Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Kuumeen mittausta ja käsienpesua – Kongossa torjuttiin ebolakatastrofi yksinkertaisin keinoin

Kongossa pelättiin alkukesästä yhtä tuhoisaa ebolaepidemiaa kuin Länsi-Afrikassa muutama vuosi sitten, mutta se onnistuttiin torjumaan. Avustustyöntekijä Leena Railimo-Saareksen mukaan yksi syy on se, että aiemmista epidemioista on otettu oppia. Silti ebola pysyy luonnossa aina, ja paras tapa torjua sitä on vahva terveysjärjestelmä.
Punaisen Ristin avustustyöntekijä pukee ebolasuojavarusteita toiselle henkilölle Kongon demokraattisessa tasavallassa
Kongon viranomaiset, avustusjärjestöt ja WHO toimivat heti, kun Kongosta löytyi keväällä ebolaa. Kuvassa Punaisen Ristin työntekijöitä kesäkuussa. (Kuva: Corrie Butler / Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liitto, IFRC)

Suomalainen sairaanhoitaja ja sairaanhoidon opettaja Leena Railimo-Saares on kiertänyt Punaisen Ristin avustustöissä maailman konflikti- ja kriisialueilla jo lähes 40 vuoden ajan.

Siksi häntä ei pelottanut lähteä myöskään Kongon demokraattiseen tasavaltaan, kun kansainväliseltä Punaiselta Ristiltä tuli alkukesästä pyyntö lähteä torjumaan maassa alkanutta ebolaepidemiaa.

”Tiedän, miten ebola tarttuu ja osaan suojata itseni. Minulla oli myös mukanani laatikollinen suojavarusteita, joita ei tällä kertaa kuitenkaan tarvittu”, Railimo-Saares kertoo.

Ebola on viruksen aiheuttama verenvuotokuumetauti, joka tarttuu ihmisestä toiseen ruumiineritteiden kautta. Siihen ei ole olemassa varsinaista hoitoa, ja yli puolet tartunnan saaneista kuolee.

Kongon terveysministeriö kertoi toukokuun alussa, että maan luoteisosissa sijaitsevasta Equateurin maakunnasta on löytynyt ebolaa. Tieto herätti heti kansainvälisen yhteisön huolen, sillä vuosina 2014–2015 ebolaan Guineassa, Sierra Leonessa ja Liberiassa kuoli yli 11 300 ihmistä, kun tauti levisi lähes hallitsemattomasti.

Esimerkiksi Maailman terveysjärjestöä (WHO) on kritisoitu jälkikäteen hidastelusta epidemian hoidossa.

Tällä kertaa Kongo näyttää kuitenkin selvinneen vähemmällä. Ebolatartuntoja on löytynyt yhteensä 53, joista 29 on johtanut kuolemaan. Uusia tapauksia ei ole löytynyt enää moneen viikkoon, ja mikäli WHO:n asettama aikaraja täyttyy, epidemia voidaan julistaa päättyneeksi 24.7.

Punaisen Ristin avustustyöntekijä Leena Railimo-Saares
Sairaanhoitaja ja sairaanhoidon opettaja Leena Railimo-Saares on ollut mukana Punaisen Ristin avustusoperaatioissa jo lähes 40 vuotta. (Kuva: Niklas Meltio)

Mitä siis tehtiin toisin? Railimo-Saares uskoo, että onnistuminen johtuu siitä, että kansainvälinen yhteisö otti oppia Länsi-Afrikan kriisistä. Hän työskenteli aiemman ebolakriisin aikaan Guineassa, jossa tautiin kuoli noin 2 500 ihmistä.

”Etenkin ennaltaehkäisy ja seulonta ovat kehittyneet. Kuumepotilaat pyritään eristämään heti sairaaloiden ja terveysasemien ovella ja testit tekemään välittömästi. Asiasta on myös enemmän tietoa: on ymmärretty, että jos potilaat eristetään ja he saavat hoitoa, heillä on mahdollisuus selvitä”, hän sanoo.

Ei kättelyä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavan asiantuntijan Jussi Sanen mukaan Kongon onnistumista ebolan torjunnassa selittää erilainen tilanne ja nopeampi toiminta.

Länsi-Afrikan epidemian aikaan Guinea, Sierra Leone ja Liberia olivat pitkään väittäneet, että niiden terveysjärjestelmä täyttää kansainväliset vaatimukset, vaikka todellisuudessa niillä ei ollut kunnollisia kykyjä hoitaa tautiepidemioita.

”Siksi epidemia pääsi leviämään aika pitkälle ennen kuin sitä edes huomattiin”, hän sanoo.

Samaan aikaan WHO:n rahoitusta oli rajusti leikattu. Kongossa taas tämänvuotinen ebolakriisi oli 42 vuoden aikana yhdeksäs, joten maassa on jo kokemusta sen hoidosta. Terveysministeriö nousi operaation johtoon ja alkoi jäljittää tartunnan saaneita sekä heidän läheisiään. Myös WHO toimi aiempaa rivakammin, lähetti maahan heti asiantuntijoita ja kanavoi nopeasti rahaa ebolatoimiin.

Apua tuli myös järjestöiltä. Leena Railimo-Saares työskenteli muutamia viikkoja Ranskan Punaisen Ristin tiimissä Mbandakan kaupungissa, jonka viranomaiset halusivat rakentaa toimivan ebolanehkäisyjärjestelmän.

Railimo-Saareksen tiimin tehtäväksi tuli kouluttaa paikallista sairaaloiden ja terveyskeskusten henkilökuntaa siitä, miten seuloa potilaat jo ovella tartuntojen ehkäisemiseksi.

Käytännössä se tehdään pesemällä kädet kloorivedellä, mittaamalla ihmisiltä kuume ja eristämällä kuumepotilaat tarkempien tutkimusten tekemiseksi. Koulutuksissa kerrottiin esimerkiksi, miten laimentaa oikeaoppisesti klooriliuosta. Tartuntavaaran ehkäisemiseksi kollegat eivät kätelleet toisiaan vaan saivat koskettaa toisiaan vain kevyesti kyynärpäällä.

”Loppujen lopuksi ebolan hoito ja ehkäisy on hyvin yksinkertaista, kun vain osaa ja tietää siitä riittävästi”, hän toteaa.

Antropologit yhtä tärkeitä kuin lääkärit

Ebolatartuntojen leviämistä ehkäistiin Kongossa myös rokotteella, jota on testattu aiemmin Guineassa. Jussi Sanen mukaan siitä huolimatta ebolan torjunnassa perusasiat ovat edelleen tärkeimpiä: tapausten löytäminen, seuranta, tartuntateiden katkaisu ja hoito.

”Toisaalta ihan yhtä tärkeää on, että ymmärretään paikallisia kulttuureita. Siksi nyt paikalle lähetettiin myös antropologeja”, hän kertoo.

Kulttuurin merkitys huomattiin Länsi-Afrikan epidemiassa, kun huhut ebolasta kirouksena ja valkoisten tuomana vitsauksena levisivät Länsi-Afrikassa. Ebola myös levisi etenkin hautajaisissa, sillä paikallisiin kulttuureihin kuuluu vainajien koskettelu.

Vaikka Kongossa voidaan nyt huokaista helpotuksesta, ebola voi hyvin palata sinne tai jonnekin muualle. Sen arvellaan leviävän ihmiseen esimerkiksi virusta kantavan lepakon välityksellä.

”Ebola on luonnossa ja tulee aina olemaan. Voidaan yrittää ennustaa, missä sen riski on olemassa, mutta sitä, missä ja milloin epidemia puhkeaa, on hyvin vaikea ellei mahdotonta ennustaa”, Sane sanoo.

Joidenkin tutkimusten mukaan esimerkiksi metsien hakkuu lisää ebola todennäköisyyttä: kun ihminen tunkeutuu syvemmälle luontoon, kontakti ebolaa kantaviin eläimiinkin lisääntyy.

Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, sillä ebola ei tartu kovin helposti verrattuna esimerkiksi ilmateitse leviäviin tauteihin. Euroopan ja Yhdysvaltain kaltaisissa maissa suuret ebolaepidemiat eivät olisi edes mahdollisia, koska terveysinfrastruktuuri on riittävän vahva. Mikäli Kongon kaltaisissakin maissa päästäisiin samaan, tautia pystyttäisiin hallitsemaan tehokkaasti niissäkin, Sane muistuttaa.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kehityksen edistysaskeleita avustustyökatastrofiaputerveyssairaus/lääkintä Kongon demokraattinen tasavalta Punainen Risti

Lue myös

Tunisialaiset poliitikot Bouthaina Elkorbi ja Yamen Akkari

Miten maasta tulee demokratia? – Sitä opetellaan Tunisiassa, jossa uuden polven poliitikot ovat optimisteja kompastuskivistä huolimatta

Yamen Akkari ja Bouthaina Elkorbi ovat Tunisian ensimmäisiä vapaan poliitikkosukupolven edustajia. Kahdeksan vuotta kansannousun jälkeen Tunisia on onnistunut muuttumaan diktatuurista monipuoluedemokratiaksi, jolla on vielä paljon parantamisen varaa. Suomessa vierailleet puolueaktiivit uskovat, että pohjoismainen malli voisi toimia Tunisiassakin.
Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Reidestä alaaspäin kuvatut jalat farkuissa.

Vaatekaupat vakuuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusvastuullisuuttaan, mutta kuluttajan on vaikea tietää, mikä on ”oikeasti” eettistä – Asiantuntijan mukaan maalaisjärjellä pärjää pitkälle

Suomessa on yhä enemmän vaatekauppoja, jotka brändäävät itsensä ympäristön ja ihmisoikeuksien kannalta vastuullisiksi toimijoiksi. Viestintä on kuitenkin usein sekavaa ja ympäripyöreää, ja kuluttajan on vaikea tehdä vertailua. Vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme ja tutkijatohtori Linda Turunen kertovat, miten vastuullisuusjargonin keskellä navigoidaan.
Työntekijöitä istuu ompelukoneiden ääressä.

”Kananmuna on luksusruokaa” – Selvitys: Vaatetyöläiset kärsivät nälkää koronapandemian seurauksena

Monet länsimaiset vaatebrändit peruivat jo toimitettuja tai valmistettuja tilauksia, kun koronapandemia alkoi. Työntekijöiden tulot putosivat keskimäärin viidenneksen, ja tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suurin osa on joutunut vähentämään kuluttamansa ruuan määrää.
Mies puolilähikuvassa laukku olalla.

”Paikalliset yrittävät elää normaalia arkea” – Lääkäri Kariantti Kallio ja sairaanhoitaja Julia Perä kertovat, millaista on avustustyö maailman pahimman kriisin keskellä Jemenissä

Terveydenhuoltojärjestelmä on lähes romahtanut ja nälänhätä uhkaa Jemenissä, joka on kärsinyt konfliktista yli viisi vuotta. Silti maasta löytyy myös toivoa. Suomalaiset avustustyöntekijät ihailevat etenkin paikallisen terveydenhuoltohenkilökunnan sitoutuneisuutta.
Mies lähikuvassa.

Raportti: Fossiilisia polttoaineita tuotetaan tuplasti enemmän kuin ilmastotavoitteiden perusteella pitäisi – YK:n pääsihteeri vaatii kaikilta mailta hiilineutraaliutta

”Biljoonat dollarit, joita tarvitaan koronasta toipumiseen, ovat rahaa, jotka lainaamme tulevilta sukupolvilta. Emme voi käyttää niitä resursseja lukittautuaksemme politiikkaan, joka asettaa heidän taakakseen velkakuorman rikkoutuneella planeetalla”, sanoi YK:n pääsihteeri António Guterres eilen.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”

”Rikkaat maat näkevät nyt valoa tunnelin päässä. Sama ei ole totta köyhimpien maiden kohdalla”, muistutti YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock. YK julkaisi eilen ennätysmäisen suuren arvion humanitaarisen avun tarpeesta vuodelle 2021.

Tuoreimmat

”Kananmuna on luksusruokaa” – Selvitys: Vaatetyöläiset kärsivät nälkää koronapandemian seurauksena
”Paikalliset yrittävät elää normaalia arkea” – Lääkäri Kariantti Kallio ja sairaanhoitaja Julia Perä kertovat, millaista on avustustyö maailman pahimman kriisin keskellä Jemenissä
Raportti: Fossiilisia polttoaineita tuotetaan tuplasti enemmän kuin ilmastotavoitteiden perusteella pitäisi – YK:n pääsihteeri vaatii kaikilta mailta hiilineutraaliutta
Vaatekaupat vakuuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusvastuullisuuttaan, mutta kuluttajan on vaikea tietää, mikä on ”oikeasti” eettistä – Asiantuntijan mukaan maalaisjärjellä pärjää pitkälle
YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”
Tyynenmeren saarilla kärsitään vedenpuutteesta – Tuvalussa perinteinen tietämys auttaa paikantamaan pohjavesilähteitä
Kysely: YK on luotetuin kansainvälinen instituutio – Ylpeys omasta maasta ei estä uskoa kansainväliseen yhteistyöhön
Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Luetuimmat

”Paikalliset yrittävät elää normaalia arkea” – Lääkäri Kariantti Kallio ja sairaanhoitaja Julia Perä kertovat, millaista on avustustyö maailman pahimman kriisin keskellä Jemenissä
Vaatekaupat vakuuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusvastuullisuuttaan, mutta kuluttajan on vaikea tietää, mikä on ”oikeasti” eettistä – Asiantuntijan mukaan maalaisjärjellä pärjää pitkälle
Raportti: Fossiilisia polttoaineita tuotetaan tuplasti enemmän kuin ilmastotavoitteiden perusteella pitäisi – YK:n pääsihteeri vaatii kaikilta mailta hiilineutraaliutta
YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
”Kananmuna on luksusruokaa” – Selvitys: Vaatetyöläiset kärsivät nälkää koronapandemian seurauksena
Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta