Jäsenet

Suomen Lähetysseura

Kirkon muotoinen logo, jonka alla teksti Suomen Lähetysseura.
Osoite
Maistraatinportti 2a, PL 56, 00241 HELSINKI
Puhelinnumero
(09) 129 71

Suomen Lähetysseura on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö. Ulkomaisessa työssä sen toimintamuotoja ovat seurakuntatyö ja kristillinen kasvatus, diakonia- ja sosiaalityö, terveydenhuolto, koulutus ja yhteisönkehittämishankkeet. Seuran kotimaisessa työssä painopiste on lähetyskasvatuksessa sekä seurakuntien lähetystyön tukemisessa.

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Logo, jossa valkoisella tekstillä sinisellä  pohjalla teksti Plan International.

Tuore raportti osoittaa: Suomen ilmastorahoituksen puutteita ei voi enää sivuuttaa

Valtiontalouden tarkastusviraston juuri julkaistu raportti Suomen ilmastorahoituksesta keräsi kehitysjärjestöiltä kiitosta. Selvitys nosti esiin vakavia puutteita ilmastorahoituksen vastuullisuuskäytännöissä. Raportti kuitenkin ohitti järjestöjen pitkän kokemuksen, ja siksi allekirjoittaneet järjestöt ehdottavat ilmastorahoituksen sidosryhmistä koostuvan työryhmän perustamista.
Telineessä oleva älypuhelin, joka kuvaa videolle ihmisiä.

”Sinä et ole syypää” – Suomalaiset ja tansanialaiset asiantuntijat kehittävät chatbotia, joka neuvoo lähisuhdeväkivaltaa kokenutta eteenpäin

Perhe- tai parisuhdeväkivaltaa kokeneella ei aina ole voimia selvittää, mistä voisi saada apua. Ongelma on sama Suomessa ja Tansaniassa, ja siksi järjestöt ja teknologiafirmat kehittävät nyt neuvovaa chatbotia, tekoälysovellusta, jolta uhri voi saada rohkaisua ja vinkkejä avun hakemiseen.
Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kullanvärinen temppeli.

Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?

Myanmarin demokratiakehitys herätti 2010-luvulla suuria toiveita ja maasta tuli muun muassa Suomen kehitysavun suurimpia vastaanottajamaita. Armeija ei kuitenkaan koskaan aikonutkaan tehdä Myanmarista samanlaista demokratiaa kuin länsimaat, muistuttaa tutkija Bart Gaens.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Myanmarin vallankaappaus: ”Pahin skenaario on jo pitkään ollut se, että armeija ottaa vallan”, sanoo Lähetysseuran projektipäällikkö Johannes Vierula

Myanmarin vallankaappaus nostaa esiin pitkään pinnan alla kyteneet jännitteet, sanoo Suomen tukemaa Myanmarin rauhanhanketta johtava Johannes Vierula. Nyt myös rauhanprosessi etnisten ryhmien ja armeijan välillä on uhattuna.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla kaksi miestä.

Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille

Sunnuntaina vaalit järjestävässä Myanmarissa on käynnissä yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista, tai oikeastaan useampiakin. Aung San Suu Kyin noustua valtaan etnisten vähemmistöjen tilanne maassa ei ole parantunut, pikemminkin päin vastoin, sanoo paikallisessa järjestössä työskentelevä rauhanneuvottelija Harn Yawnghwe.
Logo, jossa keltaisella pohjalla musta kynttilä, jonka ympärillä piikkilanka.

Ihmisoikeustyötä tekevät järjestöt: Ihmisoikeudet ilmastolain keskiöön

Siirtymä pois fossiilisista polttoaineista on toteutettava oikeudenmukaisesti ja ihmisoikeuksia edistäen. Ilmastolain tavoitteisiin tulee lisätä kirjaus ihmisoikeuksien edistämisestä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesta siirtymästä osana ilmastotoimia, vaativat suomalaisjärjestöt.
Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Kirkon muotoinen logo, jonka alla teksti Suomen Lähetysseura.

Laura Malmivaaran näyttely Diakissa Helsingissä

Kuivuudessa kasvaa toivo -valokuvanäyttely esittelee muotokuvia naisista ilmastonmuutoksen vaikutusten keskellä.
Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Kirkon muotoinen logo, jonka alla teksti Suomen Lähetysseura.

Lähetysseuralta 50 000 euroa Tansanian tulvauhreille

Lähetysseuran avustuksella jaetaan ruoka-apua sekä annetaan psykososiaalista tukea noin 2 700 ihmiselle.
Tilaa aihepiirin Suomen Lähetysseura RSS-syöte