Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Ylikulutus on ylikansoitusta suurempi ongelma

Väestön vähentämistä tarjotaan usein ratkaisuksi luonnonvarojen hupenemiseen ja päästöjen kasvuun. Asiantuntijoiden mielestä todelliset ongelmat ovat muualla kuin väestönkasvussa.
High school students, Malawi
Kalilomben lukion tyttöjä koulutetaan seksuaaliterveyden vertaiskouluttajiksi Väestöliiton tukemassa kehitysyhteistyöhankkeessa Malawissa.
(Kuva: Laura Lipsanen / Väestöliitto )

Ylikansoitus ja väestöräjähdys ovat olleet ihmiskunnan kauhukuvia jo vuosisatojen ajan. Runsaat 200 vuotta sitten väestötieteilijä Thomas Malthus totesi, että väestönkasvu ylittää maapallon kyvyn tuottaa ravintoa, ja 1960-luvulla Paul Ehrlich ennusti, että sadat miljoonat ihmiset kuolevat nälkään jo seuraavan vuosikymmenen aikana väestöräjähdyksen seurauksena.

Ennusteet eivät ole toteutuneet, sillä esimerkiksi maatalouden tuottavuus kehittyi paremmin kuin Malthus ja Ehrlich osasivat arvata.

Silti maapallon väestönkasvu on yhä uhka resursseiltaan rajallisella planeetalla. YK on ennustanut, että vuonna 2100 meitä on nykyisten 7,4 miljardin sijasta 11,2 miljardia – vasta sitten väki alkaa vähentyä.

Samaan aikaan noin 800 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä, luonnonvaroja kulutetaan nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua ja hiilidioksidipäästöjen kasvu uhkaa koko ihmiskunnan tulevaisuutta.

Onko maapallolla siis sittenkin liikaa väkeä? Ei, mikäli asiantuntijoita on uskominen.

Väestöräjähdys peruttu

Helsingin yliopiston väestötieteen yliopistonlehtorin, dosentti Karri Silventoisen mukaan etenkin 1970-luvulla pinnalla olleille puheille väestöräjähdyksestä ja ekosysteemin romahduksesta ei enää löydy perusteluita.

Väestönkasvuun liittyviä ongelmia pitää hänen mukaansa tarkastella pikemminkin yksittäisten maiden ja alueiden näkökulmasta.

”Kyllä maapallolle mahtuu väkeä. Kysymys on vain siitä, miten talousjärjestelmämme toimii ja miten se pystyy elättämään ihmiset. Ruuantuotantoa voi kasvattaa, mutta ongelmana on, että se vaatii rahaa, ja rahaa ihmisillä ei välttämättä ole”, hän sanoo.

Myöskään Väestöliiton asiantuntijan, sosiaaliantropologian dosentti Minna Säävälän mukaan väestönkasvu ei ole maapallon ykkösongelma, vaan sen ratkaisemiseksi pitäisi lähteä liikkeelle muista ongelmista.

”Maapallon ongelmat eivät ole heijastusta ihmisten määrästä, vaan kulutustottumuksista ja elämäntavasta, poliittisista ja yhteiskunnallisista oikeuksista ja niiden jakautumisesta”, hän toteaa.

Ylikulutus suurempi ongelma

Jotkut tutkijat ovat laskeneet, että maapallolla olisi varaa elättää 9–10 miljardia ihmistä. Ennusteet ovat kuitenkin epävarmoja, sillä lopullista väestömäärää ei tiedä kukaan eikä esimerkiksi teknologisia edistysaskelia voi etukäteen arvailla.

Lisäksi jo nyt maapallon väestö kuluttaa enemmän kuin olisi hyväksi: vuoden luonnonvarat saadaan ympäristöjärjestö WWF:n mukaan kulutettua jo elokuussa.

Siksi väestönkasvun hillitsemistä on helppo tarjota patenttiratkaisuksi ilmasto- ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen.

Säävälän mukaan asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Tällä hetkellä kulutus ja päästöjen tuottaminen kun on suurinta rikkaissa maissa, vaikka niissä syntyvyys on kaikkein pienintä.

”On falskia syyttää vain ihmismäärää. Ristiriita on siinä, että kun lapsiluku pienenee, yhteiskunta myös muuttuu kulutusorientoituneeksi ja luonnonvaroja käytetään jopa ylen määrin. Toisaalta siellä, missä lapsia syntyy paljon, kulutustaso henkeä kohti on todella alhaalla”, hän sanoo.

Köyhyys ei kannusta perhesuunnitteluun

Luonnonvarojen hupenemiseen on siis helpointa vaikuttaa vähentämällä kulutusta, ei väestöä, ainakin lyhyellä aikavälillä. Silti väestönkasvun hillitsemisestä olisi maapallolle paljon hyötyä muista syistä. Voimakas väestönkasvu aiheuttaa etenkin kehittyvissä maissa suuria paineita työmarkkinoille, koulutusjärjestelmille ja infrastruktuurille. Korkea syntyvyys vaikuttaa kielteisesti myös äitien ja lasten terveyteen.

Se näkyy etenkin Afrikassa, jossa ennusteiden mukaan tapahtuu lähivuosikymmeninä yli puolet maailman väestönkasvusta. Tällä hetkellä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa syntyy yhä 4,9 lasta naista kohti, noin kaksi kertaa enemmän kuin maapallolla keskimäärin.

Korkeaa syntyvyyttä selittää Säävälän mukaan esimerkiksi alhainen koulutustaso ja lapsikuolleisuus. Vanhemmat eivät uskalla luottaa lasten selviytymiseen vaan hankkivat lapsia varmuuden vuoksi. Köyhyys taas johtaa siihen, ettei ehkäisyvälineisiin tai perhesuunnitteluun yleensäkään ole mahdollisuuksia.

”Jos joutuu ponnistelemaan selviytyäkseen hengissä, ei jaksa ajatella kovin pitkälle eteenpäin.”

Helppoja tai nopeita keinoja tilanteen ratkaisemiseksi ei ole. Ihmisiä ei voi pakottaa olemaan lisääntymättä, Säävälä muistuttaa.

Parhaat tulokset saavutetaankin hänen mukaansa puuttumalla muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin: koulutuksen heikkoon saatavuuteen, huonoon terveydenhuoltoon sekä ihmisten vähäisiin mahdollisuuksiin vaikuttaa omaa elämäänsä.

Tätä filosofiaa toteutetaan Väestöliiton kehitysyhteistyöhankkeissa muun muassa Malawissa, jossa naiset saavat keskimäärin viisi lasta – jotkut omasta halustaan, jotkut siksi, ettei ehkäisyä ole saatavilla.

Väestöliitto tukee muiden suomalaisjärjestöjen kanssa Malawin maaseudulla kehitysyhteistyötä, jossa keskitytään tyttöjen pitämiseen koulussa. Samalla annetaan asennekasvatusta tyttöjen lisäksi vanhemmille, opettajille, kyläpäälliköille ja uskonnollisille johtajille. Ajatuksena on, että jokainen saisi edes mahdollisuuden päättää lisääntymisestään – halusi lapsia sitten paljon, vähän tai ei lainkaan.

”Tutkimuksissa on todettu, että mitä enemmän tytöllä on takanaan kouluvuosia, sitä todennäköisemmin hän aloittaa seksielämän myöhemmin ja saa vähemmän lapsia. Nämä lapset taas ovat terveempiä ja koulutetumpia”, kertoo järjestön kehitysyhteistyön asiantuntija Laura Lipsanen.

Trump hidastaa kehitystä

Hyvä uutinen on, ettei maailma ole alkutaipaleella väestön vähentämisessä. Vaikka maapallon väkiluku yhä kasvaa, globaali syntyvyys saavutti huippunsa aikoja sitten, 1960-luvulla, myös kehittyvissä maissa. Tämänhetkinen väestönkasvu johtuukin suurelta osin siitä, että ihmiset elävät aiempaa pidempään, ei siitä, että lapsia hankittaisiin jatkuvasti enemmän.

Esimerkiksi 50 vuotta sitten naiset saivat maailmanlaajuisesti keskimäärin viisi lasta, vuonna 2015 enää 2,4. Kun syntyvyys laskee 2,1:een, väestömäärä ei pitkällä aikavälillä enää kasva.

Edistys voisi kuitenkin olla nopeampaakin. Säävälä muistuttaa, että länsimaiden ulkopuolella ihmiset saavat kuitenkin yleensä yhä enemmän lapsia kuin haluaisivat. Yli 225 miljoonaa naista ei käytä ehkäisyä, vaikka haluaisi.

Tilannetta ei helpota se, että esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut leikkaavansa rahoituksen aborttia edistäviltä järjestöiltä ja samalla lähes kaikilta seksuaaliterveysjärjestöiltä.

”Jos kaikkialla maailmassa olisi saatavilla välineet ja keinot hallita lisääntymistä, iso osa ongelmasta olisi ratkaistu jo ajat sitten. Poliittista tahtoa ei vain ole”, Säävälä sanoo.

Kehityksen edistysaskeleita kehitysväestö Malawi Väestöliitto

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Lue myös

Nainen seisoo tikkailla ja asentaa aurinkopaneelia Intian vuoristossa.
Intia aikoo 40-kertaistaa aurinkoenergian tuotantokapasiteettinsa. 

(Kuva:
Abbie Trayler-Smith
/
Panos Pictures
Department for International Development
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä

Fossiilisista polttoaineista pitää luopua mahdollisimman pian ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Kehitysmaat näyttävät siirtyvän uusiutuviin energiamuotoihin jopa länsimaita nopeammin. Esimerkiksi Intia aikoo päästää markkinoille pelkkiä sähköautoja vuonna 2030.
Nainen hiv-testissä Ugandassa
Nainen hiv-testissä Ugandassa. Eteläinen ja itäinen Afrikka on kärsinyt hivistä eniten, mutta se on myös edistynyt sen vastaisessa taistelussa.
(Kuva:
AidsVaccine
Sokomoto Photography for International AIDS Vaccine Initiative, ©2011
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Hivin vastainen taistelu on kansainvälisen yhteistyön voimannäyte – ”kerrankin katsottiin yhteistä hyvää”

Vielä 2000-luvun taitteessa hiv-tartunnan saaminen Afrikassa johti suurella todennäköisyydellä kuolemaan. Nyt se on monen kohdalla hoidettavissa oleva krooninen tauti. Malawilainen hiv-aktivisti David Odali ja suomalainen lääkäri Terhi Heinäsmäki kertovat, miten tähän päästiin.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.
(Kuva:
Tidiane Baldé
/
Naatangue art la
)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Lääkepurkki ja tabletteja
Kalliiden patentoitujen lääkkeiden sijaan kehitysmaissa joudutaan usein turvautumaan halpoihin kopioihin, joiden sisältämistä lääkeaineista ja niiden pitoisuuksista ei ole varmuutta.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Bakteerit kamppailevat yhä sitkeämmin lääkkeitä vastaan – ”lyhyesti sanottuna lääkkeet eivät tehoa”

Tulevaisuudessa monet ”menneisyyden taudit”, kuten tuberkuloosi ja kolera, voivat käydä yhtä vaarallisiksi kuin aiemmin, sillä tauteja on nykyisin yhä vaikeampi nujertaa antibioottien avulla.
Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa. (Kuva: Asian Development Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
Kädet yhdessä
Radi-Aid-palkinnolla halutaan vähentää avustuskampanjoiden stereotypioita.(Kuva: Paul Taylor / CC BY-ND 2.0)

Parhaat ja pahimmat hyväntekeväisyysvideot valittu – ”tämä on kirjaimellisesti köyhyysturismia”

Norjalaisjärjestö palkitsi brittilaulaja Ed Sheeranin tähdittämän videon huonoimman hyväntekeväisyysvideon palkinnolla. Myös muut julkkisvideot saavat kritiikkiä, mutta järjestöjen mukaan niillä myös kerätään paljon rahaa.