aseet & armeija

Lapsia kuvattuna pään alapuolelta ruohosta tehtyjen leikkipyssyjen kanssa

Järjestö: Lapsisotilaiden määrä yli kaksinkertaistunut – Tytöt uhkaavat jäädä näkymättömiin

Vuosina 2012–2017 aseellisiin konflikteihin osallistui lähes 30 000 lasta. Child Soldiers International -järjestön mukaan määrän kasvua selittää osaltaan tiedonkeräyksen paraneminen, mutta todennäköisesti luku on vain jäävuoren huippu.
Genevea Call -järjestön johtaja Alain Délétroz tiiliseinän edessä Helsingissä

Alain Délétroz’n työhön kuuluu juoda teetä sotapäälliköiden kanssa – Geneva Call -järjestö yrittää saada aseelliset ryhmät suojelemaan siviilejä

Sveitsiläinen Geneva Call käyttää muun muassa sosiaalista mediaa saadakseen yhteyden aseellisiin ryhmittymiin ja vakuuttaakseen ne siitä, että sodan sääntöjä on noudatettava. Suomessa vieraillut järjestön johtaja Alain Délétroz uskoo, että jos sotarikokset halutaan lopettaa, on oltava valmis keskustelemaan kaikkien kanssa.
Arabiemiraattien lippuja hiekkarannalla

Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille

Myös Suomen kautta voi edelleen päätyä aseita Jemenin sotaan, vaikka Suomi onkin jäädyttänyt vientiluvat Arabiemiirikunnille, varoittaa ihmisoikeusjärjestö.
Esite autonomisista aseista

Kysely: Yhä useampi ihminen vastustaa tappajarobotteja – ”Valtiot täysin eri linjoilla yleisen mielipiteen kanssa”

26 maassa tehdyn kyselyn mukaan useimmissa maissa yli puolet ihmisistä vastustaa autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Monien mukaan tappajarobotit ylittäisivät tietyn moraalisen rajan.
Tiilimuuria

Armeija ei ole miesten koulu

Armeijan käymistä pidetään Suomessa usein osana aikuistumista ja mieheksi kasvamista. Ajatus armeijasta miesten kouluna on moraalisesti väärä, mutta se myös lepää hyvin hataran historiallisen perinteen varassa, kirjoittaa Juuso Koponen. Asevelvollisuus on melko tuore keksintö eikä siihen ole aina suhtauduttu myönteisesti.
Eduskuntatalo, edessä Suomen ja YK:n liput

Jemenin hätään herättiin myöhään

Suomi on viimein ilmoittanut, ettei Saudi-Arabiaan myönnetä enää uusia asevientilupia. Jemenin kammottavaan kriisiin on herätty todella myöhään, ja viimeistään nyt Suomen ja kansainvälisen yhteisön on tehtävä kaikkensa kriisin ratkaisemiseksi, kirjoittaa Sadankomitean varapuheenjohtaja Johanna Kelhu.
Esite autonomisista aseista

Tappajarobottien kieltosopimus näyttää yhä vaikeammalta saavuttaa – Nyt harkitaan toista reittiä

Valtiot jatkavat täysautonomisista aseista eli tappajaroboteista keskustelemista ensi vuonnakin. Viime viikolla pidetyn kokouksen tulos on laiha, sillä varsinaisiin kieltosopimusneuvotteluihin ei ole vieläkään päästy.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.
Joki virtaa vuorten alla

Armeija ilman aseita

Kaikki maailmanhistorian armeijat eivät ole olleet samanlaisia. Antimilitaristi-lehden päätoimittaja Aku Kervinen kirjoittaa Pakistanin alueella toimineesta Khudai Kidmatgar -liikkeestä, joka järjestäytyi armeijan tavoin mutta oli sitoutunut väkivallattomuuteen. Sen keskeisiä tavoitteita oli Britannian siirtomaavallan vastustaminen Intiassa.
Panssarivaunu ohittamassa väkijoukkoa

Kansalaisuuspakko

Koko miesikäluokan asevelvollisuutta perustellaan kansalaistaitojen oppimisella, ja viime aikoina on väläytelty pakollista kansalaispalvelusta myös naisille. Todellisuudessa ihmiset oppivat ja tekevät parhaiten, kun he tekevät valintansa itse, kirjoittaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
YK:n hätäapukoordinaattori Mark Lowcock

Uusi arvio: Puolet Jemenin väestöstä on vajoamassa ”nälänhätää edeltäviin olosuhteisiin”

YK on julkaissut uuden arvion Jemenin humanitaarisesta kriisistä. Hätäapukoordinaattori Mark Lowcockin mukaan moni kuolee kotiinsa, sillä he ovat liian köyhiä mennäkseen edes terveyskeskukseen.
Sissitaistelija Maricela Flórez

Yli viisikymmentä vuotta sotimista ja kohta kaksi vuotta rauhaa – Miten Kolumbiassa onnistuttiin siinä, missä niin monessa muussa maassa epäonnistutaan?

Sissitaistelija Maricela Flórez oli valmis kuolemaan sodassa tavoitteidensa puolesta. Nyt Kolumbiassa on rauha ja Flórez on muuttunut sissistä puolueaktiiviksi. Epäilevistä äänistä huolimatta Kolumbian rauhansopimus on pitänyt.
Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Suomi vie aseita sotaa käyviin maihin – missä vastuu?

Suomen asevienti on 2000-luvulla kaksinkertaistunut ja suuntautuu yhä enemmän Euroopan ulkomaille. Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro kritisoi kolumnissaan etenkin asevientiä Lähi-idän maihin sekä asehankintoja Israelista.
Koulutyttöjä ylhäältä päin kuvattuna

Pelastakaa Lapset: Suomen lopetettava asevienti Jemeniin

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Jemenissä. Pelastakaa Lasten mukaan Suomi ei saa ylläpitää konfliktia asekaupalla.
Linnut lentävät rakennuksen edustalla Riadissa Saudi-Arabiassa

Saudi-Arabia polkee ihmisoikeuksia kotimaassa ja ulkomailla – Länsimailla olisi valtaa vaikuttaa, uskoo asiantuntija

Saudi-Arabia on saanut viime aikoina paljon kritiikkiä muun muassa Jemenin siviilien pommittamisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Asekauppa kuitenkin nostaa länsimaiden kynnystä puuttua maan toimiin.
Esite autonomisista aseista

Asemahdit estivät neuvottelujen aloittamisen tappajarobotit kieltävästä sopimuksesta

Muun muassa Yhdysvallat, Venäjä ja Israel vastustavat kansainvälistä sopimusta, joka kieltäisi täysautonomisten aseiden kehittämisen ja valmistuksen. Järjestöjen kampanja pelkää, että maailma on siirtymässä vaaralliselle polulle.
Poika esittelee kättä, jossa on rypäleaseen tekemä haava

Raportti: Rypäleasesopimusta ei ole kymmenen vuoden aikana rikottu kertaakaan – ulkopuolella kuitenkin yhä paljon maita

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana 103 maata, jotka ovat tuhonneet nyt jo 99 prosenttia asevarastoistaan. Se osoittaa, että sopimuksen ulkopuolella olevienkaan maiden ei pitäisi olla mahdotonta liittyä siihen, sanovat järjestöt. Esimerkiksi Suomi ei ole mukana sopimuksessa.
Tilaa aihepiirin aseet & armeija RSS-syöte