Uutiset Irakin konflikti

Miinanraivaus etenee hitaasti Irakissa – Pelkästään Mosulissa on 7,6 miljoonaa tonnia vaarallista jätettä ja raivaukseen menee 8 vuotta, arvioi YK

Mosulista paenneet ihmiset haluaisivat palata, mutta se on vaikeaa, sillä kaupunki on täynnä vaarallisia räjähteitä. Työ muuttuu edetessään vaarallisemmaksi, kertoo YK:n miinanraivaustoimisto.
Irakin Mosulin raunioita, taustalla moskeija
Mosul kärsi valtavat tuhot, kun Irakin armeija valtasi kaupungin Isisiltä heinäkuussa 2017. Kuva marraskuulta 2017. (Kuva: Peter Biro / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

YK raivasi Irakissa viime vuonna yhteensä lähes 17 000 räjähdettä. Siivoustyöt ovat etenemässä, mutta työ on vaikeaa ja vaarallista muun muassa sen vuoksi, että sitä tehdään kaupunkiympäristössä, kertoo YK:n miinanraivaustoimisto UNMAS.

Sen mukaan pelkästään Mosulissa on noin 7,6 miljoonaa tonnia vaarallista jätettä, joka pitää raivata.

Mosul on Irakin toiseksi suurin kaupunki, joka on nyt käytännössä raunioina. Se oli ääriliike Isisin hallussa kolme vuotta, kunnes maan hallitus valtasi sen yhdeksän kuukautta kestäneiden taisteluiden jälkeen heinäkuussa 2017.

Isis jätti jälkeensä muun muassa erilaisia improvisoituja räjähteitä sekä esimerkiksi kuolleisiin taistelijoihin sidottuja itsemurhavöitä. Myös Isisin vastaisen liittouman pommeja on yhä maaperässä, ja niiden sisältämä räjähdemäärä on huomattavasti suurempi kuin miinoissa.

UNMASin Irakin johtajan Pehr Lodhammarin mukaan kaupunkiympäristö ja se, että esimerkiksi myös osa rakennuksista on ansoitettu, tekee se tekee raivauksesta vieläkin vaarallisempaa. Työ on muuttunut edetessään vaikeammaksi, ja siinä joudutaan käyttämään esimerkiksi lennokkeja ja muuta välineistöä.

”Meidän pitää liikkua raunioiden läpi, käyttää mekaanisia välineitä kaivaaksemme sitä, levittääksemme sen ja tutkiaksemme sen, ja se vie pidemmän ajan”, Lodhammar kertoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa kestää ainakin kahdeksan vuotta ennen kuin Mosul on kunnolla siivottu.

Yhteensä yli 5,8 miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan Irakissa vuosina 2014–2017 Isisin terrorisoidessa maata.

”Kaksi miljoonaa ihmistä on yhä pakosalla kodeistaan, kaupungeistaan ja kylistään, ja meidän työnämme on varmistaa, että he voivat palata. Yli 100 000 taloa on tuhoutunut tai vahingoittunut, ja niissä voi olla räjähteitä”, Lodhammar kertoo.

Yhteensä YK tarvitsisi miinanraivaukseen Irakissa tänä vuonna noin 265 miljoonaa dollaria eli noin 234 miljoonaa euroa.

Irakin konflikti aseet & armeijahenkilömiinatkonfliktiYK Irak

Lue myös

Irakin Mosulin raunioita, taustalla moskeija

Mosul on yhä raunioina vuosi valtauksen jälkeen – ”Suurin osa tuesta tulee ihmisiltä itseltään”

Irakin hallituksen joukot valtasivat Mosulin kaupungin Isisiltä viime vuoden heinäkuussa. Järjestöjen mukaan alueelle ei ole saatu riittävästi apua. Sadat tuhannet elävät yhä pakolaisina ja palanneet joutuvat elämään raunioiden keskellä.
Kaksi lasta auton taakaluukussa

Paluu kotiseudulle arveluttaa monia Irakin pakolaisia

Isisin kukistumisesta huolimatta moni irakilainen pakolainen on yhä leirillä. Maahan jääneet räjähteet, tuhoutuneet kodit ja kostouhka ovat syynä siihen, ettei moni halua palata.
Maansisäisiä pakolaisia Irakissa

Mobiiliraha tukee koteihinsa palaavia irakilaisia

Konfliktista kärsivällä Irakin maaseudulla jaetaan käteisapua maanviljelystä jatkaville pakolaisille ja kyliin jääneille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.