Uutiset Irakin konflikti

Mosul on yhä raunioina vuosi valtauksen jälkeen – ”Suurin osa tuesta tulee ihmisiltä itseltään”

Irakin hallituksen joukot valtasivat Mosulin kaupungin Isisiltä viime vuoden heinäkuussa. Järjestöjen mukaan alueelle ei ole saatu riittävästi apua. Sadat tuhannet elävät yhä pakolaisina ja palanneet joutuvat elämään raunioiden keskellä.
Irakin Mosulin raunioita, taustalla moskeija
Mosul kärsi valtavat tuhot, kun Irakin armeija valtasi kaupungin Isisiltä heinäkuussa 2017. Kuva marraskuulta 2017. (Kuva: Peter Biro / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Yli 380 000 ihmistä elää yhä pakolaisena Irakin Mosulin ympäristössä. Maan hallitus valtasi kaupungin äärijärjestö Isisiltä yhdeksän kuukautta kestäneiden taisteluiden jälkeen heinäkuun 9. päivänä vuonna 2017, mutta avustusjärjestöjen mukaan jälleenrakennustyö on käynyt liian hitaasti.

”Se, mitä Irakin viranomaiset ja kansainvälinen yhteisö ovat ylistäneet voittona vuosi sitten, ei ole muuttunut helpotukseksi kurjuudesta monille Mosulin irakilaisille. Vuosi myöhemmin he odottavat yhä paluuta normaaliin, eikä kansainvälinen yhteisö auta tarpeeksi”, sanoo muun muassa koulujen avaamista tukevan Norjan pakolaisneuvoston (NRC) Irakin maajohtaja Wolfgang Gressmann tiedotteessa.

Mosul on Irakin toiseksi suurin kaupunki, joka on nyt käytännössä raunioina. NRC:n mukaan kaupungissa on kahdeksan miljoonaa tonnia jätettä, ja ylipäätään noin 90 prosenttia Länsi-Mosulista on tuhoutunut. Avustusjärjestö Oxfam kertoo, että juoksevasta vedestä ja sähköstä on pulaa, ja raunioissa on myös räjähtämättömiä pommeja.

”Tulin takaisin vuosi sitten, kun taistelut loppuivat. Tähän mennessä emme ole nähneet kaupungissa mitään muutosta. Alueeni on yhä tuhottu ja suurin osa tuesta tulee ihmisiltä itseltään”, kertoo leipomon omistaja Firas NRC:n tiedotteessa.

Satoja kouluja on tuhoutunut tai vahingoittunut ja nuorisotyöttömyys on 80 prosenttia. Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan kaupungin terveydenhuollon kapasiteetti ja sairaalasänkyjen määrä on pudonnut 70 prosenttia. Terveyspalvelut ovat yhä suuremman paineen alla, sillä kaupunkiin palaa jatkuvasti ihmisiä.

Pulaa on niin sairaalasängyistä, syöpähoidoista kuin mielenterveystuestakin. Esimerkiksi Pelastaka Lapset -järjestön tekemän kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet kyselyyn osallistuneista lapsista on surullinen koko ajan tai suuren osan ajasta. He kertoivat tutkijoille peloista, ahdistuksesta ja masennuksesta.

NRC:n mukaan jo pelkästään kaupungin perusinfrastruktuurin korjaamiseen tarvittaisin noin 741 miljoonaa euroa.

”Valitettavasti viimeisen vuoden aikana olemme nähneet hyvin nimellistä tukea kansainväliseltä yhteisöltä Irakin pakolaisille. On käsittämätöntä, että perheet, jotka ovat kärsineet vuosia Isisin alla kärsivät nyt kansainvälisen tuen puutteesta”, Gressmann sanoo.

Irakin konflikti avustustyökatastrofiapupakolaisetkonflikti Irak Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Kaksi lasta auton taakaluukussa

Paluu kotiseudulle arveluttaa monia Irakin pakolaisia

Isisin kukistumisesta huolimatta moni irakilainen pakolainen on yhä leirillä. Maahan jääneet räjähteet, tuhoutuneet kodit ja kostouhka ovat syynä siihen, ettei moni halua palata.
Maansisäisiä pakolaisia Irakissa

Mobiiliraha tukee koteihinsa palaavia irakilaisia

Konfliktista kärsivällä Irakin maaseudulla jaetaan käteisapua maanviljelystä jatkaville pakolaisille ja kyliin jääneille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Ihmisiä torilla Ugandan Kampalassa

Uusi tapa luoda työpaikkoja kehitysmaihin: Ulkoministeriö lainaa 16 miljoonaa euroa Kirkon Ulkomaanavun sijoitusyhtiölle

Kirkon Ulkomaanapu ryhtyy rahoittamaan pienyrityksiä hauraissa kehitysmaissa perustamansa yhtiön kautta. Yksityisen sektorin kautta tehtävä kehitysyhteistyö on myös tulevaisuuden trendi, uskoo järjestön toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Tietokoneen näppäimistö

Vuoden kotoutumisteko -tunnustus maahanmuuttajia ja työnantajia yhdistävälle sovellukselle

Suomen Pakolaisapu halusi tänä vuonna antaa tunnustusta etenkin teknologisille innovaatioille, jotka edistävät kotoutumista.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.