kehitysyhteistyö

Kasa porkkanoita
Uudessa hävikkiruokakaupassa aiotaan myydä ainakin vihanneksia.
(Kuva:
liz west
/
CC BY 2.0
)

Uuden hävikkiruokakaupan joukkorahoitus lähtenyt hyvin käyntiin – kauppa pystyyn ehkä vielä tänä vuonna

Kehitysyhteistyön hyväksi hävikkiruokaa myyvälle kaupalle etsitään parhaillaan liiketiloja. Hävikkiruokaa hyödynnetään nykyisin monissa projekteissa, mutta projektipäällikkö Else Hukkanen uskoo, että kilpailua siitä ei vielä tule.
eurokolikoita ja seteli
Kehitysyhteistyöhön esitetään ensi vuodelle hieman tätä vuotta enemmän rahaa.
(Kuva:
wfabry
/
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön hieman edellisvuotta enemmän – humanitaarinen apu ei kasva

Tänään julkaistussa valtiovarainministeriön budjettiesityksessä esitetään varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 536,8:aa miljoonaa euroa. Kansalaisjärjestöjen tuki säilyy tämän vuoden tasolla.
Keski-Afrikan tasavallan pakolaisia leirillä Kamerunissa
Lähes puoli miljoonaa keskiafrikkalaista on paennut naapurimaihin väkivallan seurauksena. Aisatou Reourey pyörittää ravintolaa pakolaisleirillä Kamerunissa. Hän on menettänyt väkivallassa aviomiehensä sekä yhdeksän 14 lapsestaan.
(Kuva:
Ryan Brown
/
UN Women
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Opettaja seuraa kahden naisen lukemaan opettelua Sierra Leonessa
Lukupiiriläiset opettelevat nimensä kirjoittamista Bon kaupungissa Sierra Leonessa, jossa Suomen Pakolaisapu on tehnyt lukutaitotyötä. Opettaja Margaret seuraa taka-alalla.
(Kuva:
Ben Malinen
/
Suomen Pakolaisapu
)

Lukutaidon leviäminen on keskeneräinen menestystarina – ”oman nimikirjoituksen osaaminen on iso asia”

Luku- ja kirjoitustaidosta on tullut perustaito enemmistölle maailman väestöstä muutamassa vuosikymmenessä, mutta historiaa lukutaidottomuus ei vielä ole. Sen tietää esimerkiksi sudanilaistaustainen Hassan Babiker, joka suoritti koulunsa loppuun vasta aikuisena.
Maansisäisiä pakolaisia Irakissa
Konflikti on ajanut miljoonia irakilaisia pakoon kotimaansa sisällä. Kuva Kirkukin maakunnasta vuodelta 2014.
(Kuva:
UN Migration Agency IOM
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Mobiiliraha tukee koteihinsa palaavia irakilaisia

Konfliktista kärsivällä Irakin maaseudulla jaetaan käteisapua maanviljelystä jatkaville pakolaisille ja kyliin jääneille.
Viljelykontti keskellä peltoa.
Pieni viljelykontti sisältää uusinta viljelyteknologiaa ja täsmäkastelujärjestelmän, jonka avulla pienempikin vesimäärä tuottaa enemmän satoa.
(Kuva:
Alex Sloan
/
WFP
)

Älykkäästä viljelykontista rokotelennokkeihin – innovaatiot mullistavat kehitysmaita

Teknologisia innovaatioita ei synny vain teollisuusmaissa, vaan niillä on vakiintunut paikkansa myös kehittyvissä maissa. Tutustuimme muun muassa viljelykonttiin ja aurinkovoimalla toimivaan mediareppuun.
Nainen kantaa koria pään ja selän varassa Nepalin maaseudulla.
Kehitysyhteistyö, jolla pyritään korjaamaan sosiaalisia epäkohtia kuten sukupuolten välistä tasa-arvoa saattaa kestää vuosikymmeniä. Lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö suosii puolestaan lyhytjänteisiä hankkeita, jotka on helpompi paketoida.
(Kuva:
Narendra Shrestha
/
UN Women
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Yksityinen raha ja vapaaehtoistyö yhä useammin kehitysyhteistyön taustalla

Kansalaisjärjestöt ovat keränneet enemmän yksityistä rahaa ja vapaaehtoistyötä on tehty merkittävästi enemmän vuoden 2015 kehitysyhteistyöleikkauksien jälkeen. Yksityinen raha suosii kuitenkin nopeasti tuloksia aikaansaavia hankkeita, jolloin pitkäjänteinen työ kärsii.
Ilmakuva pakolaisleiristä ja lentokone
Yritykset ovat löytäneet humanitaariset kriisit uudeksi markkina-alueekseen. Ilmakuva Dadaabin pakolaisleiristä vuonna 2011.
(Kuva:
Andy Hall
/
Oxfam International
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pakolaiset ovat kannattava kauppa

Humanitaariset katastrofit eivät ole katastrofi kaikille. ”Avustusteollisuuden” vuosivolyymi nousee nykyisin jo yli 25 miljardiin dollariin.
Huivipäisiä tyttöjä istumassa koulun pihalla.
Kehitysyhteistyön kannatus on kasvanut Suomessa viime vuosina. Suomi tukee muun muassa palestiinalaispakolaisten järjestöä UNRWA:ta. Kuvassa koulutyttöjä Gazassa.
(Kuva:
Anna Merrifield
/
Ulkoministeriö
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kehitysyhteistyön kannatus lisääntyy – ”pehmeiden arvojen megatrendi”

Ulkoministeriön perinteinen kehitysyhteistyökysely osoittaa, että suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä ja myös määrärahojen nostamista kannattaa aiempaa useampi. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen mukaan kyse on isosta arvomuutoksesta.
Valkoisia puuvillankukkia pellolla
Uzbekistan on maailman viidenneksi suurin puuvillantuottaja.
(Kuva:
David Stanley
/
CC BY 2.0
)

Järjestöt: Maailmanpankin hankkeet yhteydessä pakkotyövoimaan Uzbekistanissa

Ihmisoikeusjärjestöjen selvityksen mukaan Uzbekistanin puuvillapelloilla hyödynnetään järjestelmällisesti pakko- ja lapsityövoimaa. Maailmanpankki tukee maassa maataloushankkeita, joista ainakin yhdessä on käytetty lapsityövoimaa.
Aliravitsemuksen mittausta Kenian Turkanassa.
Humanitaarisen avun tarve on kasvanut muun muassa Kenian kuivuuskriisin vuoksi. 7-vuotiaan Ngikadelio Ngikenyn käsivartta mitattiin aliravitsemuksen havaitsemiseksi Kenian Turkanassa maaliskuussa.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Viisi maata sai yli puolet viime vuoden humanitaarisesta avusta

Avunantajamaat ja järjestöt antoivat viime vuonna jälleen enemmän hätäapua kuin edellisvuonna. Samaan aikana apua tarvitsevien määrä nousee kuitenkin kovaa vauhtia, ja YK on jo nostanut tämänvuotista arviotaan.
EU-maiden lippuja europarlamentin edustalla
EU:n jäsenmaat hyväksyivät uuden kehityspoliittisen konsensuksen kesäkuussa.
(Kuva:
TPCOM
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kiitosta ja kritiikkiä EU:n kehityspolitiikan suuntaviivoille

EU:n uusi kehityspoliittinen linjaus jättää hämmentyneen olon. Toisaalta kestävän kehityksen periaatteet tunnustetaan, toisaalta on syytä olla huolissaan, miten ne näkyvät käytännössä, kirjoittaa Jussi Kanner.
Tietokone ja kädet
Koodaamisen opettelun toivotaan lisäävän vuorovaikutusta pakolaisten ja paikallisten välillä Kreikassa.
(Kuva:
Rachel Johnson
/
CC BY-ND 2.0
)

Pakolaiset ja paikalliset nuoret koodaavat yhdessä Kreikassa

Kirkon Ulkomaanapu vetää Ateenassa pilottia, jossa pakolaistaustaiset sekä kreikkalaiset nuoret osallistuvat koodaustyöpajoihin. Taitojen opettamisen lisäksi tarkoituksena on lisätä vuoropuhelua.
10 euron seteli 2014
Joukkorahoituksella voi kerätä paljon varoja, mutta se vaatii vaivaa.
(Kuva:
European Central Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Joukkorahoitus houkuttaa järjestöjä – tukileikkauksia se ei korvaa

Kansalaisjärjestöt ovat saaneet joukkorahoituksella tukea muun muassa veronkierron tutkintaan, Rauhanaseman korjaukseen ja ihmisoikeustyöhön. Tuen saaminen pitkäjänteisempään työhön on kuitenkin haastavaa, sillä tukijat kaipaavat repäiseviä hankkeita.
Sukuelinten silpomisen kokenut tyttö Etiopiassa.
125 miljoonaa naista on kokenut sukuelinten silpomisen, mutta viime vuosina toimenpiteen vastustus on kasvanut.
(Kuva:
UNICEF Ethiopia
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Naisten sukuelinten silpominen on yhä tabu, mutta Somalimaassa siitä puhuvat myös nuoret miehet

Miesten uskotaan usein olevan niitä, jotka vaativat naisten sukuelinten silpomista. Somalimaassa nuoret opiskelijamiehet kuitenkin toivovat silpomatonta vaimoa ja haluavat säästää tyttärensäkin. Tällä voi olla ratkaiseva merkitys muutoksessa, uskoo tutkija Maria Väkiparta.
Siirtolaisia matkalla Kreikasta Makedoniaan vuonna 2015.
Siirtolaisia matkalla Kreikasta Makedoniaan vuonna 2015. EU haluaa puuttua muuttoliikkeen juurisyihin, mikä hirvittää asiantuntijoita ja järjestöjä.
(Kuva:
Stephen Ryan
/
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
YK:n väestörahaston pääjohtaja Babatunde Osotimehin
Babatunde Osotimeh painotti työssään muun muassa äitiyskuolemien poistamista.
(Kuva:
Mark Garten
/
UN Photo
)
Naiset keräävät polttopuita Intiassa
Intian maaseudulla käytetään perinteisesti muun muassa puuta polttoaineena, mutta sen polttaminen aiheuttaa terveys- ja ympäristöongelmia.
(Kuva:
Carol Mitchell
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Intiassa koulutetaan 50 000 naista uusiutuvan energian vetureiksi

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women aloittaa kehitysyhteistyöhankkeen, jossa Intian maaseudun naisista koulutetaan kestävien energiaratkaisujen käyttäjiä ja tuottajia. Rahoitus on kerätty muun muassa Suomesta.
Eurokolikoita
Vajaa viidennes suomalaisista lahjoittaa järjestöille rahaa säännöllisesti.
(Kuva:
Branko Collin
/
CC BY-SA 2.0
)

Suomalaiset lahjoittavat ahkerasti hyväntekeväisyyteen

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan useimmat suomalaiset osallistuvat jotenkin hyväntekeväisyyteen. Osa kuitenkin jättää lahjoittamatta, koska ei luota kerääjätahoihin.
Passintarkastus
Viisumi ei ole itsestään selvyys kehitysmaista tuleville matkailijoille.
(Kuva:
Juska Wendland
/
CC BY-NC 2.0
)

Kehitysmaavieras ei ole aina tervetullut Suomeen – kenkätehtaan työntekijä ja kastiton opiskelija jäivät ilman viisumia

Nepalista ja Intiasta kotoisin olevat vieraat olivat tulossa kertomaan suomalaisille kehitysmaiden oloista, mutta suurlähetystöt pelkäsivät vieraiden jäävän maahan. Järjestöjen mielestä viisumien epääminen sotii Suomen kehityspolitiikkaa vastaan.
Tilaa aihepiirin kehitysyhteistyö RSS-syöte