Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Kurjuus myy paremmin kuin kehitys

Uutisotsikoita hallitsevat kurjuus ja katastrofit, vaikka maailmassa moni asia on paremmin kuin aiemmin. Kehitystä tapahtuu koko ajan, mutta miksi siitä ei uutisoida? Sitä pohtivat niin lukiolaiset kuin kehitysalan asiantuntijatkin.

Afrikka, köyhyys ja laihat lapset. Kurjuutta, nälkää, sotaa. Tällaisia asioita nousee monelle ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan kehitysmaista. Edelleen, vaikka kehityksen saralla on otettu valtavia edistysaskelia.

YK:n kunnianhimoisista vuosituhattavoitteista suurin osa on saavutettu, moni jopa kirkkaasti ylitetty. Äärimmäisessä köyhyydessä eläviä on nyt yli puolet vähemmän kuin vuonna 1990.

Nälkää näkevien määrä, äiti- ja lapsikuolleisuus ovat laskeneet dramaattisesti ja yhä useampi lapsi, ennen kaikkea tyttö, pääsee kouluun.

Se ei tarkoita, etteikö työtä kehityksen eteen edelleen tarvittaisi. Joka yhdeksäs maailman ihminen menee yhä nukkumaan nälkäisenä, ja jopa 800 miljoonaa ihmistä joutuu edelleen sinnittelemään alle eurolla päivässä.

Mutta jos valtavia edistysaskelia on otettu, miksi uutisotsikoita hallitsevat sodat, konfliktit, nälkä ja ihmisten hätä?

Osaltaan se johtuu siitä, miten media toimii, arvelee brittiläisen tutkimuslaitoksen Overseas Development Instituten (ODI) tutkija Susan Nicolai.

"Media tarttuu asioihin, jotka ovat yllättäviä tai shokeeraavia. Hyvät uutiset vastaavat valitettavan harvoin näitä kriteereitä. Uskon silti, että positiivisille uutisille on tilausta", Nicolai sanoo.

Myös Helsingin Maunulan matematiikkalukion oppilaat ovat huomanneet negatiivisen uutisvirran. Uutiskuva kehitysmaista on synkeä.

"Uskon, että länsimaalaisessa kulttuurissa hyvät asiat otetaan itsestäänselvyyksinä. Hyvät uutiset eivät vetoa ihmisten tunteisiin eivätkä saa ihmisiä yhtä lailla toimimaan", pohtii lukion toista luokkaa käyvä Brita Pulliainen.

Käännettä ilmassa

Kepa ry:n asiantuntija Auli Starckin mukaan jonkinasteinen käänne kohti myönteisempää uutisvirtaa on kuitenkin tapahtunut.

"Uutiskuva Afrikasta on ollut pitkään sellainen, että korostetaan kurjuutta kehityksen sijaan. Saatan olla jäävi arvioimaan, mutta mielestäni positiivisia uutisia on nykyään enemmän."

Esimerkiksi vuosituhattavoitteista uutisoitiin näyttävästi ja positiivisesti, vaikkei ihan kaikkia tavoitteita saavutettukaan, Starck muistuttaa. Lisäksi moni järjestö ja ulkoministeriö on havahtunut uutisoimaan myös kehitysyhteistyön tuloksista.

Negatiiviset mielikuvat saattavat kuitenkin istua sitkeässä.

"Jos ei seuraa kehityskysymyksiä aktiivisesti, voi olla, että vanhat mielikuvat jäävät pitkäksikin aikaa elämään. Valmetin traktoreista, jotka ruostuivat 80-luvulla Afrikan pelloille, puhutaan eduskunnan istuntosalissa edelleen ", Starck jatkaa.

Suomen kehitysyhteistyövaroilla Tansaniaan lähetettyjen traktorien piti modernisoida maataloutta, mutta talouden laskusuhdanteen ja korruption vuoksi hanke epäonnistui. Yksittäistapaus muistetaan edelleen, vaikka takana on lukuisia onnistumisia.

Onko ongelmalähtöisyys ongelma?

Starck ja Nicolai muistuttavat myös, että sekä kehitysyhteistyö että akateeminen tutkimus aiheesta ovat jo itsessään ongelmalähtöisiä.

"Kehitysyhteistyön lähtökohta on usein ongelma, kuten köyhyys ja epätasa-arvoisuus, johon etsitään ratkaisua", sanoo Auli Starck.

Kehitysyhteistyöjärjestöjen varainhankkijat ovat myös tutkineet, että rahaa virtaa avustuskassaan enemmän, jos kuvastossa on köyhyyttä ja hätää.

"Vaikka edistyksestä kerrotaankin, varainhankinnan näkökulmasta on hyvä muistuttaa, että apua tarvitaan edelleen. Tästä muodostuu helposti kehä ja samalla myös ristiriita. Kehitysyhteistyön tarkoitushan on tehdä apu tarpeettomaksi."

Myös tutkimus keskittyy herkemmin ongelmiin kuin edistykseen, kertoo tutkija Susan Nicolai.

"Tutkijat on koulutettu tarkastelemaan asioita kriittisesti. Mutta jos keskitytään vain ongelmiin eikä katsota laajempaa kontekstia, voi olla, että tutkimus painottaa niitä liiaksi."

Tämän tiedostaminen sai ODI:n aloittamaan Development progress -tutkimusprojektin, jossa Nicolai on ollut mukana. Tutkimuksessa päätettiin keskittyä edistykseen ja siihen, miten tähän on päästy. Unohtamatta kuitenkaan, että kehitysvaraa on edelleen.

Positiiviselle uutisoinnille tilausta

Negatiivisesta uutisvirrasta huolimatta Maunulan matematiikkalukion oppilaat tietävät, että maailmassa köyhyys on vähentynyt merkittävästi ja että kehitysyhteistyöllä saadaan myös hyvää aikaan. Siksi he haluaisivat kuulla siitä enemmän.

"Negatiivisten uutisten vastapainoksi olisi kiva tietää, mitä kehitysavulla on saatu aikaan ja minkälaista kehitystä on tapahtunut", sanoo lukion toista luokkaa käyvä Anni Kauniskangas.

"Toivon, että uutisoitaisiin enemmän siitä, miten asiat kehitysmaissa todella ovat", komppaa myös samaa lukiota käyvä Ikran Abdi.

(Ingressin kuva: Mumbai, Intia. Meena Kadri / CC BY-NC-ND 2.0)

Kehityksen edistysaskeleita kehityskehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetmedia Kepa

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä!

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Lue myös

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.
(Kuva:
Tidiane Baldé
/
Naatangue art la
)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Naiset laittavat ruokaa Keniassa
Keniassa levitetään videoita, joilla kerrotaan muun muassa ravitsemuksen tärkeydestä. Tutkimustulosten mukaan äidit ovat innostuneet videoista.
(Kuva:
Marja Mutanen
)

Keniassa käydään videoilla nälkää vastaan – kuva tehoaa tekstiä paremmin

Köyhyys on suurin syy lasten aliravitsemukseen, mutta oma osansa on myös tietämättömyydellä. Nyt sitä kitketään näyttämällä Keniassa äideille videoita oikeanlaisesta ravinnosta. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan kokeilun alustavat tulokset ovat hyviä.
Etiopialainen äiti pitää lastaan sylissä.
Nykyään kahden lapsen äiti Emawayish Alemu valistaa yhteisön tyttöjä välttämään raskauden liian nuorena.
(Kuva:
Yeshiwas Mekonnen
/
Plan Ethiopia
)

Etiopialainen Emawayish Alemu on yksi maailman teiniäideistä – nyt hän valistaa nuorempiaan

Noin seitsemän miljoonaa kehitysmaissa asuvaa tyttöä synnyttää vuosittain lapsen alaikäisenä. Etiopiassa heidän määränsä on vähentynyt viime vuosina nopeasti muun muassa valistustyön ansiosta.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Kenialaismies ja Kenian lippu
Kenian presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestettiin elokuussa. Nyt jännitetään, tuleeko toista kierrosta ja jos tulee, miten reilut vaalit ovat.(Kuva: Commonwealth Secretariat / CC BY-NC 2.0)

Kenian uusintavaalit vaakalaudalla – ”tilanne on hirveän jännittynyt”

Suomalainen kehitysyhteistyöntekijä Airi Kähärä seuraa Kenian presidentinvaalien uusintakierrosta Nairobissa. Tilanne on kireä, sillä jopa vaalikomission puheenjohtaja on sanonut, ettei reiluja vaaleja voida järjestää. Väkivallan uhka on korkealla.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.