Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Kuumeen mittausta ja käsienpesua – Kongossa torjuttiin ebolakatastrofi yksinkertaisin keinoin

Kongossa pelättiin alkukesästä yhtä tuhoisaa ebolaepidemiaa kuin Länsi-Afrikassa muutama vuosi sitten, mutta se onnistuttiin torjumaan. Avustustyöntekijä Leena Railimo-Saareksen mukaan yksi syy on se, että aiemmista epidemioista on otettu oppia. Silti ebola pysyy luonnossa aina, ja paras tapa torjua sitä on vahva terveysjärjestelmä.
Punaisen Ristin avustustyöntekijä pukee ebolasuojavarusteita toiselle henkilölle Kongon demokraattisessa tasavallassa
Kongon viranomaiset, avustusjärjestöt ja WHO toimivat heti, kun Kongosta löytyi keväällä ebolaa. Kuvassa Punaisen Ristin työntekijöitä kesäkuussa. (Kuva: Corrie Butler / Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liitto, IFRC)

Suomalainen sairaanhoitaja ja sairaanhoidon opettaja Leena Railimo-Saares on kiertänyt Punaisen Ristin avustustöissä maailman konflikti- ja kriisialueilla jo lähes 40 vuoden ajan.

Siksi häntä ei pelottanut lähteä myöskään Kongon demokraattiseen tasavaltaan, kun kansainväliseltä Punaiselta Ristiltä tuli alkukesästä pyyntö lähteä torjumaan maassa alkanutta ebolaepidemiaa.

”Tiedän, miten ebola tarttuu ja osaan suojata itseni. Minulla oli myös mukanani laatikollinen suojavarusteita, joita ei tällä kertaa kuitenkaan tarvittu”, Railimo-Saares kertoo.

Ebola on viruksen aiheuttama verenvuotokuumetauti, joka tarttuu ihmisestä toiseen ruumiineritteiden kautta. Siihen ei ole olemassa varsinaista hoitoa, ja yli puolet tartunnan saaneista kuolee.

Kongon terveysministeriö kertoi toukokuun alussa, että maan luoteisosissa sijaitsevasta Equateurin maakunnasta on löytynyt ebolaa. Tieto herätti heti kansainvälisen yhteisön huolen, sillä vuosina 2014–2015 ebolaan Guineassa, Sierra Leonessa ja Liberiassa kuoli yli 11 300 ihmistä, kun tauti levisi lähes hallitsemattomasti.

Esimerkiksi Maailman terveysjärjestöä (WHO) on kritisoitu jälkikäteen hidastelusta epidemian hoidossa.

Tällä kertaa Kongo näyttää kuitenkin selvinneen vähemmällä. Ebolatartuntoja on löytynyt yhteensä 53, joista 29 on johtanut kuolemaan. Uusia tapauksia ei ole löytynyt enää moneen viikkoon, ja mikäli WHO:n asettama aikaraja täyttyy, epidemia voidaan julistaa päättyneeksi 24.7.

Punaisen Ristin avustustyöntekijä Leena Railimo-Saares
Sairaanhoitaja ja sairaanhoidon opettaja Leena Railimo-Saares on ollut mukana Punaisen Ristin avustusoperaatioissa jo lähes 40 vuotta. (Kuva: Niklas Meltio / Suomen Punainen Risti)

Mitä siis tehtiin toisin? Railimo-Saares uskoo, että onnistuminen johtuu siitä, että kansainvälinen yhteisö otti oppia Länsi-Afrikan kriisistä. Hän työskenteli aiemman ebolakriisin aikaan Guineassa, jossa tautiin kuoli noin 2 500 ihmistä.

”Etenkin ennaltaehkäisy ja seulonta ovat kehittyneet. Kuumepotilaat pyritään eristämään heti sairaaloiden ja terveysasemien ovella ja testit tekemään välittömästi. Asiasta on myös enemmän tietoa: on ymmärretty, että jos potilaat eristetään ja he saavat hoitoa, heillä on mahdollisuus selvitä”, hän sanoo.

Ei kättelyä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavan asiantuntijan Jussi Sanen mukaan Kongon onnistumista ebolan torjunnassa selittää erilainen tilanne ja nopeampi toiminta.

Länsi-Afrikan epidemian aikaan Guinea, Sierra Leone ja Liberia olivat pitkään väittäneet, että niiden terveysjärjestelmä täyttää kansainväliset vaatimukset, vaikka todellisuudessa niillä ei ollut kunnollisia kykyjä hoitaa tautiepidemioita.

”Siksi epidemia pääsi leviämään aika pitkälle ennen kuin sitä edes huomattiin”, hän sanoo.

Samaan aikaan WHO:n rahoitusta oli rajusti leikattu. Kongossa taas tämänvuotinen ebolakriisi oli 42 vuoden aikana yhdeksäs, joten maassa on jo kokemusta sen hoidosta. Terveysministeriö nousi operaation johtoon ja alkoi jäljittää tartunnan saaneita sekä heidän läheisiään. Myös WHO toimi aiempaa rivakammin, lähetti maahan heti asiantuntijoita ja kanavoi nopeasti rahaa ebolatoimiin.

Apua tuli myös järjestöiltä. Leena Railimo-Saares työskenteli muutamia viikkoja Ranskan Punaisen Ristin tiimissä Mbandakan kaupungissa, jonka viranomaiset halusivat rakentaa toimivan ebolanehkäisyjärjestelmän.

Railimo-Saareksen tiimin tehtäväksi tuli kouluttaa paikallista sairaaloiden ja terveyskeskusten henkilökuntaa siitä, miten seuloa potilaat jo ovella tartuntojen ehkäisemiseksi.

Käytännössä se tehdään pesemällä kädet kloorivedellä, mittaamalla ihmisiltä kuume ja eristämällä kuumepotilaat tarkempien tutkimusten tekemiseksi. Koulutuksissa kerrottiin esimerkiksi, miten laimentaa oikeaoppisesti klooriliuosta. Tartuntavaaran ehkäisemiseksi kollegat eivät kätelleet toisiaan vaan saivat koskettaa toisiaan vain kevyesti kyynärpäällä.

”Loppujen lopuksi ebolan hoito ja ehkäisy on hyvin yksinkertaista, kun vain osaa ja tietää siitä riittävästi”, hän toteaa.

Antropologit yhtä tärkeitä kuin lääkärit

Ebolatartuntojen leviämistä ehkäistiin Kongossa myös rokotteella, jota on testattu aiemmin Guineassa. Jussi Sanen mukaan siitä huolimatta ebolan torjunnassa perusasiat ovat edelleen tärkeimpiä: tapausten löytäminen, seuranta, tartuntateiden katkaisu ja hoito.

”Toisaalta ihan yhtä tärkeää on, että ymmärretään paikallisia kulttuureita. Siksi nyt paikalle lähetettiin myös antropologeja”, hän kertoo.

Kulttuurin merkitys huomattiin Länsi-Afrikan epidemiassa, kun huhut ebolasta kirouksena ja valkoisten tuomana vitsauksena levisivät Länsi-Afrikassa. Ebola myös levisi etenkin hautajaisissa, sillä paikallisiin kulttuureihin kuuluu vainajien koskettelu.

Vaikka Kongossa voidaan nyt huokaista helpotuksesta, ebola voi hyvin palata sinne tai jonnekin muualle. Sen arvellaan leviävän ihmiseen esimerkiksi virusta kantavan lepakon välityksellä.

”Ebola on luonnossa ja tulee aina olemaan. Voidaan yrittää ennustaa, missä sen riski on olemassa, mutta sitä, missä ja milloin epidemia puhkeaa, on hyvin vaikea ellei mahdotonta ennustaa”, Sane sanoo.

Joidenkin tutkimusten mukaan esimerkiksi metsien hakkuu lisää ebola todennäköisyyttä: kun ihminen tunkeutuu syvemmälle luontoon, kontakti ebolaa kantaviin eläimiinkin lisääntyy.

Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, sillä ebola ei tartu kovin helposti verrattuna esimerkiksi ilmateitse leviäviin tauteihin. Euroopan ja Yhdysvaltain kaltaisissa maissa suuret ebolaepidemiat eivät olisi edes mahdollisia, koska terveysinfrastruktuuri on riittävän vahva. Mikäli Kongon kaltaisissakin maissa päästäisiin samaan, tautia pystyttäisiin hallitsemaan tehokkaasti niissäkin, Sane muistuttaa.

Kehityksen edistysaskeleita avustustyökatastrofiaputerveyssairaus/lääkintä Kongon demokraattinen tasavalta Punainen Risti

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Lue myös

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Kädet ja sormenjälkien otto

Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta

Nälkäisten määrä on maailmalla kasvanut etenkin viimeaikaisten konfliktien vuoksi, mutta kriisejä onnistutaan myös torjumaan. Yksi esimerkki on Somalia, jossa otettiin viime vuonna oppia vuoden 2011 katastrofaalisista tapahtumista. Nyt kriisiin reagoitiin nopeasti, kertoo Maailman ruokaohjelman Somalian-toimiston johtaja.
Nainen pitää silmillään kahta kuukuppia.

Kuukautishäpeä rajoittaa naisten elämää ympäri maailman – Tansaniassa rikotaan tabuja kuukupin avulla

Kuukautiset ovat useimmissa kulttuureissa tabu, joka voi aiheuttaa muun muassa hygieniaongelmia ja koulupoissaoloja. Tansanialainen Hyasintha Ntuyeko on käynyt väärien uskomusten kimppuun. Työ on hidasta, sillä maassa on pohdittu jopa sitä, viekö uutuustuote kuukuppi neitsyyden.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Lehmiä laitumella

Tutkimus: Viisi suurinta liha- ja maitoyritystä tuottaa enemmän päästöjä kuin suurimmat öljyfirmat

Fossiiliset polttoaineet ovat usein syytettyjen penkillä, kun puhutaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisesta. Tuore tutkimus kehottaa kääntämään katseet myös liha- ja maitoteollisuuteen.
Etiopian lippuja

Yli 820 000 paennut taisteluita Etiopiassa – ”kriisi on täysin poissa kansainvälisen yhteisön tutkalta”

Keväällä ja kesällä kiihtyneet etnisten ryhmien väliset kahakat Etelä-Etiopiassa ovat pakottaneet sadat tuhannet ihmiset kodeistaan. Lähestyvä sadekausi tekee tilanteesta vieläkin vaikeamman, varoittavat avustusjärjestöt.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.