Jäsenet

Kepa

Osoite
Elimäenkatu 25–27 (5. krs), 00510 Helsinki
Puhelinnumero
(09) 584 233

Kepa ry on kehitysyhteistyötä tekevien tai muuten kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevien suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö.

Kepa on aatteellisesti, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen toimintaa tuetaan julkisin varoin.

Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.
(Kuva:
bradhoc
/
CC BY 2.0
)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.
(Kuva:
Richard
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.
sentin kolikko
Järjestöjen naisjohtajat tienaavat enemmän kuin miehet, selviää Kepan artikkelista.
(Kuva:
Ralf St.
/
Flickr.com
/
CC BY-ND 2.0
)

Kepa: Naisen euro on 112 senttiä kehitysjärjestöjen johdossa

Yhdysvalloissa miespuoliset järjestöjohtajat tienaavat enemmän kuin naiset. Suomessa on päinvastoin, selvitti Kepa.
Kupillinen kahvia
Kuntien julkisiin hankintoihin kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, joiden tuotanto-olosuhteet voivat olla huonot.
(Kuva:
Helen K
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Kepan keskustelu SuomiAreenalla vuonna 2016
Kepa ja muut järjestöt keskustelivat SuomiAreenalla vuonna 2016 kansalaisjärjestöjen työn tuloksista.
(Kuva:
Iina Leppäaho
/
Kepa
/
CC BY-NC 2.0
)

Arvio: Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työ on kustannustehokasta

Ulkoministeriö on julkaissut kolmannen arvion suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työstä. Raportti sisältää sekä kiitosta että kritiikkiä. Järjestöt toivovat, että myönteiset tulokset heijastuvat myös rahoitukseen.
Sotilaita kantamassa EU-lippua
Järjestöjä huolestuttaa EU:n kehitysapuvarojen sotkeminen sotilaallisiin toimiin.
(Kuva:
© European Union 2014 - European Parliament
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kasarmeja kehitysavulla? – EU:ssa halutaan ohjata kehitysyhteistyövaroja sotilaskäyttöön

Lainsäädäntömuutos voi avata EU:n kehitysyhteistyöbudjetin sotilaallisille hankkeille. Kriitikot pelkäävät, että lopulta kehitysapuun eivät luottaisi enää edes sen saajat.

Suomella on varaa tukea kehitysmaita: Kansanedustajille jaetut leivät muistuttivat 0,7-tavoitteesta

Eduskunnan syysistuntokausi alkoi, ja kehitysjärjestöt toivottivat kansanedustajat tervetulleiksi töihin jakamalla ruisleipää pikkuparlamentin edustalla. Leivistä oli leikattu pois ohut 0,7-prosentin siivu eli sama osuus, jonka Suomi on sitoutunut ohjaamaan bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön.
Lentolehtinen YK:n yrityksille tarkoitetuista ihmisoikeusohjeista
YK julkisti muutama vuosi sitten yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet. Nyt aiheesta halutaan sitova sopimus.
(Kuva:
United States Mission Geneva
/
CC BY-ND 2.0
)

Yritykset halutaan vastuuseen ihmisoikeusloukkauksista – YK:ssa neuvotellaan sitovasta sopimuksesta

Hallitukset neuvottelevat YK:n ihmisoikeuskomitean johdolla sopimuksesta, jonka seurauksena ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei olisi enää yrityksille vapaaehtoista. Suomalaisjärjestöt toivovat, että Suomi edistäisi kunnianhimoista sopimusta.
Vaatteita henkareissa
EU haluaa tehdä vaateteollisuudesta reilumpaa. Yritysvastuun tutkija Outi Moilala uskoo, että Euroopan parlamentin uusi paketti voi toteutuessaan todella parantaa tekstiilityöläisten asemaa.
(Kuva:
Victor Camillo
/
CC BY-ND 2.0
)

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.
Nainen kantaa koria pään ja selän varassa Nepalin maaseudulla.
Kehitysyhteistyö, jolla pyritään korjaamaan sosiaalisia epäkohtia kuten sukupuolten välistä tasa-arvoa saattaa kestää vuosikymmeniä. Lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö suosii puolestaan lyhytjänteisiä hankkeita, jotka on helpompi paketoida.
(Kuva:
Narendra Shrestha
/
UN Women
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Yksityinen raha ja vapaaehtoistyö yhä useammin kehitysyhteistyön taustalla

Kansalaisjärjestöt ovat keränneet enemmän yksityistä rahaa ja vapaaehtoistyötä on tehty merkittävästi enemmän vuoden 2015 kehitysyhteistyöleikkauksien jälkeen. Yksityinen raha suosii kuitenkin nopeasti tuloksia aikaansaavia hankkeita, jolloin pitkäjänteinen työ kärsii.
Klovneja rivissä
Vitsikkyys ei pyyhi pois sanottua eikä voi vaatia, että vitsi ymmärretään vain ja ainoastaan vitsinkertojan määrittämällä tavalla, kirjoittaa Marianna Keisalo.
(Kuva:
Bernard Spragg. NZ
/
CC0 1.0
)

Se olikin vain pilaa – mutta missä menee raja?

Huumori on usein oiva tapa kuvata maailman ja olemassaolon monimutkaisuutta, mutta se ei poista sananvastuuta. Vitseissä on voimaa, ja puhujan on kyettävä seisomaan vitsinsä takana, kirjoittaa Marianna Keisalo.

Suomelle uusi hallitus: Mahdollisuus korjata virhe ja perua kehitysyhteistyöleikkaukset

Nyt kun Suomeen muodostetaan uusi hallitus ja hallitusohjelmaa tarkastetaan, on uudella hallituksella loistava tilaisuus osoittaa sitoutumisensa kestävään kehitykseen ja ihmisoikeuksien toteutumiseen perumalla kehitysyhteistyömäärärahoihin tehdyt massiiviset leikkaukset.
Eurokolikoita
Vajaa viidennes suomalaisista lahjoittaa järjestöille rahaa säännöllisesti.
(Kuva:
Branko Collin
/
CC BY-SA 2.0
)

Suomalaiset lahjoittavat ahkerasti hyväntekeväisyyteen

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan useimmat suomalaiset osallistuvat jotenkin hyväntekeväisyyteen. Osa kuitenkin jättää lahjoittamatta, koska ei luota kerääjätahoihin.
Anna Puu Maailma kylässä -festivaalilla vuonna 2017.
Maailma kylässä -festivaalin pääesiintyjiin kuului tänä vuonna Anna Puu.
(Kuva:
Jaakko Virtanen
/
Kepa / Maailma kylässä
)

Maailma kylässä -festareilla 78 000 kävijää

Maailma kylässä -festivaalilla keskusteltiin muun muassa pakolaisista ja veronkierrosta. Kehitysministeri Kai Mykkänen sanoi, että kehitysyhteistyöhön on luvassa lisärahaa lähivuosina.

Kurjuus myy paremmin kuin kehitys

Uutisotsikoita hallitsevat kurjuus ja katastrofit, vaikka maailmassa moni asia on paremmin kuin aiemmin. Kehitystä tapahtuu koko ajan, mutta miksi siitä ei uutisoida? Sitä pohtivat niin lukiolaiset kuin kehitysalan asiantuntijatkin.

Maahanmuutto, aurinkoenergia ja turvallisuus puhuttavat Maailma kylässä -festivaalilla

Kepan tapahtuma tuo päättäjät, asiantuntijat ja mielipidevaikuttajat keskustelemaan polttavista yhteiskunnallisista kysymyksistä Helsingin keskustaan 27.–28. toukokuuta.
(Kuva: Michael Saechang / CC BY-SA 2.0)

Suomessa testataan ihmisoikeuskriteereitä julkisissa hankinnoissa

Finnwatch sekä Suomen valtion yhteishankintayksikkö Hansel käynnistävät kokeilun, jonka tarkoituksena on edistää sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja. Kokeilun kohteena ovat valtion tietokonehankinnat.

Maailma kylässä -festivaalin kulttuuriohjelma julki

Maailma kylässä tuo Helsingin Kaisaniemeen 20 konserttia 27.–28. toukokuuta. Mukana muun muassa kolumbialaisten siirtolaisten perustama M.A.K.U. Soundsystem.
Tilaa aihepiirin Kepa RSS-syöte