Uutiset Irakin konflikti

Miinanraivaus etenee hitaasti Irakissa – Pelkästään Mosulissa on 7,6 miljoonaa tonnia vaarallista jätettä ja raivaukseen menee 8 vuotta, arvioi YK

Mosulista paenneet ihmiset haluaisivat palata, mutta se on vaikeaa, sillä kaupunki on täynnä vaarallisia räjähteitä. Työ muuttuu edetessään vaarallisemmaksi, kertoo YK:n miinanraivaustoimisto.
Irakin Mosulin raunioita, taustalla moskeija
Mosul kärsi valtavat tuhot, kun Irakin armeija valtasi kaupungin Isisiltä heinäkuussa 2017. Kuva marraskuulta 2017. (Kuva: Peter Biro / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

YK raivasi Irakissa viime vuonna yhteensä lähes 17 000 räjähdettä. Siivoustyöt ovat etenemässä, mutta työ on vaikeaa ja vaarallista muun muassa sen vuoksi, että sitä tehdään kaupunkiympäristössä, kertoo YK:n miinanraivaustoimisto UNMAS.

Sen mukaan pelkästään Mosulissa on noin 7,6 miljoonaa tonnia vaarallista jätettä, joka pitää raivata.

Mosul on Irakin toiseksi suurin kaupunki, joka on nyt käytännössä raunioina. Se oli ääriliike Isisin hallussa kolme vuotta, kunnes maan hallitus valtasi sen yhdeksän kuukautta kestäneiden taisteluiden jälkeen heinäkuussa 2017.

Isis jätti jälkeensä muun muassa erilaisia improvisoituja räjähteitä sekä esimerkiksi kuolleisiin taistelijoihin sidottuja itsemurhavöitä. Myös Isisin vastaisen liittouman pommeja on yhä maaperässä, ja niiden sisältämä räjähdemäärä on huomattavasti suurempi kuin miinoissa.

UNMASin Irakin johtajan Pehr Lodhammarin mukaan kaupunkiympäristö ja se, että esimerkiksi myös osa rakennuksista on ansoitettu, tekee se tekee raivauksesta vieläkin vaarallisempaa. Työ on muuttunut edetessään vaikeammaksi, ja siinä joudutaan käyttämään esimerkiksi lennokkeja ja muuta välineistöä.

”Meidän pitää liikkua raunioiden läpi, käyttää mekaanisia välineitä kaivaaksemme sitä, levittääksemme sen ja tutkiaksemme sen, ja se vie pidemmän ajan”, Lodhammar kertoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa kestää ainakin kahdeksan vuotta ennen kuin Mosul on kunnolla siivottu.

Yhteensä yli 5,8 miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan Irakissa vuosina 2014–2017 hallituksen yrittäessä vallata Isisiltä kaupunkeja takaisin.

”Kaksi miljoonaa ihmistä on yhä pakosalla kodeistaan, kaupungeistaan ja kylistään, ja meidän työnämme on varmistaa, että he voivat palata. Yli 100 000 taloa on tuhoutunut tai vahingoittunut, ja niissä voi olla räjähteitä”, Lodhammar kertoo.

Yhteensä YK tarvitsisi miinanraivaukseen Irakissa tänä vuonna noin 265 miljoonaa dollaria eli noin 234 miljoonaa euroa.

Irakin konflikti aseet & armeijahenkilömiinatkonfliktiYK Irak

Lue myös

Irakin Mosulin raunioita, taustalla moskeija

Mosul on yhä raunioina vuosi valtauksen jälkeen – ”Suurin osa tuesta tulee ihmisiltä itseltään”

Irakin hallituksen joukot valtasivat Mosulin kaupungin Isisiltä viime vuoden heinäkuussa. Järjestöjen mukaan alueelle ei ole saatu riittävästi apua. Sadat tuhannet elävät yhä pakolaisina ja palanneet joutuvat elämään raunioiden keskellä.
Kaksi lasta auton taakaluukussa

Paluu kotiseudulle arveluttaa monia Irakin pakolaisia

Isisin kukistumisesta huolimatta moni irakilainen pakolainen on yhä leirillä. Maahan jääneet räjähteet, tuhoutuneet kodit ja kostouhka ovat syynä siihen, ettei moni halua palata.
Maansisäisiä pakolaisia Irakissa

Mobiiliraha tukee koteihinsa palaavia irakilaisia

Konfliktista kärsivällä Irakin maaseudulla jaetaan käteisapua maanviljelystä jatkaville pakolaisille ja kyliin jääneille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.