Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa. (Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la )

“Vaatesuunnittelu on intohimoni, ja haluan suunnitella vaatteita tulevaisuudessa myös työkseni”, sanoo 26-vuotias senegalilainen Mohamed Sinna Cisse, tuttavallisemmin Momo.

Perhe ei kuitenkaan tue nuoren miehen urahaaveita, sillä moni senegalilainen ajattelee, että työ muodin tai muun luovan parissa on epävarmaa eikä johda hyvään turvalliseen kuukausipalkkaan.

“Perhe toivoo minusta lääkäriä tai lakimiestä. Täti kuitenkin kannusti osallistumaan Naatangue art lan työllistämiskurssille”, Cisse kertoo.

Naatangue art la- eli suomeksi Taiteella hyvinvointia -projektin tavoitteena on kouluttaa 500 vaille työtä tai koulutusta jäänyttä 16–29-vuotiasta senegalilaista. Tarkoituksena on työllistää seuraavien neljän vuoden aikana 150 nuorta taide- ja kulttuurialalle yrittäjiksi tai palkkatyöläisiksi. Projektissa on mukana paikallisia järjestöjä sekä suomalainen Lasten ja nuorten säätiö.

Hankkeella on kaksi kunnianhimoista tavoitetta: työllistää nuoria ja nostaa kulttuurin arvoa varteenotettavana työllistymisvaihtoehtona. Päämäärä on tärkeä, sillä kuten monessa Afrikan maassa, myös Senegalin väestöstä yli 60 prosenttia on alle 24-vuotiaita.

“Nuorisopullistuma“ on myös mahdollisuus

Maailmassa on tällä hetkellä noin 1,2 miljardia nuorta, enemmän kuin koskaan aiemmin. 90 prosenttia heistä asuu kehittyvissä maissa. Vuoteen 2050 mennessä nuorten määrän on arvioitu kasvavan 2 miljardiin. Kasvu on erityisen nopeaa Afrikassa, jossa 15–24-vuotiaiden määrän odotetaan tuplaantuvan vuoteen 2050 mennessä.

Positiivisimmillaan niin kutsuttu “nuorisopullistuma” voidaan nähdä mahdollisuutena.

”Kun työtätekevää väestöä on tulevaisuudessa enemmän kuin huollettavia, eli lapsia ja vanhuksia, talouskasvun mahdollisuudet ovat erityisen suotuisat”, sanoo YK:n väestörahaston UNFPA:n väestö- ja kehitysosaston johtaja Rachel Snow.

Jotta tulevaisuus olisi valoisa, tarvitaan koulutettua työvoimaa sekä esimerkiksi perhesuunnitteluun panostavaa politiikkaa, jotta naisetkin pääsevät kiinni työelämään, Snow sanoo.

Monessa Afrikan maassa tilanne näyttää kuitenkin synkältä: työmarkkinoille tulee jatkuvasti lisää nuoria, mutta nuorten työttömyysprosentit ovat paikoin hälyttäviä. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa ja Swazimaassa 15–24-vuotiaista jopa yli puolet on työttöminä Maailmanpankin tilastojen mukaan. Jos nuorille ei löydy töitä, uhkakuvina ovat köyhyys, toimettomuus, väkivalta ja radikalisoituminen.

Voiko taiteella työllistyä?

Senegalissa nuorten osuus työttömistä on kohtuulliset 13 prosenttia. Monessa länsimaassa, etenkin Etelä-Euroopassa, nuorten työttömyysluvut ovat paljon korkeampia. Jopa Suomessa nuoria on työttöminä noin viidesosa.

Senegalissa haaste kuitenkin on, että jopa 90 prosenttia nuorista työskentelee niin kutsutulla epävirallisella sektorilla. Se tarkoittaa epävarmoja pätkätöitä, työturvallisuusuhkia, sosiaalijärjestelmän ulkopuolelle joutumista sekä usein hyvin alhaista palkkatasoa.

Yli puolet senegalilaisista elää maataloudesta, mutta yhä kiihtyvämpi kaupungistuminen työntää erityisesti nuorta työvoimaa muille aloille.

Moni nuori kokee houkuttelevana Mohamed Cissen tavoin kulttuurialan, joka ei perinteisissä mielikuvissa ole yleensä kovin työllistävä ala. Se ei silti välttämättä ole huono valinta.

Esimerkiksi YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTADin raportin mukaan niin sanottu luova talous, joka käsittää niin kulttuurin, teknologian kuin mediankin, on yksi nopeimmin kasvavista aloista. Sen kasvuvauhti on viime vuosina ollut maailmanlaajuisesti yhdeksän prosenttia vuodessa.

Myös UNFPA:n Snow uskoo, että kulttuurin parista voi löytyä nuorille töitä.

“Kulttuurissa piilee valtava työllistämispotentiaali, sillä sehän kattaa vaikka mitä: designia, muotoilua, mediaa, musiikkia ja taidetta. Kulttuuri on ala, josta nuoret ovat universaalisti kiinnostuneita ja samalla he ovat myös taiteen ja kulttuurin suurkuluttajia.“

Sirkusta ja multimediaa

Erityisesti kulttuurialan työntekijät ovat Senegalissa kuitenkin usein virallisten työmarkkinoiden ulkopuolella pätkätöissä tai jopa ilman palkkaa.

Nataangue art la yrittää muuttaa systeemiä sisältäpäin. Se opettaa esimerkiksi vaatesuunnittelun, sirkuksen, musiikin, multimedian ja digitaalisen suunnittelun lisäksi muun muassa kansalaistaitoja ja yrittäjyyttä.

“Opetamme heitä esimerkiksi pitämään huolta siitä, että työsopimus on laillinen ja reilu sekä rekisteröimään virallisesti pienenkin yrityksen”, kertoo  Elhadji Gueye hankkeeseen osallistuvasta koulutuskeskus Synapse Centeristä. 

“Lisäksi opetamme työn organisointia. Vaikka moni tänne opiskelemaan tullut nuori on toiminut taidealalla jo tavalla tai toisella, työ ei ole ollut kovin järjestelmällistä tai suunnitelmallista."

Mukaan pyritään saamaan etenkin nuoria naisia, joita ei perinteisten rooliodotusten takia aina kannusteta töihin.

Vaatesuunnittelun opiskelijat painavat suunnittelemiaan kankaita.
Vaatesuunnittelun opiskelijat painavat suunnittelemiaan kankaita. (Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la )

Hankkeessa pyritään parantamaan myös koulutuksen laatua, sillä huono koulutus on Afrikassa yksi tärkeä syy siihen, että työttömyysprosentit ovat korkeita tai nuoret eivät löydä koulutusta vastaavaa työtä. Senegalin kouluissa ja yliopistoissa esimerkiksi käytännön työelämätaitoja ei juuri opeteta, Gueye kertoo.

Naatangue art la jalkautuukin tavallisiin kouluihin. Se kouluttaa esimerkiksi rehtoreita ja opettajia, jotta nämä antaisivat kansalais- ja yrittäjyyskoulutusta jo peruskoulussa.

Menestystarinoita vanhemmille

Mohamed Cisse kiittelee Natangue art lan opetuksen tasoa.

“Olen opiskellut vaatesuunnittelua itsenäisesti YouTube-videoista ja blogeista, mutta vasta täällä olen oppinut muun muassa kaavoittamista, tuotteistamista, hinnoittelua ja yrittäjyyttä. Näitä taitoja tarvitsisi oikeastaan jokainen vaatealalla toimiva.”

Nuorempana New Yorkin Brooklynissa asunut Cisse antaa Senegalin nykyiselle vaateteollisuudelle kritiikkiä.

“Täällä tuntuu olevan maan tapa, että vaatteita ryhdytään vain tekemään ilman, että tutkitaan markkinat tai kuluttajien tarpeet tai mitkä materiaalit kestävät kulutusta tai sopivat ilmastoon.” 

Kuten Cissen vanhemmat, myös monen muun nuoren vanhemmat suhtautuvat kulttuurialaan kuitenkin epäilyksellä.

“Siksi järjestämme myös nuorten vanhemmille työpajoja. Kutsumme tänne menestyneitä taiteilijoita kertomaan työstään ja tiestään kohti menestystä. Hiljattain täällä oli paikallinen hip hop -stara kertomassa omasta taipaleestaan”, hankkeesta vastaava Gueye kertoo.

“Hänellä ei ollut uransa alkuvaiheessa lainkaan niitä taitoja, joita nuorille opetamme, ja silti hän on menestynyt artisti. Vakuutamme vanhemmille, että kun taiteellinen lahjakkuus yhdistetään yrittäjyys- ja markkinointitaitoihin, menestyksen edellytykset ovat vielä paremmat.”

Päivitys 7.11: lisätty maininta Synapse Centeristä.

Kehityksen edistysaskeleita kehitysyhteistyönuorisotyöväestökulttuuritalous Senegal Lasten ja nuorten säätiö

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kommentit

Lue myös

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.
(Kuva:
Veli Parviainen
/
Pure Waste
)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Pakolaisia saapumassa Ugandaan, taustalla vastaanottokeskus
Etelä-Sudanin ja Ugandan välisen rajan ylittäneet ihmiset saapuvat Omugon pakolaisasutusalueen vastaanottokeskukselle. Siellä he viettävät ensimmäisen yönsä ennen kuin heidät sijoitetaan omille alueilleen.
(Kuva:
Tatu Blomqvist
/
Kirkon Ulkomaanapu
)

Vieraanvaraisessa Ugandassa pakolaiset nähdään mahdollisuutena – ”Euroopalla olisi opittavaa”

Maailman vähiten kehittyneisiin maihin kuuluvaan Ugandaan on paennut lähes 1,4 miljoonaa ihmistä. He saavat melkein kaikki samat oikeudet kuin paikallisetkin. Mallia on kehuttu, mutta raja voi jossakin vaiheessa tulla vastaan.
Lapsi ja vesihana Nepalissa
Suomen tukeman Nepal-hankkeen seurauksena tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä.
(Kuva:
RVWRMP
)

Yksinkertaiset ratkaisut ovat tuoneet Nepalissa juomaveden tuhansille – pelkät ”laastarit” eivät silti ratkaise globaalia vesikriisiä

Nepalissa sadat tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä yksinkertaisten ratkaisujen avulla. Ruohonjuuritason työn lisäksi tarvitaan kuitenkin yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia, sanovat tutkijat.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.