Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Naiset ja nuoret puurtavat rauhan eteen ympäri maailman – ”tärkeintä on, ettei menetetä toivoa”

Naisten ja nuorten tekemä rauhantyö jää usein piiloon, sillä heitä ei juuri nähdä virallisissa neuvottelupöydissä. Suomessa kokoontuneet naispuoliset rauhanaktivistit muistuttavat, että tärkeää rauhantyötä tehdään myös vaikkapa vastustamalla rasismia ja auttamalla väkivallan uhreja.
Ranskalaisen Coexister-järjestön kehitysjohtaja Samia Hathroubi
Samia Hathroubi työskentelee Coexister-järjestössä, joka tuo yhteen Ranskan eri etnisistä ja uskonnollisista ryhmistä tulevat nuoret. (Kuva: Teija Laakso )

”Olemme monin tavoin erilaisia. Näytämme erilaisilta ja meillä on erilainen tausta. Voimme kuitenkin toimia yhdessä ja tehdä hyvää kaikille”, sanoo Samia Hathroubi, ranskalaisen Coexister-järjestön kehitysjohtaja.

Coexister on järjestö, jossa Ranskan erilaisista etnisistä ja uskonnollisista ryhmistä tulevat nuoret pannaan toimimaan yhdessä jännitteiden ja ennakkoluulojen lieventämiseksi.

”Haluamme tuoda eritaustaiset nuoret yhteen ja rakentaa yhteiskunnan, jossa kaikkia kunnioitetaan. Ranska on moninainen yhteiskunta, ja ensin heidän pitää oppia se. Se ei kuitenkaan riitä”, Hathroubi sanoo.

Hathroubi osallistui elokuun lopulla Suomen Rauhankasvatusinstituutin Ahvenanmaalla järjestämään naisten rauhanpyöräilyyn sekä Helsingissä syyskuun alussa pidettyyn rauhanseminaariin, jossa naispuoliset rauhanaktivistit ympäri maailman kohtasivat toisiaan.

Tapahtuman tarkoituksena oli tuoda esiin nuorten ja naisten tekemä rauhantyö. Se jää usein muuten piiloon, sillä heitä ei yleensä nähdä virallisissa neuvottelupöydissä.

Naisten ja nuorten rauhantyö on yleistä kuitenkin ruohonjuuritasolla, ja siitä Coexister on yksi esimerkki. Sen projekteissa nuoret saavat ensin koulutusta, sitten he perustavat yhteisiä hankkeita, joissa esimerkiksi autetaan vanhuksia tai suojellaan ympäristöä. Ajatuksena on, että yhteistoiminta hälventää ennakkoluulot.

Hathroubi uskoo, että ruohonjuuritason rauhantyötä tarvitaa jopa Ranskassa, jota yleensä pidetään rauhanomaisena maana. Lisääntynyt epätasa-arvo, terrorismi ja sen myötä kasvanut islamofobia kasvattavat kuitenkin jännitteitä.

”Todellisuudessa olemme maa, jossa voisi syttyä sisällissota. Ranska voisi hyvin helposti hajota ja meidän roolinamme on ehkäistä sitä”, hän sanoo.

Siinä on toistaiseksi onnistuttu hyvin. Coexisterillä on 3 000 aktiivista jäsentä, ja se on tänäkin vuonna kouluttanut satoja nuoria, jotka Hathroubin mukaan tulevat pääosin hyvin toimeen keskenään.

”Kiistoja tulee enemmän ryhmien sisällä kuin välillä.”

Neuvottelupöytiin tilaa

Nuoria ja naisia kaivattaisiin ruohonjuuritason lisäksi myös virallisiin rauhanneuvottelupöytiin. YK on 2000-luvulla hyväksynyt kaksi päätöslauselmaa, joissa korostetaan nuorten ja naisten tärkeyttä rauhan rakentamisessa.

Se ei ole vain ihmisoikeuskysymys, vaan neuvotteluiden uskotaan onnistuvan paremmin, kun mukana on mahdollisimman erilaisia ihmisiä. Tutkimusten mukaan etenkin naisten mukana olo rauhanneuvotteluissa johtaa parempiin tuloksiin, sanoo Helsingin rauhanseminaarissa puhunut Johanna Poutanen, suomalaisen konfliktinratkaisujärjestö CMI:n neuvonantaja.

”Naisten ottaminen mukaan ei ole vain oikein, vaan se on myös fiksua. Naiset tuovat mukanaan erilaisen näkökulman ja samalla myös laajemman ratkaisuvalikoiman. Ilman erilaisten ryhmien mukanaoloa ihmiset eivät hyväksy rauhanprosessin tulosta, joten naisten mukanaolo tekee prosessista myös helpommin hyväksyttävän.”

Ahkeria muurahaisia

Yksi esimerkki naisten onnistuneesta mukaan ottamisesta rauhanprosessiin on Kolumbia, jossa yli 50 vuotta kestänyt hallituksen ja Farc-sissien välinen sisällissota päättyi viime vuonna rauhansopimukseen.

Naisten mukanaoloa neuvotteluissa on pidetty esimerkillisenä. Neuvotteluissa oli mukana erillinen tasa-arvon alajaosto, ja lopullisen sopimuksen jokaisessa kohdassa on otettu huomioon sukupuolten tasa-arvo aina maanomistusoikeuksista lähtien.

Kolumbialaisen ihmisoikeusasiantuntijan, Helsingin rauhanseminaarissa vierailleen Sara Cristina Lara Gonzálezin mukaan naiset ja myös nuoret ansaitsevat kiitosta rauhanprosessin onnistumisesta sekä neuvotteluissa että ruohonjuuritasolla.

Sara Cristina Lara González, Kolumbian luterilaisen kirkon ihmisoikeusneuvonantaja
Kolumbia voi antaa konfliktien ratkomisessa esimerkkiä muille maille, uskoo maan luterilaisen kirkon ihmisoikeusneuvonantaja Sara Cristina Lara Conzález. (Kuva: Teija Laakso )

”He ovat kuin muurahaisia, jotka tekevät koko ajan töitä. Heistä ei ehkä kuule paljon uutisissa, mutta ne hyvät asiat, joita meillä on, johtuvat juuri heistä”, hän sanoo.

Naiset ovat perustaneet esimerkiksi erilaisia järjestöjä, jotka ovat vaatineet oikeutta uhreille. Lara muistuttaa, että työ ei kuitenkaan lopu rauhansopimukseen. Uhrien traumat ovat syvällä, ja lisäksi Kolumbiassa toimii yhä muita aseellisia ryhmittymiä.

Siksi rauhantyötä tarvitaan edelleen. Lara itse työskentelee Kolumbian luterilaisessa kirkossa, joka antaa konfliktin uhreille psykososiaalista ja oikeudellista tukea ja järjestää ihmisoikeustyöpajoja ja -koulutuksia. Työtä tukee Suomen Lähetysseura.

”Suurin vaikeus on se, että yhteiskunta ei ole ehkä vielä valmis antamaan anteeksi. Se on vaikeaa, kun väkivalta jatkuu yhä”, Lara toteaa.

Hän kuitenkin uskoo, että Kolumbia voi toimia esimerkkinä niille maille, joissa konfliktien ratkaisu on yhä kaukana.

”Tärkeintä on, ettei menetetä toivoa. Jos tämä pitkä ja verinen konflikti saatiin loppumaan neuvotteluilla, miksi ei sitten muitakin?”

Kansainvälistä rauhanpäivää vietetään 21.9. Lue lisää täältä: http://www.ykliitto.fi/tapahtumat/kansainvalinen-rauhanpaiva

Kehityksen edistysaskeleita gendernuorisokonfliktinratkaisurauha RanskaSuomiKolumbia Suomen Lähetysseura

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Lue myös

Nainen seisoo tikkailla ja asentaa aurinkopaneelia Intian vuoristossa.
Intia aikoo 40-kertaistaa aurinkoenergian tuotantokapasiteettinsa. 

(Kuva:
Abbie Trayler-Smith
/
Panos Pictures
Department for International Development
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä

Fossiilisista polttoaineista pitää luopua mahdollisimman pian ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Kehitysmaat näyttävät siirtyvän uusiutuviin energiamuotoihin jopa länsimaita nopeammin. Esimerkiksi Intia aikoo päästää markkinoille pelkkiä sähköautoja vuonna 2030.
Nainen hiv-testissä Ugandassa
Nainen hiv-testissä Ugandassa. Eteläinen ja itäinen Afrikka on kärsinyt hivistä eniten, mutta se on myös edistynyt sen vastaisessa taistelussa.
(Kuva:
AidsVaccine
Sokomoto Photography for International AIDS Vaccine Initiative, ©2011
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Hivin vastainen taistelu on kansainvälisen yhteistyön voimannäyte – ”kerrankin katsottiin yhteistä hyvää”

Vielä 2000-luvun taitteessa hiv-tartunnan saaminen Afrikassa johti suurella todennäköisyydellä kuolemaan. Nyt se on monen kohdalla hoidettavissa oleva krooninen tauti. Malawilainen hiv-aktivisti David Odali ja suomalainen lääkäri Terhi Heinäsmäki kertovat, miten tähän päästiin.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.
(Kuva:
Tidiane Baldé
/
Naatangue art la
)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
5 sentin kolikko
Viestintä- ja globaalikasvatustukea myönnettiin tälle ja ensi vuodelle yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.(Kuva: Pascal Volk / CC BY-SA 2.0)

Kehityskysymyksistä viestiminen uhkaa vaikeutua – ulkoministeriö pohtii tukimuutosta

Ulkoministeriö aikoo jälleen muuttaa viestintä- ja globaalikasvatustukea, jolla muun muassa tiedotetaan suomalaisille kehitysmaita koskevista kysymyksistä.
Hurrikaani Marian tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017
Hurrikaanit ovat tehneet tuhojaan tänä vuonna Karibialla. Kuvassa Maria-myrskyn tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017. (Kuva: Russell Watkins / DFID / CC BY 2.0)

Hurrikaaneista kärsineille Karibian maille luvattiin miljardiapu – tuhot jopa 3,5 kertaa BKT:stä

Irma- ja Maria-hurrikaaneista kärsineet Karibianmeren valtiot halutaan nyt rakentaa sellaisiksi, että ne kestävät ilmastonmuutoksen vaikutukset myös tulevaisuudessa.
Mielenosoittajia Yemen is starving -kyltin kera.
Jemenissä on meneillään maailman pahin humanitaarinen kriisi. New Yorkissa on osoitettu mieltä jemeniläisten puolesta tänä syksynä.(Kuva: Felton Davis / CC BY 2.0)

Saudi-Arabian johtama liittouma lupasi helpottaa Jemenin saartoa, mutta se ei riitä

Jemenin saarto on ”siviilien potkimista, kun he ovat jo maassa”, sanoo avustusjärjestö. Saartoa on luvattu helpottaa, mutta nälänhätä on silti vain muutaman kuukauden päässä.