Uutiset Irakin konflikti

Mosul on yhä raunioina vuosi valtauksen jälkeen – ”Suurin osa tuesta tulee ihmisiltä itseltään”

Irakin hallituksen joukot valtasivat Mosulin kaupungin Isisiltä viime vuoden heinäkuussa. Järjestöjen mukaan alueelle ei ole saatu riittävästi apua. Sadat tuhannet elävät yhä pakolaisina ja palanneet joutuvat elämään raunioiden keskellä.
Irakin Mosulin raunioita, taustalla moskeija
Mosul kärsi valtavat tuhot, kun Irakin armeija valtasi kaupungin Isisiltä heinäkuussa 2017. Kuva marraskuulta 2017. (Kuva: Peter Biro / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Yli 380 000 ihmistä elää yhä pakolaisena Irakin Mosulin ympäristössä. Maan hallitus valtasi kaupungin äärijärjestö Isisiltä yhdeksän kuukautta kestäneiden taisteluiden jälkeen heinäkuun 9. päivänä vuonna 2017, mutta avustusjärjestöjen mukaan jälleenrakennustyö on käynyt liian hitaasti.

”Se, mitä Irakin viranomaiset ja kansainvälinen yhteisö ovat ylistäneet voittona vuosi sitten, ei ole muuttunut helpotukseksi kurjuudesta monille Mosulin irakilaisille. Vuosi myöhemmin he odottavat yhä paluuta normaaliin, eikä kansainvälinen yhteisö auta tarpeeksi”, sanoo muun muassa koulujen avaamista tukevan Norjan pakolaisneuvoston (NRC) Irakin maajohtaja Wolfgang Gressmann tiedotteessa.

Mosul on Irakin toiseksi suurin kaupunki, joka on nyt käytännössä raunioina. NRC:n mukaan kaupungissa on kahdeksan miljoonaa tonnia jätettä, ja ylipäätään noin 90 prosenttia Länsi-Mosulista on tuhoutunut. Avustusjärjestö Oxfam kertoo, että juoksevasta vedestä ja sähköstä on pulaa, ja raunioissa on myös räjähtämättömiä pommeja.

”Tulin takaisin vuosi sitten, kun taistelut loppuivat. Tähän mennessä emme ole nähneet kaupungissa mitään muutosta. Alueeni on yhä tuhottu ja suurin osa tuesta tulee ihmisiltä itseltään”, kertoo leipomon omistaja Firas NRC:n tiedotteessa.

Satoja kouluja on tuhoutunut tai vahingoittunut ja nuorisotyöttömyys on 80 prosenttia. Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan kaupungin terveydenhuollon kapasiteetti ja sairaalasänkyjen määrä on pudonnut 70 prosenttia. Terveyspalvelut ovat yhä suuremman paineen alla, sillä kaupunkiin palaa jatkuvasti ihmisiä.

Pulaa on niin sairaalasängyistä, syöpähoidoista kuin mielenterveystuestakin. Esimerkiksi Pelastaka Lapset -järjestön tekemän kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet kyselyyn osallistuneista lapsista on surullinen koko ajan tai suuren osan ajasta. He kertoivat tutkijoille peloista, ahdistuksesta ja masennuksesta.

NRC:n mukaan jo pelkästään kaupungin perusinfrastruktuurin korjaamiseen tarvittaisin noin 741 miljoonaa euroa.

”Valitettavasti viimeisen vuoden aikana olemme nähneet hyvin nimellistä tukea kansainväliseltä yhteisöltä Irakin pakolaisille. On käsittämätöntä, että perheet, jotka ovat kärsineet vuosia Isisin alla kärsivät nyt kansainvälisen tuen puutteesta”, Gressmann sanoo.

Irakin konflikti avustustyökatastrofiapupakolaisetkonflikti Irak Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Kaksi lasta auton taakaluukussa

Paluu kotiseudulle arveluttaa monia Irakin pakolaisia

Isisin kukistumisesta huolimatta moni irakilainen pakolainen on yhä leirillä. Maahan jääneet räjähteet, tuhoutuneet kodit ja kostouhka ovat syynä siihen, ettei moni halua palata.
Maansisäisiä pakolaisia Irakissa

Mobiiliraha tukee koteihinsa palaavia irakilaisia

Konfliktista kärsivällä Irakin maaseudulla jaetaan käteisapua maanviljelystä jatkaville pakolaisille ja kyliin jääneille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Mies puolilähikuvassa

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.
Kaksi naista puolilähikuvassa

Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävyystoiminta on matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, jossa suomea puhuvat naiset ja maahanmuuttajanaiset ystävystyvät. Kongolaistaustainen Melise Mwanto haki mukaan, koska halusi sekä oppia kieltä että löytää ystävän, jolla olisi lapsia.
Yleiskuva YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalista

YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana

Syyrian Idlibistä on paennut lähes 700 000 ihmistä joulukuun alun jälkeen. ”Monet koulut ja moskeijat ovat täynnä pakolaisperheitä, ja tilan löytämisestä jopa keskeneräisistä rakennuksista on tullut lähes mahdotonta”, kertoo UNHCR:n edustaja Andrej Mahecic.

Tuoreimmat

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana
Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead
Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”
Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan
Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat
Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä