Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Maissia pitelevät kädet
Yksi osa Food Africa -ohjelmaa keskittyi maissin kuivattamisessa syntyvien aflatoksiinien eli homemyrkkyjen vähentämiseen Keniassa. (Kuva: Stephen Morrison/Africa Practice / CC BY 2.0)

Luonnonvarakeskus (Luke) on saanut päätökseen kuusivuotisen tutkimus- ja kehityshankkeensa Food African. Hanke onnistui tavoitteessaan, Afrikan ruokaturvan parantamisessa, kertoo hankkeessa tutkijana ja osana johtotiimiä toiminut tutkimusprofessori Martti Esala.

”Tulokset ovat olleet hyviä. Olemme pystyneet kouluttamaan paikallisia tutkijoita ja luomaan uutta osaamista, jota he voivat käyttää työssään”, Esala kertoo.

Hankkeen aikana Luke ja hankkeessa mukana olleet kansainväliset, ruokaturvaan keskittyvät CGIAR-tutkimuskeskukset tekivät yhteistyötä afrikkalaisten yliopistojen kanssa. Pääosin ulkoministeriön rahoittaman Food African avulla syntyi 15 väitöskirjaa, useita kandintöitä ja tutkimusjulkaisuja. Kahden vuoden lisärahoitusjakson aikana annettiin neuvontaa, koulutettiin paikallisia vapaaehtoisia ja sovellettiin tuloksia käytäntöön.

Lokakuussa päättyneen hankkeen oli alun perin määrä kestää neljä vuotta. Esalan mukaan kahden vuoden jatkohanke osoittautui lopputulosten kannalta ratkaisevaksi.

”Kun aloitetaan uutta tutkimusta, menee muutama vuosi ennen kuin saadaan tuloksia. Kahden vuoden lisärahoitusjakson aikana pystyimme keskittymään pelkästään neuvontaan ja tutkitun tiedon muokkaamiseen paikallisia tarpeita vastaavaksi”, hän kertoo.

”Oli tietoinen päätös, ettemme kouluta afrikkalaisia tutkijoita Suomessa vaan paikan päällä Afrikassa. Vaikka hanke loppuu, osaaminen siellä jatkuu.”

Kenttätyöt tehtiin kuudessa Itä- ja Länsi-Afrikan maassa – Benissä, Ghanassa, Kamerunissa, Keniassa, Senegalissa ja Ugandassa – mutta tuloksia sovelletaan myös muissa maissa.

Maaperätutkimusta, villiruokaa ja homeetonta rehua

Ruokaturvalla tarkoitetaan käytännössä sitä, että ihminen saa riittävästi ravitsevaa ruokaa. Viime vuosina heikosta ruokaturvasta kärsivien määrä on maailmanlaajuisesti kasvanut.

Food African tarkoituksena oli tutkimuksen lisäksi myös soveltaa tuloksia käytäntöön. Ohjelmaan sisältyi seitsemän erilaista tutkimushanketta.

Esala oli mukana hankkeessa, jossa tutkittiin maaperän hivenaineita Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja kehitettiin uusi, halvempi menetelmä maaperän ravinteiden mittaamiseen.

”Uudella menetelmällä tutkimus voidaan tehdä suoraan viljelijän pellolla, eikä näytettä tarvitse lähettää monimutkaisiin laboratoriokokeisiin niin kuin ennen. Jos mittaus aiemmin maksoi viljelijälle 30 dollaria, uudella menetelmällä se maksaa dollarin”, hän kertoo.

Maaperän laatua ei ole alueella aiemmin tutkittu kattavasti. Hivenainetiedon perusteella voidaan kehittää kestävää lannoittamista, edistää paikallista lannoitetuotantoa ja kasvattaa satomääriä.

Beninissä puolestaan kartoitettiin luonnosta saatavia villikasveja ja niiden käyttöä ruuanlaitossa tarkoituksena erityisesti lasten riittävän ravinnonsaannin turvaaminen. Tutkimuksen tuloksena syntyi muun muassa keittokirja ja ravitsemukseen liittyviä opetusvideoita, joita on käännetty paikallisille kielille. Hankkeessa koulutetut ravitsemusneuvojat jakavat ravitsemustietoa odottaville äideille ja perheille.

”Beninin hallitus on hankkeen myötä ottanut käyttöön suomalaisen lautasmallin, jossa puolet lautasesta täytetään kasviksilla”, Esala mainitsee.

Merkittäviä tuloksia saatiin Esalan mukaan myös Keniassa.

”Ongelmana siellä olivat aflatoksiinit, homemyrkyt, joita syntyy, kun maissia kuivatetaan pellolla kosteassa ilmassa.”

Ihmisille vaaralliset homemyrkyt ovat haitallisia myös eläimille. Homeisen rehun myötä aflatoksiinit saastuttavat lehmien maidon.

”Hankkeessa kehitettiin tapaa kuivata vilja sadonkorjuun jälkeen, ja sen myötä toksiinit ovat vähentyneet 80 prosenttia. Sadosta saa nyt myös paremman hinnan”, Esala sanoo.

Tutkimuksella pitkäkestoisia tuloksia

Food Africa -hanke on nyt saatu päätökseen, mutta Lukessa pyritään jatkamaan Afrikan ruokaturvan parantamiseen tähtäävää tutkimusta muun muassa EU-rahoituksella.

Esala toivoo, että Suomessa tavoiteltaisiin 0,7 prosentin kehitysyhteistyörahoitusta ja että edes pieni siivu siitä kohdennettaisiin nimenomaan ruokaturvan tutkimiseen.

”Tutkimuksen kautta annettu rahoitus luo kestäviä, pitkäkestoisia tuloksia, joiden avulla voidaan parantaa sekä kansantaloutta että erityisesti kaikkein köyhimpien elinoloja.”

Aliravittujen määrä lisääntynyt vuodesta 2015 – syynä konfliktit ja ilmastonmuutos

Aliravittujen ihmisten määrä maailmassa vähentyi pitkään. YK:n elintarvikejärjestö FAO:n mukaan vuodesta 2015 lähtien se on kuitenkin jälleen ollut kasvussa. Syyskuussa julkaistun arvion mukaan vuonna 2017 joka yhdeksäs ihminen maailmassa kärsi aliravitsemuksesta.

Nälästä tai puutteellisesta ravitsemuksesta kärsivien ihmisten määrä maailmassa on kasvanut sekä prosentuaalisesti että lukumääräisesti. Ruuan puutteesta kärsivien osuus kasvaa erityisesti Etelä-Amerikassa ja useissa osissa Afrikkaa. Myös Aasiassa aliravitsemuksen väheneminen on pysähtynyt.

Syynä ruokapulan lisääntymiseen ovat raportin mukaan ilmastonmuutos ja konfliktit. Ne myös liittyvät usein yhteen: sään ääri-ilmiöiden, kuten tulvien, kuivuuden ja myrskyjen aiheuttama ruokapula ruokkii levottomuuksia, ja konfliktien taustalla vaikuttaa usein taistelu resursseista.

YK:n vuonna 2015 julistamien kestävän kehityksen tavoitteiden yhtenä päämääränä on poistaa nälkä maailmasta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii paljon nykyistä enemmän toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja siihen sopeutumiseksi, raportissa todetaan.

 

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä sekä käsitellään kestävään kehitykseen liittyviä ongelmia rakentavasti. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kehityksen edistysaskeleita kehityskehitysyhteistyökoulutusmaatalousruokatiedetietoravinto/aliravitsemus Afrikka Ulkoministeriö

Lue myös

Tunisialaiset poliitikot Bouthaina Elkorbi ja Yamen Akkari

Miten maasta tulee demokratia? – Sitä opetellaan Tunisiassa, jossa uuden polven poliitikot ovat optimisteja kompastuskivistä huolimatta

Yamen Akkari ja Bouthaina Elkorbi ovat Tunisian ensimmäisiä vapaan poliitikkosukupolven edustajia. Kahdeksan vuotta kansannousun jälkeen Tunisia on onnistunut muuttumaan diktatuurista monipuoluedemokratiaksi, jolla on vielä paljon parantamisen varaa. Suomessa vierailleet puolueaktiivit uskovat, että pohjoismainen malli voisi toimia Tunisiassakin.
Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.
Hakattua ja ojitettua suosademetsää Sumatralla

Yhteisömetsätalous torjuu metsäkatoa Indonesiassa – Kestävin ratkaisu maailman resurssibuumiin on silti kulutuksen vähentäminen

Kulutustason kasvu ajaa metsäkatoa ympäri maailman. Voiko metsiä ja muita luonnonvaroja ylipäätään käyttää kestävästi? Voi, sanovat suomalaisasiantuntijat – mutta se edellyttäisi koko kulutusjärjestelmän muutosta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.