Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Ylikulutus on ylikansoitusta suurempi ongelma

Väestön vähentämistä tarjotaan usein ratkaisuksi luonnonvarojen hupenemiseen ja päästöjen kasvuun. Asiantuntijoiden mielestä todelliset ongelmat ovat muualla kuin väestönkasvussa.
High school students, Malawi
Kalilomben lukion tyttöjä koulutetaan seksuaaliterveyden vertaiskouluttajiksi Väestöliiton tukemassa kehitysyhteistyöhankkeessa Malawissa.
(Kuva: Laura Lipsanen / Väestöliitto )

Ylikansoitus ja väestöräjähdys ovat olleet ihmiskunnan kauhukuvia jo vuosisatojen ajan. Runsaat 200 vuotta sitten väestötieteilijä Thomas Malthus totesi, että väestönkasvu ylittää maapallon kyvyn tuottaa ravintoa, ja 1960-luvulla Paul Ehrlich ennusti, että sadat miljoonat ihmiset kuolevat nälkään jo seuraavan vuosikymmenen aikana väestöräjähdyksen seurauksena.

Ennusteet eivät ole toteutuneet, sillä esimerkiksi maatalouden tuottavuus kehittyi paremmin kuin Malthus ja Ehrlich osasivat arvata.

Silti maapallon väestönkasvu on yhä uhka resursseiltaan rajallisella planeetalla. YK on ennustanut, että vuonna 2100 meitä on nykyisten 7,4 miljardin sijasta 11,2 miljardia – vasta sitten väki alkaa vähentyä.

Samaan aikaan noin 800 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä, luonnonvaroja kulutetaan nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua ja hiilidioksidipäästöjen kasvu uhkaa koko ihmiskunnan tulevaisuutta.

Onko maapallolla siis sittenkin liikaa väkeä? Ei, mikäli asiantuntijoita on uskominen.

Väestöräjähdys peruttu

Helsingin yliopiston väestötieteen yliopistonlehtorin, dosentti Karri Silventoisen mukaan etenkin 1970-luvulla pinnalla olleille puheille väestöräjähdyksestä ja ekosysteemin romahduksesta ei enää löydy perusteluita.

Väestönkasvuun liittyviä ongelmia pitää hänen mukaansa tarkastella pikemminkin yksittäisten maiden ja alueiden näkökulmasta.

”Kyllä maapallolle mahtuu väkeä. Kysymys on vain siitä, miten talousjärjestelmämme toimii ja miten se pystyy elättämään ihmiset. Ruuantuotantoa voi kasvattaa, mutta ongelmana on, että se vaatii rahaa, ja rahaa ihmisillä ei välttämättä ole”, hän sanoo.

Myöskään Väestöliiton asiantuntijan, sosiaaliantropologian dosentti Minna Säävälän mukaan väestönkasvu ei ole maapallon ykkösongelma, vaan sen ratkaisemiseksi pitäisi lähteä liikkeelle muista ongelmista.

”Maapallon ongelmat eivät ole heijastusta ihmisten määrästä, vaan kulutustottumuksista ja elämäntavasta, poliittisista ja yhteiskunnallisista oikeuksista ja niiden jakautumisesta”, hän toteaa.

Ylikulutus suurempi ongelma

Jotkut tutkijat ovat laskeneet, että maapallolla olisi varaa elättää 9–10 miljardia ihmistä. Ennusteet ovat kuitenkin epävarmoja, sillä lopullista väestömäärää ei tiedä kukaan eikä esimerkiksi teknologisia edistysaskelia voi etukäteen arvailla.

Lisäksi jo nyt maapallon väestö kuluttaa enemmän kuin olisi hyväksi: vuoden luonnonvarat saadaan ympäristöjärjestö WWF:n mukaan kulutettua jo elokuussa.

Siksi väestönkasvun hillitsemistä on helppo tarjota patenttiratkaisuksi ilmasto- ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen.

Säävälän mukaan asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Tällä hetkellä kulutus ja päästöjen tuottaminen kun on suurinta rikkaissa maissa, vaikka niissä syntyvyys on kaikkein pienintä.

”On falskia syyttää vain ihmismäärää. Ristiriita on siinä, että kun lapsiluku pienenee, yhteiskunta myös muuttuu kulutusorientoituneeksi ja luonnonvaroja käytetään jopa ylen määrin. Toisaalta siellä, missä lapsia syntyy paljon, kulutustaso henkeä kohti on todella alhaalla”, hän sanoo.

Köyhyys ei kannusta perhesuunnitteluun

Luonnonvarojen hupenemiseen on siis helpointa vaikuttaa vähentämällä kulutusta, ei väestöä, ainakin lyhyellä aikavälillä. Silti väestönkasvun hillitsemisestä olisi maapallolle paljon hyötyä muista syistä. Voimakas väestönkasvu aiheuttaa etenkin kehittyvissä maissa suuria paineita työmarkkinoille, koulutusjärjestelmille ja infrastruktuurille. Korkea syntyvyys vaikuttaa kielteisesti myös äitien ja lasten terveyteen.

Se näkyy etenkin Afrikassa, jossa ennusteiden mukaan tapahtuu lähivuosikymmeninä yli puolet maailman väestönkasvusta. Tällä hetkellä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa syntyy yhä 4,9 lasta naista kohti, noin kaksi kertaa enemmän kuin maapallolla keskimäärin.

Korkeaa syntyvyyttä selittää Säävälän mukaan esimerkiksi alhainen koulutustaso ja lapsikuolleisuus. Vanhemmat eivät uskalla luottaa lasten selviytymiseen vaan hankkivat lapsia varmuuden vuoksi. Köyhyys taas johtaa siihen, ettei ehkäisyvälineisiin tai perhesuunnitteluun yleensäkään ole mahdollisuuksia.

”Jos joutuu ponnistelemaan selviytyäkseen hengissä, ei jaksa ajatella kovin pitkälle eteenpäin.”

Helppoja tai nopeita keinoja tilanteen ratkaisemiseksi ei ole. Ihmisiä ei voi pakottaa olemaan lisääntymättä, Säävälä muistuttaa.

Parhaat tulokset saavutetaankin hänen mukaansa puuttumalla muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin: koulutuksen heikkoon saatavuuteen, huonoon terveydenhuoltoon sekä ihmisten vähäisiin mahdollisuuksiin vaikuttaa omaa elämäänsä.

Tätä filosofiaa toteutetaan Väestöliiton kehitysyhteistyöhankkeissa muun muassa Malawissa, jossa naiset saavat keskimäärin viisi lasta – jotkut omasta halustaan, jotkut siksi, ettei ehkäisyä ole saatavilla.

Väestöliitto tukee muiden suomalaisjärjestöjen kanssa Malawin maaseudulla kehitysyhteistyötä, jossa keskitytään tyttöjen pitämiseen koulussa. Samalla annetaan asennekasvatusta tyttöjen lisäksi vanhemmille, opettajille, kyläpäälliköille ja uskonnollisille johtajille. Ajatuksena on, että jokainen saisi edes mahdollisuuden päättää lisääntymisestään – halusi lapsia sitten paljon, vähän tai ei lainkaan.

”Tutkimuksissa on todettu, että mitä enemmän tytöllä on takanaan kouluvuosia, sitä todennäköisemmin hän aloittaa seksielämän myöhemmin ja saa vähemmän lapsia. Nämä lapset taas ovat terveempiä ja koulutetumpia”, kertoo järjestön kehitysyhteistyön asiantuntija Laura Lipsanen.

Trump hidastaa kehitystä

Hyvä uutinen on, ettei maailma ole alkutaipaleella väestön vähentämisessä. Vaikka maapallon väkiluku yhä kasvaa, globaali syntyvyys saavutti huippunsa aikoja sitten, 1960-luvulla, myös kehittyvissä maissa. Tämänhetkinen väestönkasvu johtuukin suurelta osin siitä, että ihmiset elävät aiempaa pidempään, ei siitä, että lapsia hankittaisiin jatkuvasti enemmän.

Esimerkiksi 50 vuotta sitten naiset saivat maailmanlaajuisesti keskimäärin viisi lasta, vuonna 2015 enää 2,4. Kun syntyvyys laskee 2,1:een, väestömäärä ei pitkällä aikavälillä enää kasva.

Edistys voisi kuitenkin olla nopeampaakin. Säävälä muistuttaa, että länsimaiden ulkopuolella ihmiset saavat kuitenkin yleensä yhä enemmän lapsia kuin haluaisivat. Yli 225 miljoonaa naista ei käytä ehkäisyä, vaikka haluaisi.

Tilannetta ei helpota se, että esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut leikkaavansa rahoituksen aborttia edistäviltä järjestöiltä ja samalla lähes kaikilta seksuaaliterveysjärjestöiltä.

”Jos kaikkialla maailmassa olisi saatavilla välineet ja keinot hallita lisääntymistä, iso osa ongelmasta olisi ratkaistu jo ajat sitten. Poliittista tahtoa ei vain ole”, Säävälä sanoo.

Kehityksen edistysaskeleita kehitysväestö Malawi Väestöliitto

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Lue myös

Pakolaisia saapumassa Ugandaan, taustalla vastaanottokeskus
Etelä-Sudanin ja Ugandan välisen rajan ylittäneet ihmiset saapuvat Omugon pakolaisasutusalueen vastaanottokeskukselle. Siellä he viettävät ensimmäisen yönsä ennen kuin heidät sijoitetaan omille alueilleen.
(Kuva:
Tatu Blomqvist
/
Kirkon Ulkomaanapu
)

Vieraanvaraisessa Ugandassa pakolaiset nähdään mahdollisuutena – ”Euroopalla olisi opittavaa”

Maailman vähiten kehittyneisiin maihin kuuluvaan Ugandaan on paennut lähes 1,4 miljoonaa ihmistä. He saavat melkein kaikki samat oikeudet kuin paikallisetkin. Mallia on kehuttu, mutta raja voi jossakin vaiheessa tulla vastaan.
Lapsi ja vesihana Nepalissa
Suomen tukeman Nepal-hankkeen seurauksena tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä.
(Kuva:
RVWRMP
)

Yksinkertaiset ratkaisut ovat tuoneet Nepalissa juomaveden tuhansille – pelkät ”laastarit” eivät silti ratkaise globaalia vesikriisiä

Nepalissa sadat tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä yksinkertaisten ratkaisujen avulla. Ruohonjuuritason työn lisäksi tarvitaan kuitenkin yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia, sanovat tutkijat.
Cyece-järjestön tiedottaja Taleka Makunje
Malawilainen Taleka Makunje vieraili syksyllä Helsingissä. Hän kampanjoi kotimaassaan seksuaaliterveyden puolesta.
(Kuva:
Teija Laakso
)

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Pakolaisleirin asukkaita ja vieraita Kongossa
Kongossa on 4,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vieraili Pohjois-Kivun maakunnassa sijaitsevalla Mugungan leirillä viime kesänä.(Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO / CC BY-SA 2.0)

Väkivalta pahenee Kongossa – ”yksi maailman pahimmista kriiseistä, mutta kukaan ei näytä piittaavaan”

Miljoonat ihmiset ovat paenneet väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka humanitaarinen kriisi uhkaa kärjistyä. Avustusjärjestöt ponnistelevat hupenevien avustusvarojen kanssa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä.(Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Väkijoukko
Kännykkä ja internet ovat parantaneet filippiiniläisen ja muiden aasialaisten mahdollisuuksia jakaa ja saada tietoa, mutta moni valtio on viime aikoina kiristänyt sensuuria somessa.(Kuva: Kara Santos / IPS)

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.