Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Maissia pitelevät kädet
Yksi osa Food Africa -ohjelmaa keskittyi maissin kuivattamisessa syntyvien aflatoksiinien eli homemyrkkyjen vähentämiseen Keniassa. (Kuva: Stephen Morrison/Africa Practice / CC BY 2.0)

Luonnonvarakeskus (Luke) on saanut päätökseen kuusivuotisen tutkimus- ja kehityshankkeensa Food African. Hanke onnistui tavoitteessaan, Afrikan ruokaturvan parantamisessa, kertoo hankkeessa tutkijana ja osana johtotiimiä toiminut tutkimusprofessori Martti Esala.

”Tulokset ovat olleet hyviä. Olemme pystyneet kouluttamaan paikallisia tutkijoita ja luomaan uutta osaamista, jota he voivat käyttää työssään”, Esala kertoo.

Hankkeen aikana Luke ja hankkeessa mukana olleet kansainväliset, ruokaturvaan keskittyvät CGIAR-tutkimuskeskukset tekivät yhteistyötä afrikkalaisten yliopistojen kanssa. Pääosin ulkoministeriön rahoittaman Food African avulla syntyi 15 väitöskirjaa, useita kandintöitä ja tutkimusjulkaisuja. Kahden vuoden lisärahoitusjakson aikana annettiin neuvontaa, koulutettiin paikallisia vapaaehtoisia ja sovellettiin tuloksia käytäntöön.

Lokakuussa päättyneen hankkeen oli alun perin määrä kestää neljä vuotta. Esalan mukaan kahden vuoden jatkohanke osoittautui lopputulosten kannalta ratkaisevaksi.

”Kun aloitetaan uutta tutkimusta, menee muutama vuosi ennen kuin saadaan tuloksia. Kahden vuoden lisärahoitusjakson aikana pystyimme keskittymään pelkästään neuvontaan ja tutkitun tiedon muokkaamiseen paikallisia tarpeita vastaavaksi”, hän kertoo.

”Oli tietoinen päätös, ettemme kouluta afrikkalaisia tutkijoita Suomessa vaan paikan päällä Afrikassa. Vaikka hanke loppuu, osaaminen siellä jatkuu.”

Kenttätyöt tehtiin kuudessa Itä- ja Länsi-Afrikan maassa – Benissä, Ghanassa, Kamerunissa, Keniassa, Senegalissa ja Ugandassa – mutta tuloksia sovelletaan myös muissa maissa.

Maaperätutkimusta, villiruokaa ja homeetonta rehua

Ruokaturvalla tarkoitetaan käytännössä sitä, että ihminen saa riittävästi ravitsevaa ruokaa. Viime vuosina heikosta ruokaturvasta kärsivien määrä on maailmanlaajuisesti kasvanut.

Food African tarkoituksena oli tutkimuksen lisäksi myös soveltaa tuloksia käytäntöön. Ohjelmaan sisältyi seitsemän erilaista tutkimushanketta.

Esala oli mukana hankkeessa, jossa tutkittiin maaperän hivenaineita Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja kehitettiin uusi, halvempi menetelmä maaperän ravinteiden mittaamiseen.

”Uudella menetelmällä tutkimus voidaan tehdä suoraan viljelijän pellolla, eikä näytettä tarvitse lähettää monimutkaisiin laboratoriokokeisiin niin kuin ennen. Jos mittaus aiemmin maksoi viljelijälle 30 dollaria, uudella menetelmällä se maksaa dollarin”, hän kertoo.

Maaperän laatua ei ole alueella aiemmin tutkittu kattavasti. Hivenainetiedon perusteella voidaan kehittää kestävää lannoittamista, edistää paikallista lannoitetuotantoa ja kasvattaa satomääriä.

Beninissä puolestaan kartoitettiin luonnosta saatavia villikasveja ja niiden käyttöä ruuanlaitossa tarkoituksena erityisesti lasten riittävän ravinnonsaannin turvaaminen. Tutkimuksen tuloksena syntyi muun muassa keittokirja ja ravitsemukseen liittyviä opetusvideoita, joita on käännetty paikallisille kielille. Hankkeessa koulutetut ravitsemusneuvojat jakavat ravitsemustietoa odottaville äideille ja perheille.

”Beninin hallitus on hankkeen myötä ottanut käyttöön suomalaisen lautasmallin, jossa puolet lautasesta täytetään kasviksilla”, Esala mainitsee.

Merkittäviä tuloksia saatiin Esalan mukaan myös Keniassa.

”Ongelmana siellä olivat aflatoksiinit, homemyrkyt, joita syntyy, kun maissia kuivatetaan pellolla kosteassa ilmassa.”

Ihmisille vaaralliset homemyrkyt ovat haitallisia myös eläimille. Homeisen rehun myötä aflatoksiinit saastuttavat lehmien maidon.

”Hankkeessa kehitettiin tapaa kuivata vilja sadonkorjuun jälkeen, ja sen myötä toksiinit ovat vähentyneet 80 prosenttia. Sadosta saa nyt myös paremman hinnan”, Esala sanoo.

Tutkimuksella pitkäkestoisia tuloksia

Food Africa -hanke on nyt saatu päätökseen, mutta Lukessa pyritään jatkamaan Afrikan ruokaturvan parantamiseen tähtäävää tutkimusta muun muassa EU-rahoituksella.

Esala toivoo, että Suomessa tavoiteltaisiin 0,7 prosentin kehitysyhteistyörahoitusta ja että edes pieni siivu siitä kohdennettaisiin nimenomaan ruokaturvan tutkimiseen.

”Tutkimuksen kautta annettu rahoitus luo kestäviä, pitkäkestoisia tuloksia, joiden avulla voidaan parantaa sekä kansantaloutta että erityisesti kaikkein köyhimpien elinoloja.”

Aliravittujen määrä lisääntynyt vuodesta 2015 – syynä konfliktit ja ilmastonmuutos

Aliravittujen ihmisten määrä maailmassa vähentyi pitkään. YK:n elintarvikejärjestö FAO:n mukaan vuodesta 2015 lähtien se on kuitenkin jälleen ollut kasvussa. Syyskuussa julkaistun arvion mukaan vuonna 2017 joka yhdeksäs ihminen maailmassa kärsi aliravitsemuksesta.

Nälästä tai puutteellisesta ravitsemuksesta kärsivien ihmisten määrä maailmassa on kasvanut sekä prosentuaalisesti että lukumääräisesti. Ruuan puutteesta kärsivien osuus kasvaa erityisesti Etelä-Amerikassa ja useissa osissa Afrikkaa. Myös Aasiassa aliravitsemuksen väheneminen on pysähtynyt.

Syynä ruokapulan lisääntymiseen ovat raportin mukaan ilmastonmuutos ja konfliktit. Ne myös liittyvät usein yhteen: sään ääri-ilmiöiden, kuten tulvien, kuivuuden ja myrskyjen aiheuttama ruokapula ruokkii levottomuuksia, ja konfliktien taustalla vaikuttaa usein taistelu resursseista.

YK:n vuonna 2015 julistamien kestävän kehityksen tavoitteiden yhtenä päämääränä on poistaa nälkä maailmasta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii paljon nykyistä enemmän toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja siihen sopeutumiseksi, raportissa todetaan.

 

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä sekä käsitellään kestävään kehitykseen liittyviä ongelmia rakentavasti. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kehityksen edistysaskeleita kehityskehitysyhteistyökoulutusmaatalousruokatiedetietoravinto/aliravitsemus Afrikka Ulkoministeriö

Lue myös

Tunisialaiset poliitikot Bouthaina Elkorbi ja Yamen Akkari

Miten maasta tulee demokratia? – Sitä opetellaan Tunisiassa, jossa uuden polven poliitikot ovat optimisteja kompastuskivistä huolimatta

Yamen Akkari ja Bouthaina Elkorbi ovat Tunisian ensimmäisiä vapaan poliitikkosukupolven edustajia. Kahdeksan vuotta kansannousun jälkeen Tunisia on onnistunut muuttumaan diktatuurista monipuoluedemokratiaksi, jolla on vielä paljon parantamisen varaa. Suomessa vierailleet puolueaktiivit uskovat, että pohjoismainen malli voisi toimia Tunisiassakin.
Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.
Hakattua ja ojitettua suosademetsää Sumatralla

Yhteisömetsätalous torjuu metsäkatoa Indonesiassa – Kestävin ratkaisu maailman resurssibuumiin on silti kulutuksen vähentäminen

Kulutustason kasvu ajaa metsäkatoa ympäri maailman. Voiko metsiä ja muita luonnonvaroja ylipäätään käyttää kestävästi? Voi, sanovat suomalaisasiantuntijat – mutta se edellyttäisi koko kulutusjärjestelmän muutosta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi