollaria eli 127,7 miljardia euroa.

Vaikuttavuussijoittamisen kautta kanavoituu siis jo enemmän rahaa kuin perinteisen kehitysavun, ja ero kasvaa koko ajan, kun valtioiden kehitysyhteistyörahoitus junnaa paikoillaan.

”Kehitysrahoituksen peruselementit ovat valtavassa murroksessa ja asettuvat erilaiseen järjestykseen kuin mitä ne vielä vähän aikaa sitten olivat”, Luukkanen sanoo.

Nainen kantaa aurinkopaneelia
Nainen kantaa aurinkopaneelia Kongon demokraattisessa tasavallassa. (Kuva: Axel Fassio/CIFOR / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomi tulee jälkijunassa

Onko sijoittaminen siis tulevaisuudessa se tapa, millä globaalia epätasa-arvoa pyritään vähentämään?

”Uskon, että vaikuttavuussijoittaminen on hyvä trendi. Ennen kaikkea siksi, että tällaisella rahoituksella pystytään tuottamaan läpimurtoinnovaatioita, jotka muuten jäisivät saavuttamatta”, Luukkanen sanoo.

Ehkä asian voisi ajatella niin, että vaikka sijoittaminen yksistään ei riitä maailman ongelmien ratkaisemiseen, yksityisen rahan ohjautuminen ilmaston tai yhteiskunnan kannalta kestäviin kohteisiin epäeettisten sijaan on osaltaan positiivista kehitystä.

Yksi konkreettinen esimerkki onnistuneesta vaikuttavuussijoittamiskohteesta on yhdysvaltalaislähtöinen, Keniassa toimiva M-Kopa, joka toimittaa pienasiakkaille aurinkoenergiajärjestelmiä. Systeemin innovaatio on siihen liitetty sim-korttimaksujärjestelmä, jonka kautta pystyy helposti maksamaan pienistä määristä aurinkosähköä.

Omien sivujensa mukaan M-Kopa on vuoden 2018 alkuun mennessä yhdistänyt edulliseen aurinkosähköverkkoon 600 000 kotia.

Ruotsissa vastaavia sijoituskohteita tarjoaa joukkorahoitusalusta Trine, jonka kautta voi rahoittaa aurinkoenergiaan perustuvia energiaratkaisuja kehitysmaissa.

Suomessa joukkorahoitusalusta Joukon Voima markkinoi Trinen projekteja. Joukon voiman omat rahoituskohteet ovat keskittyneet kotimaahan: muun muassa kestävään ruuantuotantoon, kiertotalouteen ja sähköautojen vuokraukseen.

Trinen kaltaista rahoitusalustaa, joka tarjoaisi yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen perustuvia sijoituskohteita kehitysmaissa, ei Suomessa ole.

”Ei ole mitään syytä, miksei Suomessa pystyttäisi samaan. Mutta meillä tullaan jälkijunassa”, Luukkanen sanoo.

Luukkasen mielestä yksi syy tähän on suhtautuminen kehitysmaihin, missä on viimeisten vuosien aikana tapahtunut dramaattinen muutos.

”Olin seitsemän vuotta pois Suomesta, ja kun kolme vuotta sitten palasin, tuntui kuin kehitysmaat olisivat hävinneet kokonaan ihmisten kartalta. Melkein kaikki vapaaehtoisohjelmat on hävitetty ja vanhat sillat kehitysmaihin katkottu. Ihan kuin Suomi olisi palannut jonnekin kivikaudelle, mitä tulee globaalikysymyksiin.”

”Meidän pitäisi uskaltautua takaisin paikkoihin, joihin ei normaalisti lähdetä ja tutustua ihmisiin hyvin erilaisissa ympäristöissä, kulttuureissa ja tulotasoilla.”

Tarvitaan keskustelua läpinäkyvyydestä

Yksi paljon keskustelua herättänyt vaikuttavuussijoittamisen muoto ovat niin sanotut tulosperusteiset rahoitussopimukset eli SIBit (Social Impact Bond), joiden tarkoitus on houkutella yksityisiä sijoituksia esimerkiksi terveydenhuoltoon tai sosiaalisektorille.

Kiinnostus SIBejä kohtaan on suurta, mutta asiantuntijoiden näkemykset ja tutkimustulokset niiden vaikuttavuudesta ovat ristiriitaisia.

Luukkanen suhtautuu SIBeihin epäillen.

”Vaikuttavuussijoittaminen toimii parhaiten, kun pysytään sillä puolella, missä yksityinen sektori on omimmillaan, eli ei olla käyttämässä sitä jonkinlaisena mekanismina julkisten palvelujen tuomiseen yksityiselle sektorille.”

Vaikka vaikuttavuussijoittaminen suuntautuisi kehitysmaihin ja keskittyisi yksinomaan perinteiseen yritystoimintaan, kehitysrahoituksen näkökulmasta siinä on ongelmansa. Isoimpia niistä ovat demokratian ja läpinäkyvyyden puute.

”Päätöksiä tekevät rahan omistajat, jotka ovat liikkeellä omalla agendallaan. Pitää arvioida tapauskohtaisesti, minkälaisia riskejä on ja realisoituvatko ne.”

Keskustelua menetelmistä, standardeista ja läpinäkyvyyden lisäämisestä käydään, mutta ei siellä missä kehitysrahoituksesta perinteisesti puhutaan, vaan esimerkiksi vaikuttavuussijoittamisen yhteistyöjärjestöjen tasolla.

Luukkasen mielestä kehitysyhteistyöstä, sen rahoituksesta ja riskeistä kiinnostuneiden olisi hyvä seurata, mitä vaikuttavuussijoittamisen saralla tapahtuu. Mitkä tahot pääomasijoituksia kehitysmaissa tekevät, millaista vaikuttavuutta niillä haetaan ja millä ehdoilla?

”Se ei ehkä ole kovin seksikästä eikä dramaattista tai radikaalia, sillä sijoittaminen on äärettömän teknistä puuhaa. Mutta ne pienetkin yksityiskohdat voivat olla ratkaisevan tärkeitä.”

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä sekä käsitellään kestävään kehitykseen liittyviä ongelmia rakentavasti. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kehityksen edistysaskeleita kehityskehitysyhteistyösoveltava teknologiatalouskauppaliiketoimintaluotto/investointirahoitusyhtiöt

Suomessa kotoutetaan maahanmuuttajia yksityisellä rahalla

Suomessakin tulosperusteisista rahoitussopimuksista eli SIBeistä on toivottu helpotusta julkisen sektorin ahdinkoon.

Yksi esimerkki on vuosi sitten lanseerattu, maahanmuuttajien kotouttamiseen tähtäävä ohjelma, jonka tavoitteena on kouluttaa ja työllistää 2500 maahanmuuttajaa kolmessa vuodessa.

Koto-SIB-rahastoon on kerätty 14,2 miljoonaa euroa, joista kymmenen miljoonaa on sijoittanut Euroopan investointirahasto. Suurimpia suomalaisia sijoittajia ovat Sitra, S-ryhmä, Tradeka ja Suomen ortodoksinen kirkko.

Koto-SIB on tällä hetkellä Euroopan suurin SIB, ja sen onnistumista seurataan muualla Euroopassa mielenkiinnolla.

”Ohjelmassa on nyt mukana vähän yli tuhat oleskeluluvan saanutta maahanmuuttajaa. Heistä 300–350 on työllistynyt, eli ollaan suurin piirtein tavoitteissa”, sanoo ohjelmaa hallinnoivan rahastoyhtiö Epiqus Oy:n johtaja Jussi Nykänen.

Ongelmaksi on muodostunut sopivien maahanmuuttajien löytäminen. TE-toimistoilla ei ole ollut tarpeeksi resursseja seuloa ja haastatella oleskeluluvan saaneita työttömiä maahanmuuttajia ohjelmaa varten.

”Meillä on enemmän pulaa maahanmuuttajista kuin työpaikoista. Nyt ohjelmaa on laajennettu niin, että mukaan on otettu myös aiemmin maahan saapuneita”, Nykänen sanoo.

Jos työllistymistavoite saavutetaan, Työ- ja elinkeinoministeriö maksaa sijoittajille takaisin heidän sijoittamansa summan sekä sille koron. Perusteena ovat säästyneet työttömyyskustannukset ja suurempi verokertymä.

Lue myös

Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.
Hakattua ja ojitettua suosademetsää Sumatralla

Yhteisömetsätalous torjuu metsäkatoa Indonesiassa – Kestävin ratkaisu maailman resurssibuumiin on silti kulutuksen vähentäminen

Kulutustason kasvu ajaa metsäkatoa ympäri maailman. Voiko metsiä ja muita luonnonvaroja ylipäätään käyttää kestävästi? Voi, sanovat suomalaisasiantuntijat – mutta se edellyttäisi koko kulutusjärjestelmän muutosta.
Sissitaistelija Maricela Flórez

Yli viisikymmentä vuotta sotimista ja kohta kaksi vuotta rauhaa – Miten Kolumbiassa onnistuttiin siinä, missä niin monessa muussa maassa epäonnistutaan?

Sissitaistelija Maricela Flórez oli valmis kuolemaan sodassa tavoitteidensa puolesta. Nyt Kolumbiassa on rauha ja Flórez on muuttunut sissistä puolueaktiiviksi. Epäilevistä äänistä huolimatta Kolumbian rauhansopimus on pitänyt.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vitalina Koval

Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti

Äärioikeiston edustajat kaatoivat punaista maalia Vitalina Kovalin päälle, koska hän osoitti mieltään naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Äärioikeiston iskut ovat lisääntyneet Ukrainassa viime aikoina. Koval on huolissaan mutta aikoo jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.
Nainen valkoisen kepin kanssa puistossa

Aktiivinen naisliike kitkee naismurhia Latinalaisessa Amerikassa – Väkivaltaa pidetään paikoin silti yhä normaalina

Liki 2 800 naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa. Viime vuosina sukupuolittunut väkivalta on kuitenkin nostettu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja moni alueen maa on säätänyt on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Suomen sijoitus laski neljä sijaa ilmastotoimia mittaavassa indeksissä – Kärjessä ei ole yhtään maata, sillä mikään ei vielä tee tarpeeksi

Tuoreen ilmastoindeksin mukaan etenkään monet G20-maat eivät tee riittävästi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suomi saa kiitosta uusiutuvasta energiasta mutta ei energiankulutuksesta.
Pinkki hattu koristeltuna rauhanlogoilla

Maailman suurimpien asefirmojen myynti kasvoi viime vuonna jälleen – Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi

Maailman sadan suurimman asevalmistajan myynti on kasvanut viidessätoista vuodessa peräti 44 prosenttia. Kärkisijoja pitää Yhdysvallat.