Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa. (Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la )

“Vaatesuunnittelu on intohimoni, ja haluan suunnitella vaatteita tulevaisuudessa myös työkseni”, sanoo 26-vuotias senegalilainen Mohamed Sinna Cisse, tuttavallisemmin Momo.

Perhe ei kuitenkaan tue nuoren miehen urahaaveita, sillä moni senegalilainen ajattelee, että työ muodin tai muun luovan parissa on epävarmaa eikä johda hyvään turvalliseen kuukausipalkkaan.

“Perhe toivoo minusta lääkäriä tai lakimiestä. Täti kuitenkin kannusti osallistumaan Naatangue art lan työllistämiskurssille”, Cisse kertoo.

Naatangue art la- eli suomeksi Taiteella hyvinvointia -projektin tavoitteena on kouluttaa 500 vaille työtä tai koulutusta jäänyttä 16–29-vuotiasta senegalilaista. Tarkoituksena on työllistää seuraavien neljän vuoden aikana 150 nuorta taide- ja kulttuurialalle yrittäjiksi tai palkkatyöläisiksi. Projektissa on mukana paikallisia järjestöjä sekä suomalainen Lasten ja nuorten säätiö.

Hankkeella on kaksi kunnianhimoista tavoitetta: työllistää nuoria ja nostaa kulttuurin arvoa varteenotettavana työllistymisvaihtoehtona. Päämäärä on tärkeä, sillä kuten monessa Afrikan maassa, myös Senegalin väestöstä yli 60 prosenttia on alle 24-vuotiaita.

“Nuorisopullistuma“ on myös mahdollisuus

Maailmassa on tällä hetkellä noin 1,2 miljardia nuorta, enemmän kuin koskaan aiemmin. 90 prosenttia heistä asuu kehittyvissä maissa. Vuoteen 2050 mennessä nuorten määrän on arvioitu kasvavan 2 miljardiin. Kasvu on erityisen nopeaa Afrikassa, jossa 15–24-vuotiaiden määrän odotetaan tuplaantuvan vuoteen 2050 mennessä.

Positiivisimmillaan niin kutsuttu “nuorisopullistuma” voidaan nähdä mahdollisuutena.

”Kun työtätekevää väestöä on tulevaisuudessa enemmän kuin huollettavia, eli lapsia ja vanhuksia, talouskasvun mahdollisuudet ovat erityisen suotuisat”, sanoo YK:n väestörahaston UNFPA:n väestö- ja kehitysosaston johtaja Rachel Snow.

Jotta tulevaisuus olisi valoisa, tarvitaan koulutettua työvoimaa sekä esimerkiksi perhesuunnitteluun panostavaa politiikkaa, jotta naisetkin pääsevät kiinni työelämään, Snow sanoo.

Monessa Afrikan maassa tilanne näyttää kuitenkin synkältä: työmarkkinoille tulee jatkuvasti lisää nuoria, mutta nuorten työttömyysprosentit ovat paikoin hälyttäviä. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa ja Swazimaassa 15–24-vuotiaista jopa yli puolet on työttöminä Maailmanpankin tilastojen mukaan. Jos nuorille ei löydy töitä, uhkakuvina ovat köyhyys, toimettomuus, väkivalta ja radikalisoituminen.

Voiko taiteella työllistyä?

Senegalissa nuorten osuus työttömistä on kohtuulliset 13 prosenttia. Monessa länsimaassa, etenkin Etelä-Euroopassa, nuorten työttömyysluvut ovat paljon korkeampia. Jopa Suomessa nuoria on työttöminä noin viidesosa.

Senegalissa haaste kuitenkin on, että jopa 90 prosenttia nuorista työskentelee niin kutsutulla epävirallisella sektorilla. Se tarkoittaa epävarmoja pätkätöitä, työturvallisuusuhkia, sosiaalijärjestelmän ulkopuolelle joutumista sekä usein hyvin alhaista palkkatasoa.

Yli puolet senegalilaisista elää maataloudesta, mutta yhä kiihtyvämpi kaupungistuminen työntää erityisesti nuorta työvoimaa muille aloille.

Moni nuori kokee houkuttelevana Mohamed Cissen tavoin kulttuurialan, joka ei perinteisissä mielikuvissa ole yleensä kovin työllistävä ala. Se ei silti välttämättä ole huono valinta.

Esimerkiksi YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTADin raportin mukaan niin sanottu luova talous, joka käsittää niin kulttuurin, teknologian kuin mediankin, on yksi nopeimmin kasvavista aloista. Sen kasvuvauhti on viime vuosina ollut maailmanlaajuisesti yhdeksän prosenttia vuodessa.

Myös UNFPA:n Snow uskoo, että kulttuurin parista voi löytyä nuorille töitä.

“Kulttuurissa piilee valtava työllistämispotentiaali, sillä sehän kattaa vaikka mitä: designia, muotoilua, mediaa, musiikkia ja taidetta. Kulttuuri on ala, josta nuoret ovat universaalisti kiinnostuneita ja samalla he ovat myös taiteen ja kulttuurin suurkuluttajia.“

Sirkusta ja multimediaa

Erityisesti kulttuurialan työntekijät ovat Senegalissa kuitenkin usein virallisten työmarkkinoiden ulkopuolella pätkätöissä tai jopa ilman palkkaa.

Nataangue art la yrittää muuttaa systeemiä sisältäpäin. Se opettaa esimerkiksi vaatesuunnittelun, sirkuksen, musiikin, multimedian ja digitaalisen suunnittelun lisäksi muun muassa kansalaistaitoja ja yrittäjyyttä.

“Opetamme heitä esimerkiksi pitämään huolta siitä, että työsopimus on laillinen ja reilu sekä rekisteröimään virallisesti pienenkin yrityksen”, kertoo  Elhadji Gueye hankkeeseen osallistuvasta koulutuskeskus Synapse Centeristä. 

“Lisäksi opetamme työn organisointia. Vaikka moni tänne opiskelemaan tullut nuori on toiminut taidealalla jo tavalla tai toisella, työ ei ole ollut kovin järjestelmällistä tai suunnitelmallista."

Mukaan pyritään saamaan etenkin nuoria naisia, joita ei perinteisten rooliodotusten takia aina kannusteta töihin.

Vaatesuunnittelun opiskelijat painavat suunnittelemiaan kankaita.
Vaatesuunnittelun opiskelijat painavat suunnittelemiaan kankaita. (Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la )

Hankkeessa pyritään parantamaan myös koulutuksen laatua, sillä huono koulutus on Afrikassa yksi tärkeä syy siihen, että työttömyysprosentit ovat korkeita tai nuoret eivät löydä koulutusta vastaavaa työtä. Senegalin kouluissa ja yliopistoissa esimerkiksi käytännön työelämätaitoja ei juuri opeteta, Gueye kertoo.

Naatangue art la jalkautuukin tavallisiin kouluihin. Se kouluttaa esimerkiksi rehtoreita ja opettajia, jotta nämä antaisivat kansalais- ja yrittäjyyskoulutusta jo peruskoulussa.

Menestystarinoita vanhemmille

Mohamed Cisse kiittelee Natangue art lan opetuksen tasoa.

“Olen opiskellut vaatesuunnittelua itsenäisesti YouTube-videoista ja blogeista, mutta vasta täällä olen oppinut muun muassa kaavoittamista, tuotteistamista, hinnoittelua ja yrittäjyyttä. Näitä taitoja tarvitsisi oikeastaan jokainen vaatealalla toimiva.”

Nuorempana New Yorkin Brooklynissa asunut Cisse antaa Senegalin nykyiselle vaateteollisuudelle kritiikkiä.

“Täällä tuntuu olevan maan tapa, että vaatteita ryhdytään vain tekemään ilman, että tutkitaan markkinat tai kuluttajien tarpeet tai mitkä materiaalit kestävät kulutusta tai sopivat ilmastoon.” 

Kuten Cissen vanhemmat, myös monen muun nuoren vanhemmat suhtautuvat kulttuurialaan kuitenkin epäilyksellä.

“Siksi järjestämme myös nuorten vanhemmille työpajoja. Kutsumme tänne menestyneitä taiteilijoita kertomaan työstään ja tiestään kohti menestystä. Hiljattain täällä oli paikallinen hip hop -stara kertomassa omasta taipaleestaan”, hankkeesta vastaava Gueye kertoo.

“Hänellä ei ollut uransa alkuvaiheessa lainkaan niitä taitoja, joita nuorille opetamme, ja silti hän on menestynyt artisti. Vakuutamme vanhemmille, että kun taiteellinen lahjakkuus yhdistetään yrittäjyys- ja markkinointitaitoihin, menestyksen edellytykset ovat vielä paremmat.”

Päivitys 7.11: lisätty maininta Synapse Centeristä.

Kehityksen edistysaskeleita kehitysyhteistyönuorisotyöväestökulttuuritalous Senegal Suomen lasten ja nuorten säätiö

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kommentit

Lue myös

Nainen seisoo tikkailla ja asentaa aurinkopaneelia Intian vuoristossa.
Intia aikoo 40-kertaistaa aurinkoenergian tuotantokapasiteettinsa. 

(Kuva:
Abbie Trayler-Smith
/
Panos Pictures
Department for International Development
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä

Fossiilisista polttoaineista pitää luopua mahdollisimman pian ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Kehitysmaat näyttävät siirtyvän uusiutuviin energiamuotoihin jopa länsimaita nopeammin. Esimerkiksi Intia aikoo päästää markkinoille pelkkiä sähköautoja vuonna 2030.
Nainen hiv-testissä Ugandassa
Nainen hiv-testissä Ugandassa. Eteläinen ja itäinen Afrikka on kärsinyt hivistä eniten, mutta se on myös edistynyt sen vastaisessa taistelussa.
(Kuva:
AidsVaccine
Sokomoto Photography for International AIDS Vaccine Initiative, ©2011
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Hivin vastainen taistelu on kansainvälisen yhteistyön voimannäyte – ”kerrankin katsottiin yhteistä hyvää”

Vielä 2000-luvun taitteessa hiv-tartunnan saaminen Afrikassa johti suurella todennäköisyydellä kuolemaan. Nyt se on monen kohdalla hoidettavissa oleva krooninen tauti. Malawilainen hiv-aktivisti David Odali ja suomalainen lääkäri Terhi Heinäsmäki kertovat, miten tähän päästiin.
Naiset laittavat ruokaa Keniassa
Keniassa levitetään videoita, joilla kerrotaan muun muassa ravitsemuksen tärkeydestä. Tutkimustulosten mukaan äidit ovat innostuneet videoista.
(Kuva:
Marja Mutanen
)

Keniassa käydään videoilla nälkää vastaan – kuva tehoaa tekstiä paremmin

Köyhyys on suurin syy lasten aliravitsemukseen, mutta oma osansa on myös tietämättömyydellä. Nyt sitä kitketään näyttämällä Keniassa äideille videoita oikeanlaisesta ravinnosta. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan kokeilun alustavat tulokset ovat hyviä.

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Zaatarin pakolaisleiri Jordaniassa
Moni miespuolinen syyrialaispakolainen on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Kuva Jordanian Zaatarin pakolaisleiriltä, jossa osa haastatteluista tehtiin.(Kuva: niawag / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

”Se on normaalia” – Syyrian kriisissä moni mies on seksuaalisen väkivallan uhri

Konfliktitilanteissa yleisin seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuva ryhmä ovat naiset. Tuoreen selvityksen mukaan Syyrian kriisissä uhreja ovat myös miehet.
Jonottavien siirtolaisten jalkoja
EU pyrkii estämään siirtolaisten tulon Libyasta Eurooppaan. (Kuva: IFRC / CC BY-NC-ND 2.0)

Video Libyan orjahuutokaupasta herätti maailman – myös Suomessa aiotaan protestoida

Uutiskanava CNN paljasti, että Libyassa myydään siirtolaisia jopa vain muutaman sadan dollarin hinnalla. Nyt asialle vaativat loppua sekä YK että tavalliset kansalaiset.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet
Kreikassa opetetaan koodausta paikallisille ja pakolaistaustaisille nuorille.(Kuva: Andrew Writer / CC BY 2.0)

Pakolais- ja kreikkalaisnuorten koodausprojekti tuottaa tuloksia – ”aitoja kohtaamispaikkoja”

Kirkon Ulkomaanavun hankkeessa opetetaan it-taitoja kreikkalais- ja pakolaisnuorille. Hyvien tulosten vuoksi projektia laajennetaan.