Uutiset Irakin konflikti

Mosul on yhä raunioina vuosi valtauksen jälkeen – ”Suurin osa tuesta tulee ihmisiltä itseltään”

Irakin hallituksen joukot valtasivat Mosulin kaupungin Isisiltä viime vuoden heinäkuussa. Järjestöjen mukaan alueelle ei ole saatu riittävästi apua. Sadat tuhannet elävät yhä pakolaisina ja palanneet joutuvat elämään raunioiden keskellä.
Irakin Mosulin raunioita, taustalla moskeija
Mosul kärsi valtavat tuhot, kun Irakin armeija valtasi kaupungin Isisiltä heinäkuussa 2017. Kuva marraskuulta 2017. (Kuva: Peter Biro / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Yli 380 000 ihmistä elää yhä pakolaisena Irakin Mosulin ympäristössä. Maan hallitus valtasi kaupungin äärijärjestö Isisiltä yhdeksän kuukautta kestäneiden taisteluiden jälkeen heinäkuun 9. päivänä vuonna 2017, mutta avustusjärjestöjen mukaan jälleenrakennustyö on käynyt liian hitaasti.

”Se, mitä Irakin viranomaiset ja kansainvälinen yhteisö ovat ylistäneet voittona vuosi sitten, ei ole muuttunut helpotukseksi kurjuudesta monille Mosulin irakilaisille. Vuosi myöhemmin he odottavat yhä paluuta normaaliin, eikä kansainvälinen yhteisö auta tarpeeksi”, sanoo muun muassa koulujen avaamista tukevan Norjan pakolaisneuvoston (NRC) Irakin maajohtaja Wolfgang Gressmann tiedotteessa.

Mosul on Irakin toiseksi suurin kaupunki, joka on nyt käytännössä raunioina. NRC:n mukaan kaupungissa on kahdeksan miljoonaa tonnia jätettä, ja ylipäätään noin 90 prosenttia Länsi-Mosulista on tuhoutunut. Avustusjärjestö Oxfam kertoo, että juoksevasta vedestä ja sähköstä on pulaa, ja raunioissa on myös räjähtämättömiä pommeja.

”Tulin takaisin vuosi sitten, kun taistelut loppuivat. Tähän mennessä emme ole nähneet kaupungissa mitään muutosta. Alueeni on yhä tuhottu ja suurin osa tuesta tulee ihmisiltä itseltään”, kertoo leipomon omistaja Firas NRC:n tiedotteessa.

Satoja kouluja on tuhoutunut tai vahingoittunut ja nuorisotyöttömyys on 80 prosenttia. Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan kaupungin terveydenhuollon kapasiteetti ja sairaalasänkyjen määrä on pudonnut 70 prosenttia. Terveyspalvelut ovat yhä suuremman paineen alla, sillä kaupunkiin palaa jatkuvasti ihmisiä.

Pulaa on niin sairaalasängyistä, syöpähoidoista kuin mielenterveystuestakin. Esimerkiksi Pelastaka Lapset -järjestön tekemän kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet kyselyyn osallistuneista lapsista on surullinen koko ajan tai suuren osan ajasta. He kertoivat tutkijoille peloista, ahdistuksesta ja masennuksesta.

NRC:n mukaan jo pelkästään kaupungin perusinfrastruktuurin korjaamiseen tarvittaisin noin 741 miljoonaa euroa.

”Valitettavasti viimeisen vuoden aikana olemme nähneet hyvin nimellistä tukea kansainväliseltä yhteisöltä Irakin pakolaisille. On käsittämätöntä, että perheet, jotka ovat kärsineet vuosia Isisin alla kärsivät nyt kansainvälisen tuen puutteesta”, Gressmann sanoo.

Irakin konflikti avustustyökatastrofiapupakolaisetkonflikti Irak Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Kaksi lasta auton taakaluukussa

Paluu kotiseudulle arveluttaa monia Irakin pakolaisia

Isisin kukistumisesta huolimatta moni irakilainen pakolainen on yhä leirillä. Maahan jääneet räjähteet, tuhoutuneet kodit ja kostouhka ovat syynä siihen, ettei moni halua palata.
Maansisäisiä pakolaisia Irakissa

Mobiiliraha tukee koteihinsa palaavia irakilaisia

Konfliktista kärsivällä Irakin maaseudulla jaetaan käteisapua maanviljelystä jatkaville pakolaisille ja kyliin jääneille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.