Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Lisääntyneet sodat ja luonnonkatastrofit altistavat miljoonat psyykkisille ongelmille – jo paluu normaaliin arkeen auttaa kuitenkin useimpia

Esimerkiksi Suomessa turvapaikanhakijalapsilla on havaittu psyykkistä oireilua. Hyvä uutinen on, että kriisin kokeneita voidaan auttaa melko yksinkertaisin konstein, joiden merkitys ymmärretään nykyisin yhä paremmin.
Poika juoksemassa tuhoutuneen talon ohi Länsi-Mosulissa heinäkuussa 2018 .
Poika juoksemassa tuhoutuneen talon ohi Länsi-Mosulissa heinäkuussa 2018 . Tutkimuksen mukaan monet Mosulin lapset kokevat toivottomuutta. (Kuva: Sam Tarling / Pelastakaa Lapset ry)

Teloitusleikkejä. Piirroksia piikkilangasta. Vanhempiin tarrautumista. Muun muassa tällaista käyttäytymistä Pelastakaa Lapset -järjestön työntekijät ovat havainneet Suomessa elävillä turvapaikanhakijalapsilla.

Kyse on yksittäistapauksista: päällisin puolin lapset ovat kuin keitä tahansa lapsia, vaikka heillä onkin ollut keskimääräistä enemmän vastoinkäymisiä, kertoo järjestön psykologi, hankepäällikkö Jenni Häikiö. Toisinaan vaikeat kokemukset nousevat kuitenkin lasten mieleen.

”Tietyt ärsykkeet, kuten hajut, saattavat palauttaa mieleen aiemman järkyttävän tapahtuman ja aiheuttaa voimakkaan reaktion. Lapset voivat olla myös normaalia levottomampia, ja riitatilanteet voivat mennä helposti fyysisiksi”, hän kuvailee.

Pelastakaa Lapset järjestää Suomeen tulleille turvapaikanhakijalapsille niin sanottua lapsiystävällinen tila -toimintaa Oulun vastaanottokeskuksessa. Järjestö tukee myös oleskeluluvan saaneiden lapsiperheiden kotoutumista perhekerhotoiminnalla.

Häikiön mukaan turvapaikanhakijalasten psyykkistä oireilua ei pidä liioitella. On kuitenkin totta, että konflikti- ja kriisialueilla elävillä ja niiltä saapuvilla turvapaikanhakijoilla ja pakolaisilla on enemmän mielenterveysongelmia kuin niillä, joilla ei ole vastaavia kokemuksia.

Tarkkoja tietoja ei ole, mutta joidenkin tutkimusten mukaan jopa kolmannes pakolaisista ja turvapaikanhakijoista oireilee psyykkisesti. Maailman terveysjärjestö puolestaan on arvioinut, että humanitaarisissa kriiseissä esimerkiksi yleisistä mielenterveyshäiriöistä, kuten masennuksesta, kärsivien osuus voi nousta tavallisesta 10 prosentista 15–20 prosenttiin väestöstä.

Psyykkisen oireilun ja mielenterveysongelmien voi olettaa olevan lisääntymässä, sillä viime aikoina monet konfliktit ovat kärjistyneet ja ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä.

Toivottomuus vaikuttaa lapsiin

Sota- ja katastrofitilanteissa ihmisiä kuolee ja vammautuu, monet joutuvat pakenemaan ja yhteisöt hajoavat. Kriisien aiheuttamia tyypillisiä psyykkisiä oireita ovat esimerkiksi ahdistus, suru, painajaiset ja ärtyisyys. Joillekin kehittyy masennus tai posttraumaattinen stressihäiriö, joka syntyy silloin, kun ihminen altistuu toistuvasti henkeä tai terveyttä uhkaaville kokemuksille.

Lapset ovat erityisen suuressa vaarassa, sillä heidän kehityksensä on vielä kesken. He myös ovat riippuvaisia vanhemmistaan, joiden ongelmat heijastuvat helposti lapsiin.

Isä ja poika Mosulissa
Thani, 6, istuu isänsä Faisalin kanssa huoneessa jossa he asuvat Länsi-Mosulissa. Thani loukkaantui, kun sai osuman sirpaleesta kranaatin osuessa heidän kotiinsa huhtikuussa 2018. Thanin ja Faisalin nimet on muutettu. (Kuva: Sam Tarling)

Esimerkiksi Pelastakaa Lasten Syyriassa tekemän tutkimuksen mukaan monet lapset elävät väkivaltakokemusten takia lähes jatkuvassa pelkotilassa, mikä näkyy puhehäiriöinä, aggressiivisuutena, yökasteluna, eristäytymisenä ja päihteidenkäyttönä. Jopa vain 12-vuotiaat ovat yrittäneet vahingoittaa itseään. Irakin Mosulissa lähes puolet lapsista kertoi olevansa jatkuvasti surullisia ja alle kymmenen prosenttia pystyi kuvittelemaan jonkin onnellisen asian elämässään.

”Toivon menetys on lapsilla äärimmäisen huolestuttavaa ja kertoo siitä, miten vaikeat olosuhteet ovat. Ellei heidän tukemistaan lisätä, voidaan puhua lasten mielenterveyskriisistä”, Häikiö sanoo.

Hyvä uutinen kuitenkin on, että vähemmistö sairastuu vakavampiin mielenterveyshäiriöihin, jotka vaativat erikoishoitoa. Häikiön mukaan suurinta osaa kriisin tai katastrofin kohdanneista hyödyttää jo se, että ympäröivät olosuhteet saadaan palautettua turvallisiksi. Ongelmia tulee, kun näin ei käy. Irakissa esimerkiksi raunioitunut Mosul on täynnä räjähteitä eikä normaalista arjesta voida vielä puhua.

Pelastakaa Lasten toiminnassa yritetään palauttaa lapsiystävällisten tilojen avulla vakaus lasten elämään. Niiden toiminta on samantyyppistä sekä Suomessa että kriisialueilla, kuten Irakissa ja Syyriassa. Lapset pääsevät tekemään vapaasti sellaisia asioita, joita he itse haluavat: he saavat leikkiä, askarrella ja lukea. Toiminta tuo lasten elämään kaivattuja rutiineja ja säännönmukaisuutta.

”Itse aiheutettu ongelma”

Perusturvallisuuden lisäksi myös yhteisön tuki voi ehkäistä mielenterveysongelmien syntyä. Se on havaittu Nepalissa, jossa jopa 25–30 prosentilla ihmisistä arvioidaan olevan jonkinlainen mielenterveysongelma.

Hurjaa lukua selittää aiempi sisällissota sekä köyhyys, rajut tieliikenneonnettomuudet ja monenlaiset luonnonkatastrofit. Köyhän valtion resurssit ovat pienet, joten hoitoa on tarjolla vähän. Mielenterveysongelmista ei myöskään tiedetä kovin paljon. Syrjäseuduilla ihmisiä, joilla on mielenterveysongelma, jopa eristetään ja vangitaan.

”Mielenterveysongelmat liitetään usein karmaan, siihen, mitä on tapahtunut edellisessä elämässä. Ei ajatella, että ne voidaan parantaa, vaan ne nähdään itse aiheutettuna asiana, jonka kanssa pitää nyt elää”, kertoo Suomen Lähetysseuran psykososiaalisen tuen asiantuntija Hanna Mäkinen.

Mäkinen työskenteli vuoden ajan Nepalissa Lähetysseuran kumppanin, CMC Nepal -mielenterveysjärjestön tukena. CMC Nepal tarjoaa mielenterveyspalveluita ja koulutusta ja lobbaa myös viranomaisia.

Se kouluttaa esimerkiksi opettajia ja yhteisötason terveystyöntekijöitä tunnistamaan mielenterveysoireita, jotta ongelmat eivät kehittyisi niin pitkälle, että ihmiset tarvitsisivat erikoissairaanhoitoa. Toimivaksi konstiksi on havaittu esimerkiksi itseapuryhmät. Niissä ihmiset, joilla on mielenterveysongelma, sekä heidän läheisensä voivat keskustella toistensa kanssa, kertoo CMC Nepalin vanhempi psykologi, tohtori Pashupati Mahat.

”Ryhmissä ihmiset ovat huomanneet, että muillakin voi olla ongelmia. Toipuneet ovat lähteneet kyliin ja ryhtyneet levittämään lisää tietoa”, Mahat kertoo.

Nepalilainen koululuokka
Lähetysseuran ja CMCn hankkeen piiriin kuuluva koululuokka. Eturivissä keskellä istuva Ram Phul voi paremmin saatuaan keskusteluapua koulukuraattorilta. (Kuva: Janne Juhaninmäki / Suomen Lähetysseura)

CMC Nepal antoi psykologista tukea myös vuonna 2015, kun Nepalissa tapahtui kaksi rajua maanjäristystä. Niissä kuoli lähes 9 000 ihmistä ja sadat tuhannet joutuivat pakenemaan.

”Ihmisillä oli valtavasti pelkoja, ahdistusta ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Maassa levitettiin vääriä huhuja uusista järistyksistä ja uskonnolliset tahot käyttivät niitä hyväkseen”, hän muistelee.

Katastrofi aiheutti myös pitkäkestoisempia ongelmia, kuten päihteidenkäytön lisääntymistä ja perheväkivaltaa. Toisaalta kiinteässä yhteisössä ihmiset myös ovat tukeneet toinen toisiaan, minkä vuoksi maan on arveltu selvinneen henkisesti katastrofista melko hyvin.

Epävarmuus tulevasta kuormittaa turvapaikanhakijoiden mieltä

Monissa katastrofi- ja konfliktimaissa on pulaa mielenterveyspalveluista. Esimerkiksi Nepalissa on vain 200 psykiatria 29:ää miljoonaa ihmistä kohti. 39 miljoonan asukkaan Irakissa heitä on alle sata.

Uhkaako maailmaa siis konfliktien ja luonnonkatastrofien lisääntymisen seurauksena mielenterveyskriisi? Psykologi Jenni Häikiön mukaan toivottomuuteen ei kannata vajota. Tutkimuksissa lapsilla etenkin on todettu olevan hyvä psyykkinen sietokyky. Lisäksi esimerkiksi kehitysyhteistyössä mielenterveyskysymykset ymmärretään yhä paremmin, hän muistuttaa.

Pashupati Mahatin mukaan myös Nepalissa sekä psykiatrien että psykologien määrä on viime vuosina moninkertaistunut.

Toisaalta kriisin kokeneiden auttamiseksi voitaisiin tehdä enemmän, myös Suomessa. Jenni Häikiön mukaan mielenterveyttä voivat heikentää paitsi traumaattiset kokemukset kotimaassa, myös pitkä ja epävarma turvapaikkaprosessi.

”Jatkuvassa epävarmuudessa eläminen kuormittaa sekä kehoa että mieltä. Tuntuu kohtuuttomalta, että kovia kokeneiden turvapaikanhakijoiden psyykkinen hyvinvointi voi heiketä entisestään turvapaikkapäätöksen venyessä. Päätöksillä on kauaskantoisia seurauksia niiden kohteina olevien ihmisten elämään. Toivon, että lainsäätäjät ja päättäjät ymmärtävät tämän”, hän sanoo.

Myös yksittäinen ihminen voi vaikuttaa. Jo kohtaaminen kaupassa tai julkisessa kulkuvälineessä voi vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, Häikiö muistuttaa.

Hanna Terävä on mukana Klovnit ilman rajoja -järjestössä, joka käy esiintymässä kriisialueiden lapsille. Hän uskoo, että nauru parantaa mielenterveyttä. Maailma.net haastatteli häntä Maailma kylässä -festivaaleilla.

Maailma.net haastatteli klovnina esiintyvää Hanna Terävää Maailma kylässä -festivaaleilla. (Video: Eini Nyman, Teija Laakso / Maailma.net)

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä sekä käsitellään kestävään kehitykseen liittyviä ongelmia rakentavasti. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kehityksen edistysaskeleita katastrofiapukehitysyhteistyölapsetpakolaisetkonfliktiterveysluonnonkatastrofit NepalIrakSyyria Pelastakaa Lapset rySuomen Lähetysseura

Lue myös

Tunisialaiset poliitikot Bouthaina Elkorbi ja Yamen Akkari

Miten maasta tulee demokratia? – Sitä opetellaan Tunisiassa, jossa uuden polven poliitikot ovat optimisteja kompastuskivistä huolimatta

Yamen Akkari ja Bouthaina Elkorbi ovat Tunisian ensimmäisiä vapaan poliitikkosukupolven edustajia. Kahdeksan vuotta kansannousun jälkeen Tunisia on onnistunut muuttumaan diktatuurista monipuoluedemokratiaksi, jolla on vielä paljon parantamisen varaa. Suomessa vierailleet puolueaktiivit uskovat, että pohjoismainen malli voisi toimia Tunisiassakin.
Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylen toimittaja Pasi Toivonen somalialaisten toimittajien kanssa

Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali

Somalian kansallisen tv-kanavan johtaja Liban Abdi Ali haaveilee samanlaisesta yleisradiosta kuin Suomessakin on. Siihen on vielä pitkä matka sekä konfliktin, politiikan että resurssipulan vuoksi. Viime vuosina Somalian lehdistönvapaus on kuitenkin parantunut.
Ihmisiä Maailma kylässä -festivaaleilla Kaisaniemen puistossa

Maailma kylässä -festivaaleilla teemana ilmastonmuutos – Sähkönä jätteistä tehtyä dieseliä

Viikonloppuna järjestettävä Maailma kylässä -festivaali juhlii 20-vuotista taivaltaan ajankohtaisesti ilmastonmuutosteemalla. Myös sunnuntain europarlamenttivaalit näkyvät ohjelmistossa.
Lasten siluetti ja metalliromua

Mikä on asevalvonnan tulevaisuus?

Asevalvonta on tärkeää aseiden vähentämisen kannalta mutta myös siksi, että toisiaan vastustavat tahot kohtaavat. Se, ettei asevarusteluun liittyvistä kysymyksistä enää keskustella yhdessä saman pöydän ääressä, lisää konfliktin riskiä, kirjoittaa Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg.
Mies ja poika korjaavat autoa

Vuosikausia jatkunut konflikti tekee lapsistä perheen elättäjiä Kašmirissa

Intian ja Pakistanin kiista Kašmirista on ollut pisimpään YK:n ratkaisemattomien konfliktien listalla. Moni lapsi joutuu töihin, koska väkivalta on vienyt perheeltä elättäjän. Uhrien omaiset ovat oikeutettuja valtion taloudelliseen tukeen, mutta tapaukset käsitellään niin hitaasti, että he ehtisivät kuolla nälkään apua odotellessaan.

Luetuimmat

Nigeriasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan takana on monimutkainen vyyhti – Köyhyys ja epärealistiset odotukset ruokkivat ilmiötä, mutta tarjontaa ei olisi ilman kysyntää
Uusi tutkimus luotaa suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia – Kehitysmaihin lähdettiin töitä tekemään, idealisteja odotti pettymys
Oikeusjuttu Shelliä vastaan etenee: Hollantilainen oikeusistuin linjasi, että sillä on toimivaltaa käsitellä nigerialaisten ympäristöaktivistien teloituksiin liittyvä tapaus
Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali
Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan, jossa äänessä ovat maahanmuuttajat
EU:n laajuinen lentovero leikkaisi sektorin päästöjä 11 prosenttia ja toisi miljardien verotulot, paljastaa julkisuuteen vuotanut raportti
Raportti: Miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto – Määrä on suurempi kuin koskaan ihmisen historian aikana
Boko Haram sieppaa yhä tyttöjä sotasaaliikseen Nigeriassa
Poikkeuksellisen laaja joukko kaupunkeja, järjestöjä, yrityksiä ja tutkijoita vaatii EU-johtajilta ilmastohätätilaan puuttumista
Kahden sadekauden epäonnistuminen uhkaa johtaa kriisiin Somaliassa – Avustusrahoista alle viidennes kasassa