Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Naiset ja nuoret puurtavat rauhan eteen ympäri maailman – ”tärkeintä on, ettei menetetä toivoa”

Naisten ja nuorten tekemä rauhantyö jää usein piiloon, sillä heitä ei juuri nähdä virallisissa neuvottelupöydissä. Suomessa kokoontuneet naispuoliset rauhanaktivistit muistuttavat, että tärkeää rauhantyötä tehdään myös vaikkapa vastustamalla rasismia ja auttamalla väkivallan uhreja.
Ranskalaisen Coexister-järjestön kehitysjohtaja Samia Hathroubi
Samia Hathroubi työskentelee Coexister-järjestössä, joka tuo yhteen Ranskan eri etnisistä ja uskonnollisista ryhmistä tulevat nuoret. (Kuva: Teija Laakso )

”Olemme monin tavoin erilaisia. Näytämme erilaisilta ja meillä on erilainen tausta. Voimme kuitenkin toimia yhdessä ja tehdä hyvää kaikille”, sanoo Samia Hathroubi, ranskalaisen Coexister-järjestön kehitysjohtaja.

Coexister on järjestö, jossa Ranskan erilaisista etnisistä ja uskonnollisista ryhmistä tulevat nuoret pannaan toimimaan yhdessä jännitteiden ja ennakkoluulojen lieventämiseksi.

”Haluamme tuoda eritaustaiset nuoret yhteen ja rakentaa yhteiskunnan, jossa kaikkia kunnioitetaan. Ranska on moninainen yhteiskunta, ja ensin heidän pitää oppia se. Se ei kuitenkaan riitä”, Hathroubi sanoo.

Hathroubi osallistui elokuun lopulla Suomen Rauhankasvatusinstituutin Ahvenanmaalla järjestämään naisten rauhanpyöräilyyn sekä Helsingissä syyskuun alussa pidettyyn rauhanseminaariin, jossa naispuoliset rauhanaktivistit ympäri maailman kohtasivat toisiaan.

Tapahtuman tarkoituksena oli tuoda esiin nuorten ja naisten tekemä rauhantyö. Se jää usein muuten piiloon, sillä heitä ei yleensä nähdä virallisissa neuvottelupöydissä.

Naisten ja nuorten rauhantyö on yleistä kuitenkin ruohonjuuritasolla, ja siitä Coexister on yksi esimerkki. Sen projekteissa nuoret saavat ensin koulutusta, sitten he perustavat yhteisiä hankkeita, joissa esimerkiksi autetaan vanhuksia tai suojellaan ympäristöä. Ajatuksena on, että yhteistoiminta hälventää ennakkoluulot.

Hathroubi uskoo, että ruohonjuuritason rauhantyötä tarvitaa jopa Ranskassa, jota yleensä pidetään rauhanomaisena maana. Lisääntynyt epätasa-arvo, terrorismi ja sen myötä kasvanut islamofobia kasvattavat kuitenkin jännitteitä.

”Todellisuudessa olemme maa, jossa voisi syttyä sisällissota. Ranska voisi hyvin helposti hajota ja meidän roolinamme on ehkäistä sitä”, hän sanoo.

Siinä on toistaiseksi onnistuttu hyvin. Coexisterillä on 3 000 aktiivista jäsentä, ja se on tänäkin vuonna kouluttanut satoja nuoria, jotka Hathroubin mukaan tulevat pääosin hyvin toimeen keskenään.

”Kiistoja tulee enemmän ryhmien sisällä kuin välillä.”

Neuvottelupöytiin tilaa

Nuoria ja naisia kaivattaisiin ruohonjuuritason lisäksi myös virallisiin rauhanneuvottelupöytiin. YK on 2000-luvulla hyväksynyt kaksi päätöslauselmaa, joissa korostetaan nuorten ja naisten tärkeyttä rauhan rakentamisessa.

Se ei ole vain ihmisoikeuskysymys, vaan neuvotteluiden uskotaan onnistuvan paremmin, kun mukana on mahdollisimman erilaisia ihmisiä. Tutkimusten mukaan etenkin naisten mukana olo rauhanneuvotteluissa johtaa parempiin tuloksiin, sanoo Helsingin rauhanseminaarissa puhunut Johanna Poutanen, suomalaisen konfliktinratkaisujärjestö CMI:n neuvonantaja.

”Naisten ottaminen mukaan ei ole vain oikein, vaan se on myös fiksua. Naiset tuovat mukanaan erilaisen näkökulman ja samalla myös laajemman ratkaisuvalikoiman. Ilman erilaisten ryhmien mukanaoloa ihmiset eivät hyväksy rauhanprosessin tulosta, joten naisten mukanaolo tekee prosessista myös helpommin hyväksyttävän.”

Ahkeria muurahaisia

Yksi esimerkki naisten onnistuneesta mukaan ottamisesta rauhanprosessiin on Kolumbia, jossa yli 50 vuotta kestänyt hallituksen ja Farc-sissien välinen sisällissota päättyi viime vuonna rauhansopimukseen.

Naisten mukanaoloa neuvotteluissa on pidetty esimerkillisenä. Neuvotteluissa oli mukana erillinen tasa-arvon alajaosto, ja lopullisen sopimuksen jokaisessa kohdassa on otettu huomioon sukupuolten tasa-arvo aina maanomistusoikeuksista lähtien.

Kolumbialaisen ihmisoikeusasiantuntijan, Helsingin rauhanseminaarissa vierailleen Sara Cristina Lara Gonzálezin mukaan naiset ja myös nuoret ansaitsevat kiitosta rauhanprosessin onnistumisesta sekä neuvotteluissa että ruohonjuuritasolla.

Sara Cristina Lara González, Kolumbian luterilaisen kirkon ihmisoikeusneuvonantaja
Kolumbia voi antaa konfliktien ratkomisessa esimerkkiä muille maille, uskoo maan luterilaisen kirkon ihmisoikeusneuvonantaja Sara Cristina Lara Conzález. (Kuva: Teija Laakso )

”He ovat kuin muurahaisia, jotka tekevät koko ajan töitä. Heistä ei ehkä kuule paljon uutisissa, mutta ne hyvät asiat, joita meillä on, johtuvat juuri heistä”, hän sanoo.

Naiset ovat perustaneet esimerkiksi erilaisia järjestöjä, jotka ovat vaatineet oikeutta uhreille. Lara muistuttaa, että työ ei kuitenkaan lopu rauhansopimukseen. Uhrien traumat ovat syvällä, ja lisäksi Kolumbiassa toimii yhä muita aseellisia ryhmittymiä.

Siksi rauhantyötä tarvitaan edelleen. Lara itse työskentelee Kolumbian luterilaisessa kirkossa, joka antaa konfliktin uhreille psykososiaalista ja oikeudellista tukea ja järjestää ihmisoikeustyöpajoja ja -koulutuksia. Työtä tukee Suomen Lähetysseura.

”Suurin vaikeus on se, että yhteiskunta ei ole ehkä vielä valmis antamaan anteeksi. Se on vaikeaa, kun väkivalta jatkuu yhä”, Lara toteaa.

Hän kuitenkin uskoo, että Kolumbia voi toimia esimerkkinä niille maille, joissa konfliktien ratkaisu on yhä kaukana.

”Tärkeintä on, ettei menetetä toivoa. Jos tämä pitkä ja verinen konflikti saatiin loppumaan neuvotteluilla, miksi ei sitten muitakin?”

Kansainvälistä rauhanpäivää vietetään 21.9. Lue lisää täältä: http://www.ykliitto.fi/tapahtumat/kansainvalinen-rauhanpaiva

Kehityksen edistysaskeleita gendernuorisokonfliktinratkaisurauha RanskaSuomiKolumbia Suomen Lähetysseura

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Lue myös

Etiopialainen äiti pitää lastaan sylissä.
Nykyään kahden lapsen äiti Emawayish Alemu valistaa yhteisön tyttöjä välttämään raskauden liian nuorena.
(Kuva:
Yeshiwas Mekonnen
/
Plan Ethiopia
)

Etiopialainen Emawayish Alemu on yksi maailman teiniäideistä – nyt hän valistaa nuorempiaan

Noin seitsemän miljoonaa kehitysmaissa asuvaa tyttöä synnyttää vuosittain lapsen alaikäisenä. Etiopiassa heidän määränsä on vähentynyt viime vuosina nopeasti muun muassa valistustyön ansiosta.
Opettaja seuraa kahden naisen lukemaan opettelua Sierra Leonessa
Lukupiiriläiset opettelevat nimensä kirjoittamista Bon kaupungissa Sierra Leonessa, jossa Suomen Pakolaisapu on tehnyt lukutaitotyötä. Opettaja Margaret seuraa taka-alalla.
(Kuva:
Ben Malinen
/
Suomen Pakolaisapu
)

Lukutaidon leviäminen on keskeneräinen menestystarina – ”oman nimikirjoituksen osaaminen on iso asia”

Luku- ja kirjoitustaidosta on tullut perustaito enemmistölle maailman väestöstä muutamassa vuosikymmenessä, mutta historiaa lukutaidottomuus ei vielä ole. Sen tietää esimerkiksi sudanilaistaustainen Hassan Babiker, joka suoritti koulunsa loppuun vasta aikuisena.
Viljelykontti keskellä peltoa.
Pieni viljelykontti sisältää uusinta viljelyteknologiaa ja täsmäkastelujärjestelmän, jonka avulla pienempikin vesimäärä tuottaa enemmän satoa.
(Kuva:
Alex Sloan
/
WFP
)

Älykkäästä viljelykontista rokotelennokkeihin – innovaatiot mullistavat kehitysmaita

Teknologisia innovaatioita ei synny vain teollisuusmaissa, vaan niillä on vakiintunut paikkansa myös kehittyvissä maissa. Tutustuimme muun muassa viljelykonttiin ja aurinkovoimalla toimivaan mediareppuun.

Pääuutiset

Etiopialainen äiti pitää lastaan sylissä.
Nykyään kahden lapsen äiti Emawayish Alemu valistaa yhteisön tyttöjä välttämään raskauden liian nuorena.(Kuva: Yeshiwas Mekonnen / Plan Ethiopia)

Etiopialainen Emawayish Alemu on yksi maailman teiniäideistä – nyt hän valistaa nuorempiaan

Noin seitsemän miljoonaa kehitysmaissa asuvaa tyttöä synnyttää vuosittain lapsen alaikäisenä. Etiopiassa heidän määränsä on vähentynyt viime vuosina nopeasti muun muassa valistustyön ansiosta.
Poika- ja tyttöpatsaat
Sukupuoliroolit omaksutaan yllättävän nuorena, käy ilmi tutkimuksesta.(Kuva: Jason Pratt / CC BY 2.0)

Tutkijat: Haitalliset sukupuolistereotypiat omaksutaan luultua nuorempina ympäri maailman

Sukupuolinormit ovat ympäri maailman esiteineille pakkopaita, joka aiheuttaa vakavia terveysriskejä, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
Viiden dollarin seteli
Vihreästä ilmastorahastosta uupuu etenkin dollareita.(Kuva: Zack Maccarthy / CC BY 2.0)

Ilmastorahaa lahjoitettu nihkeästi

Rikkaat maat ovat luvanneet nostaa tukensa ilmastonmuutoksen torjunnalle kehitysmaissa sataan miljardiin dollariin vuodessa. Rahaa on saatu kasaan vasta runsaat kymmenen miljardia dollaria.
Sandaalit
Kenkien valmistusolosuhteet ovat hämärän peitossa.(Kuva: mamichan / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Suomalaiset kenkävalmistajat panttaavat tietoa kenkien alkuperästä

Kenkätehtaat eivät kerro julkisuudessa juuri mitään etenkään kenkien raaka-aineiden ja materiaalien tuotannosta, paljastaa tuore selvitys.