Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Kurjuus myy paremmin kuin kehitys

Uutisotsikoita hallitsevat kurjuus ja katastrofit, vaikka maailmassa moni asia on paremmin kuin aiemmin. Kehitystä tapahtuu koko ajan, mutta miksi siitä ei uutisoida? Sitä pohtivat niin lukiolaiset kuin kehitysalan asiantuntijatkin.

Afrikka, köyhyys ja laihat lapset. Kurjuutta, nälkää, sotaa. Tällaisia asioita nousee monelle ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan kehitysmaista. Edelleen, vaikka kehityksen saralla on otettu valtavia edistysaskelia.

YK:n kunnianhimoisista vuosituhattavoitteista suurin osa on saavutettu, moni jopa kirkkaasti ylitetty. Äärimmäisessä köyhyydessä eläviä on nyt yli puolet vähemmän kuin vuonna 1990.

Nälkää näkevien määrä, äiti- ja lapsikuolleisuus ovat laskeneet dramaattisesti ja yhä useampi lapsi, ennen kaikkea tyttö, pääsee kouluun.

Se ei tarkoita, etteikö työtä kehityksen eteen edelleen tarvittaisi. Joka yhdeksäs maailman ihminen menee yhä nukkumaan nälkäisenä, ja jopa 800 miljoonaa ihmistä joutuu edelleen sinnittelemään alle eurolla päivässä.

Mutta jos valtavia edistysaskelia on otettu, miksi uutisotsikoita hallitsevat sodat, konfliktit, nälkä ja ihmisten hätä?

Osaltaan se johtuu siitä, miten media toimii, arvelee brittiläisen tutkimuslaitoksen Overseas Development Instituten (ODI) tutkija Susan Nicolai.

"Media tarttuu asioihin, jotka ovat yllättäviä tai shokeeraavia. Hyvät uutiset vastaavat valitettavan harvoin näitä kriteereitä. Uskon silti, että positiivisille uutisille on tilausta", Nicolai sanoo.

Myös Helsingin Maunulan matematiikkalukion oppilaat ovat huomanneet negatiivisen uutisvirran. Uutiskuva kehitysmaista on synkeä.

"Uskon, että länsimaalaisessa kulttuurissa hyvät asiat otetaan itsestäänselvyyksinä. Hyvät uutiset eivät vetoa ihmisten tunteisiin eivätkä saa ihmisiä yhtä lailla toimimaan", pohtii lukion toista luokkaa käyvä Brita Pulliainen.

Käännettä ilmassa

Kepa ry:n asiantuntija Auli Starckin mukaan jonkinasteinen käänne kohti myönteisempää uutisvirtaa on kuitenkin tapahtunut.

"Uutiskuva Afrikasta on ollut pitkään sellainen, että korostetaan kurjuutta kehityksen sijaan. Saatan olla jäävi arvioimaan, mutta mielestäni positiivisia uutisia on nykyään enemmän."

Esimerkiksi vuosituhattavoitteista uutisoitiin näyttävästi ja positiivisesti, vaikkei ihan kaikkia tavoitteita saavutettukaan, Starck muistuttaa. Lisäksi moni järjestö ja ulkoministeriö on havahtunut uutisoimaan myös kehitysyhteistyön tuloksista.

Negatiiviset mielikuvat saattavat kuitenkin istua sitkeässä.

"Jos ei seuraa kehityskysymyksiä aktiivisesti, voi olla, että vanhat mielikuvat jäävät pitkäksikin aikaa elämään. Valmetin traktoreista, jotka ruostuivat 80-luvulla Afrikan pelloille, puhutaan eduskunnan istuntosalissa edelleen ", Starck jatkaa.

Suomen kehitysyhteistyövaroilla Tansaniaan lähetettyjen traktorien piti modernisoida maataloutta, mutta talouden laskusuhdanteen ja korruption vuoksi hanke epäonnistui. Yksittäistapaus muistetaan edelleen, vaikka takana on lukuisia onnistumisia.

Onko ongelmalähtöisyys ongelma?

Starck ja Nicolai muistuttavat myös, että sekä kehitysyhteistyö että akateeminen tutkimus aiheesta ovat jo itsessään ongelmalähtöisiä.

"Kehitysyhteistyön lähtökohta on usein ongelma, kuten köyhyys ja epätasa-arvoisuus, johon etsitään ratkaisua", sanoo Auli Starck.

Kehitysyhteistyöjärjestöjen varainhankkijat ovat myös tutkineet, että rahaa virtaa avustuskassaan enemmän, jos kuvastossa on köyhyyttä ja hätää.

"Vaikka edistyksestä kerrotaankin, varainhankinnan näkökulmasta on hyvä muistuttaa, että apua tarvitaan edelleen. Tästä muodostuu helposti kehä ja samalla myös ristiriita. Kehitysyhteistyön tarkoitushan on tehdä apu tarpeettomaksi."

Myös tutkimus keskittyy herkemmin ongelmiin kuin edistykseen, kertoo tutkija Susan Nicolai.

"Tutkijat on koulutettu tarkastelemaan asioita kriittisesti. Mutta jos keskitytään vain ongelmiin eikä katsota laajempaa kontekstia, voi olla, että tutkimus painottaa niitä liiaksi."

Tämän tiedostaminen sai ODI:n aloittamaan Development progress -tutkimusprojektin, jossa Nicolai on ollut mukana. Tutkimuksessa päätettiin keskittyä edistykseen ja siihen, miten tähän on päästy. Unohtamatta kuitenkaan, että kehitysvaraa on edelleen.

Positiiviselle uutisoinnille tilausta

Negatiivisesta uutisvirrasta huolimatta Maunulan matematiikkalukion oppilaat tietävät, että maailmassa köyhyys on vähentynyt merkittävästi ja että kehitysyhteistyöllä saadaan myös hyvää aikaan. Siksi he haluaisivat kuulla siitä enemmän.

"Negatiivisten uutisten vastapainoksi olisi kiva tietää, mitä kehitysavulla on saatu aikaan ja minkälaista kehitystä on tapahtunut", sanoo lukion toista luokkaa käyvä Anni Kauniskangas.

"Toivon, että uutisoitaisiin enemmän siitä, miten asiat kehitysmaissa todella ovat", komppaa myös samaa lukiota käyvä Ikran Abdi.

(Ingressin kuva: Mumbai, Intia. Meena Kadri / CC BY-NC-ND 2.0)

Kehityksen edistysaskeleita kehityskehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetmedia Kepa

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä!

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Lue myös

Nainen seisoo tikkailla ja asentaa aurinkopaneelia Intian vuoristossa.
Intia aikoo 40-kertaistaa aurinkoenergian tuotantokapasiteettinsa. 

(Kuva:
Abbie Trayler-Smith
/
Panos Pictures
Department for International Development
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä

Fossiilisista polttoaineista pitää luopua mahdollisimman pian ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Kehitysmaat näyttävät siirtyvän uusiutuviin energiamuotoihin jopa länsimaita nopeammin. Esimerkiksi Intia aikoo päästää markkinoille pelkkiä sähköautoja vuonna 2030.
Nainen hiv-testissä Ugandassa
Nainen hiv-testissä Ugandassa. Eteläinen ja itäinen Afrikka on kärsinyt hivistä eniten, mutta se on myös edistynyt sen vastaisessa taistelussa.
(Kuva:
AidsVaccine
Sokomoto Photography for International AIDS Vaccine Initiative, ©2011
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Hivin vastainen taistelu on kansainvälisen yhteistyön voimannäyte – ”kerrankin katsottiin yhteistä hyvää”

Vielä 2000-luvun taitteessa hiv-tartunnan saaminen Afrikassa johti suurella todennäköisyydellä kuolemaan. Nyt se on monen kohdalla hoidettavissa oleva krooninen tauti. Malawilainen hiv-aktivisti David Odali ja suomalainen lääkäri Terhi Heinäsmäki kertovat, miten tähän päästiin.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.
(Kuva:
Tidiane Baldé
/
Naatangue art la
)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Lääkepurkki ja tabletteja
Kalliiden patentoitujen lääkkeiden sijaan kehitysmaissa joudutaan usein turvautumaan halpoihin kopioihin, joiden sisältämistä lääkeaineista ja niiden pitoisuuksista ei ole varmuutta.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Bakteerit kamppailevat yhä sitkeämmin lääkkeitä vastaan – ”lyhyesti sanottuna lääkkeet eivät tehoa”

Tulevaisuudessa monet ”menneisyyden taudit”, kuten tuberkuloosi ja kolera, voivat käydä yhtä vaarallisiksi kuin aiemmin, sillä tauteja on nykyisin yhä vaikeampi nujertaa antibioottien avulla.
Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa. (Kuva: Asian Development Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
Kädet yhdessä
Radi-Aid-palkinnolla halutaan vähentää avustuskampanjoiden stereotypioita.(Kuva: Paul Taylor / CC BY-ND 2.0)

Parhaat ja pahimmat hyväntekeväisyysvideot valittu – ”tämä on kirjaimellisesti köyhyysturismia”

Norjalaisjärjestö palkitsi brittilaulaja Ed Sheeranin tähdittämän videon huonoimman hyväntekeväisyysvideon palkinnolla. Myös muut julkkisvideot saavat kritiikkiä, mutta järjestöjen mukaan niillä myös kerätään paljon rahaa.