Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Lisääntyneet sodat ja luonnonkatastrofit altistavat miljoonat psyykkisille ongelmille – jo paluu normaaliin arkeen auttaa kuitenkin useimpia

Esimerkiksi Suomessa turvapaikanhakijalapsilla on havaittu psyykkistä oireilua. Hyvä uutinen on, että kriisin kokeneita voidaan auttaa melko yksinkertaisin konstein, joiden merkitys ymmärretään nykyisin yhä paremmin.
Poika juoksemassa tuhoutuneen talon ohi Länsi-Mosulissa heinäkuussa 2018 .
Poika juoksemassa tuhoutuneen talon ohi Länsi-Mosulissa heinäkuussa 2018 . Tutkimuksen mukaan monet Mosulin lapset kokevat toivottomuutta. (Kuva: Sam Tarling / Pelastakaa Lapset ry)

Teloitusleikkejä. Piirroksia piikkilangasta. Vanhempiin tarrautumista. Muun muassa tällaista käyttäytymistä Pelastakaa Lapset -järjestön työntekijät ovat havainneet Suomessa elävillä turvapaikanhakijalapsilla.

Kyse on yksittäistapauksista: päällisin puolin lapset ovat kuin keitä tahansa lapsia, vaikka heillä onkin ollut keskimääräistä enemmän vastoinkäymisiä, kertoo järjestön psykologi, hankepäällikkö Jenni Häikiö. Toisinaan vaikeat kokemukset nousevat kuitenkin lasten mieleen.

”Tietyt ärsykkeet, kuten hajut, saattavat palauttaa mieleen aiemman järkyttävän tapahtuman ja aiheuttaa voimakkaan reaktion. Lapset voivat olla myös normaalia levottomampia, ja riitatilanteet voivat mennä helposti fyysisiksi”, hän kuvailee.

Pelastakaa Lapset järjestää Suomeen tulleille turvapaikanhakijalapsille niin sanottua lapsiystävällinen tila -toimintaa Oulun vastaanottokeskuksessa. Järjestö tukee myös oleskeluluvan saaneiden lapsiperheiden kotoutumista perhekerhotoiminnalla.

Häikiön mukaan turvapaikanhakijalasten psyykkistä oireilua ei pidä liioitella. On kuitenkin totta, että konflikti- ja kriisialueilla elävillä ja niiltä saapuvilla turvapaikanhakijoilla ja pakolaisilla on enemmän mielenterveysongelmia kuin niillä, joilla ei ole vastaavia kokemuksia.

Tarkkoja tietoja ei ole, mutta joidenkin tutkimusten mukaan jopa kolmannes pakolaisista ja turvapaikanhakijoista oireilee psyykkisesti. Maailman terveysjärjestö puolestaan on arvioinut, että humanitaarisissa kriiseissä esimerkiksi yleisistä mielenterveyshäiriöistä, kuten masennuksesta, kärsivien osuus voi nousta tavallisesta 10 prosentista 15–20 prosenttiin väestöstä.

Psyykkisen oireilun ja mielenterveysongelmien voi olettaa olevan lisääntymässä, sillä viime aikoina monet konfliktit ovat kärjistyneet ja ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä.

Toivottomuus vaikuttaa lapsiin

Sota- ja katastrofitilanteissa ihmisiä kuolee ja vammautuu, monet joutuvat pakenemaan ja yhteisöt hajoavat. Kriisien aiheuttamia tyypillisiä psyykkisiä oireita ovat esimerkiksi ahdistus, suru, painajaiset ja ärtyisyys. Joillekin kehittyy masennus tai posttraumaattinen stressihäiriö, joka syntyy silloin, kun ihminen altistuu toistuvasti henkeä tai terveyttä uhkaaville kokemuksille.

Lapset ovat erityisen suuressa vaarassa, sillä heidän kehityksensä on vielä kesken. He myös ovat riippuvaisia vanhemmistaan, joiden ongelmat heijastuvat helposti lapsiin.

Isä ja poika Mosulissa
Thani, 6, istuu isänsä Faisalin kanssa huoneessa jossa he asuvat Länsi-Mosulissa. Thani loukkaantui, kun sai osuman sirpaleesta kranaatin osuessa heidän kotiinsa huhtikuussa 2018. Thanin ja Faisalin nimet on muutettu. (Kuva: Sam Tarling)

Esimerkiksi Pelastakaa Lasten Syyriassa tekemän tutkimuksen mukaan monet lapset elävät väkivaltakokemusten takia lähes jatkuvassa pelkotilassa, mikä näkyy puhehäiriöinä, aggressiivisuutena, yökasteluna, eristäytymisenä ja päihteidenkäyttönä. Jopa vain 12-vuotiaat ovat yrittäneet vahingoittaa itseään. Irakin Mosulissa lähes puolet lapsista kertoi olevansa jatkuvasti surullisia ja alle kymmenen prosenttia pystyi kuvittelemaan jonkin onnellisen asian elämässään.

”Toivon menetys on lapsilla äärimmäisen huolestuttavaa ja kertoo siitä, miten vaikeat olosuhteet ovat. Ellei heidän tukemistaan lisätä, voidaan puhua lasten mielenterveyskriisistä”, Häikiö sanoo.

Hyvä uutinen kuitenkin on, että vähemmistö sairastuu vakavampiin mielenterveyshäiriöihin, jotka vaativat erikoishoitoa. Häikiön mukaan suurinta osaa kriisin tai katastrofin kohdanneista hyödyttää jo se, että ympäröivät olosuhteet saadaan palautettua turvallisiksi. Ongelmia tulee, kun näin ei käy. Irakissa esimerkiksi raunioitunut Mosul on täynnä räjähteitä eikä normaalista arjesta voida vielä puhua.

Pelastakaa Lasten toiminnassa yritetään palauttaa lapsiystävällisten tilojen avulla vakaus lasten elämään. Niiden toiminta on samantyyppistä sekä Suomessa että kriisialueilla, kuten Irakissa ja Syyriassa. Lapset pääsevät tekemään vapaasti sellaisia asioita, joita he itse haluavat: he saavat leikkiä, askarrella ja lukea. Toiminta tuo lasten elämään kaivattuja rutiineja ja säännönmukaisuutta.

”Itse aiheutettu ongelma”

Perusturvallisuuden lisäksi myös yhteisön tuki voi ehkäistä mielenterveysongelmien syntyä. Se on havaittu Nepalissa, jossa jopa 25–30 prosentilla ihmisistä arvioidaan olevan jonkinlainen mielenterveysongelma.

Hurjaa lukua selittää aiempi sisällissota sekä köyhyys, rajut tieliikenneonnettomuudet ja monenlaiset luonnonkatastrofit. Köyhän valtion resurssit ovat pienet, joten hoitoa on tarjolla vähän. Mielenterveysongelmista ei myöskään tiedetä kovin paljon. Syrjäseuduilla ihmisiä, joilla on mielenterveysongelma, jopa eristetään ja vangitaan.

”Mielenterveysongelmat liitetään usein karmaan, siihen, mitä on tapahtunut edellisessä elämässä. Ei ajatella, että ne voidaan parantaa, vaan ne nähdään itse aiheutettuna asiana, jonka kanssa pitää nyt elää”, kertoo Suomen Lähetysseuran psykososiaalisen tuen asiantuntija Hanna Mäkinen.

Mäkinen työskenteli vuoden ajan Nepalissa Lähetysseuran kumppanin, CMC Nepal -mielenterveysjärjestön tukena. CMC Nepal tarjoaa mielenterveyspalveluita ja koulutusta ja lobbaa myös viranomaisia.

Se kouluttaa esimerkiksi opettajia ja yhteisötason terveystyöntekijöitä tunnistamaan mielenterveysoireita, jotta ongelmat eivät kehittyisi niin pitkälle, että ihmiset tarvitsisivat erikoissairaanhoitoa. Toimivaksi konstiksi on havaittu esimerkiksi itseapuryhmät. Niissä ihmiset, joilla on mielenterveysongelma, sekä heidän läheisensä voivat keskustella toistensa kanssa, kertoo CMC Nepalin vanhempi psykologi, tohtori Pashupati Mahat.

”Ryhmissä ihmiset ovat huomanneet, että muillakin voi olla ongelmia. Toipuneet ovat lähteneet kyliin ja ryhtyneet levittämään lisää tietoa”, Mahat kertoo.

Nepalilainen koululuokka
Lähetysseuran ja CMCn hankkeen piiriin kuuluva koululuokka. Eturivissä keskellä istuva Ram Phul voi paremmin saatuaan keskusteluapua koulukuraattorilta. (Kuva: Janne Juhaninmäki / Suomen Lähetysseura)

CMC Nepal antoi psykologista tukea myös vuonna 2015, kun Nepalissa tapahtui kaksi rajua maanjäristystä. Niissä kuoli lähes 9 000 ihmistä ja sadat tuhannet joutuivat pakenemaan.

”Ihmisillä oli valtavasti pelkoja, ahdistusta ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Maassa levitettiin vääriä huhuja uusista järistyksistä ja uskonnolliset tahot käyttivät niitä hyväkseen”, hän muistelee.

Katastrofi aiheutti myös pitkäkestoisempia ongelmia, kuten päihteidenkäytön lisääntymistä ja perheväkivaltaa. Toisaalta kiinteässä yhteisössä ihmiset myös ovat tukeneet toinen toisiaan, minkä vuoksi maan on arveltu selvinneen henkisesti katastrofista melko hyvin.

Epävarmuus tulevasta kuormittaa turvapaikanhakijoiden mieltä

Monissa katastrofi- ja konfliktimaissa on pulaa mielenterveyspalveluista. Esimerkiksi Nepalissa on vain 200 psykiatria 29:ää miljoonaa ihmistä kohti. 39 miljoonan asukkaan Irakissa heitä on alle sata.

Uhkaako maailmaa siis konfliktien ja luonnonkatastrofien lisääntymisen seurauksena mielenterveyskriisi? Psykologi Jenni Häikiön mukaan toivottomuuteen ei kannata vajota. Tutkimuksissa lapsilla etenkin on todettu olevan hyvä psyykkinen sietokyky. Lisäksi esimerkiksi kehitysyhteistyössä mielenterveyskysymykset ymmärretään yhä paremmin, hän muistuttaa.

Pashupati Mahatin mukaan myös Nepalissa sekä psykiatrien että psykologien määrä on viime vuosina moninkertaistunut.

Toisaalta kriisin kokeneiden auttamiseksi voitaisiin tehdä enemmän, myös Suomessa. Jenni Häikiön mukaan mielenterveyttä voivat heikentää paitsi traumaattiset kokemukset kotimaassa, myös pitkä ja epävarma turvapaikkaprosessi.

”Jatkuvassa epävarmuudessa eläminen kuormittaa sekä kehoa että mieltä. Tuntuu kohtuuttomalta, että kovia kokeneiden turvapaikanhakijoiden psyykkinen hyvinvointi voi heiketä entisestään turvapaikkapäätöksen venyessä. Päätöksillä on kauaskantoisia seurauksia niiden kohteina olevien ihmisten elämään. Toivon, että lainsäätäjät ja päättäjät ymmärtävät tämän”, hän sanoo.

Myös yksittäinen ihminen voi vaikuttaa. Jo kohtaaminen kaupassa tai julkisessa kulkuvälineessä voi vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, Häikiö muistuttaa.

Hanna Terävä on mukana Klovnit ilman rajoja -järjestössä, joka käy esiintymässä kriisialueiden lapsille. Hän uskoo, että nauru parantaa mielenterveyttä. Maailma.net haastatteli häntä Maailma kylässä -festivaaleilla.

Maailma.net haastatteli klovnina esiintyvää Hanna Terävää Maailma kylässä -festivaaleilla. (Video: Eini Nyman, Teija Laakso / Maailma.net)

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä sekä käsitellään kestävään kehitykseen liittyviä ongelmia rakentavasti. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kehityksen edistysaskeleita katastrofiapukehitysyhteistyölapsetpakolaisetkonfliktiterveysluonnonkatastrofit NepalIrakSyyria Pelastakaa Lapset rySuomen Lähetysseura

Lue myös

Tunisialaiset poliitikot Bouthaina Elkorbi ja Yamen Akkari

Miten maasta tulee demokratia? – Sitä opetellaan Tunisiassa, jossa uuden polven poliitikot ovat optimisteja kompastuskivistä huolimatta

Yamen Akkari ja Bouthaina Elkorbi ovat Tunisian ensimmäisiä vapaan poliitikkosukupolven edustajia. Kahdeksan vuotta kansannousun jälkeen Tunisia on onnistunut muuttumaan diktatuurista monipuoluedemokratiaksi, jolla on vielä paljon parantamisen varaa. Suomessa vierailleet puolueaktiivit uskovat, että pohjoismainen malli voisi toimia Tunisiassakin.
Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia