aseet & armeija

Suomen lippu lipputangossa.

Puhutaan hävittäjistä

Keskustelua hävittäjistä käydään Suomessa asevaraisen turvallisuuskäsityksen ehdoin. Turvallisuuspoliittinen ympäristömme vaatii kuitenkin panostuksia ihmisiin, ei aseisiin, kirjoittaa Sadankomitean hallituksen puheenjohtaja Kaisu Kinnunen.
Suomen lippu lipputangossa.

Kysely: Hävittäjähanke jakaa suomalaisia – Etenkin nuoret lykkäisivät hanketta tai luopuisivat siitä kokonaan

Rauhanjärjestöjen kyselyn mukaan hävittäjähanketta kannatetaan enemmän kuin vastustetaan, mutta ero on pieni. Vastustajat perustelevat mielipidettään etenkin koronapandemian aiheuttamalla vaikealla taloustilanteella.
Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Hävittäjä, taskulaskin ja dollarin seteleitä.

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna koronapandemiasta huolimatta – Ensi vuoden tilastoissa suurin nousija voi olla Suomi

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 2,6 prosenttia koronapandemian aiheuttamista talousvaikeuksista huolimatta. Se heijastaa maailman kiristyvää ja kriisiytyvää turvallisuustilannetta, sanovat tutkijat. Ensi vuoden tilastoissa saattavat näkyä myös Suomen hävittäjäkaupat.
Veistos revolverista, jonka piippu on pantu solmuun.

Kansainvälisen asekaupan 20 vuotta jatkunut kasvu on viimein pysähtynyt, mutta Lähi-idän asetuonti kasvaa edelleen

Aseiden vienti ja tuonti on kasvanut vuosikausia, mutta nyt kasvu näyttää viimein taittuneen. On kuitenkin liian aikaista arvioida, onko muutos pysyvä, arvioi Tukholman rauhantutkimusinstituutti.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Kullanvärinen temppeli.

Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?

Myanmarin demokratiakehitys herätti 2010-luvulla suuria toiveita ja maasta tuli muun muassa Suomen kehitysavun suurimpia vastaanottajamaita. Armeija ei kuitenkaan koskaan aikonutkaan tehdä Myanmarista samanlaista demokratiaa kuin länsimaat, muistuttaa tutkija Bart Gaens.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Myanmarin vallankaappaus: ”Pahin skenaario on jo pitkään ollut se, että armeija ottaa vallan”, sanoo Lähetysseuran projektipäällikkö Johannes Vierula

Myanmarin vallankaappaus nostaa esiin pitkään pinnan alla kyteneet jännitteet, sanoo Suomen tukemaa Myanmarin rauhanhanketta johtava Johannes Vierula. Nyt myös rauhanprosessi etnisten ryhmien ja armeijan välillä on uhattuna.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

Sotatarvikkeita rauhanrahastosta

EU:n uusi rauhanrahasto rahoittaa Afrikan maiden armeijoita, jotta terrorismiin voitaisiin puuttua ja puolustusteollisuudella riittäisi asiakkaita. Aseiden viennin riskinä on kuitenkin niiden päätyminen vääriin käsiin, kirjoittaa Ronja Karkinen.
Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Asetuonti Israelista on ongelma

Suomi saattaa hankkia uuden ilmatorjunnan ohjusjärjestelmän Israelista. Se on ongelma, sillä aseostot luovat taloudellisen kannustimen Palestiinalaisalueen miehityksen jatkamiseen ja sotatoimiin, kirjoittaa ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.
Esite autonomisista aseista

Algoritmit eivät tavoita ihmisyyttä

Autonomiset asejärjestelmät ja robottiaseet kehittyvät kovaa vauhtia. Emme voi paeta historiassa tehtyjä kauheuksia, mutta meillä on vielä mahdollisuus toimia, jotta kenenkään ei tarvitse kokea tappajarobottien aiheuttamaa tuhoa ja kärsimystä, kirjoittaa Sadankomitean puheenjohtaja Kaisu Kinnunen.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Tilaa aihepiirin aseet & armeija RSS-syöte