Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Koululaisia välitunnilla
Etiopian Bench-Majin alueella on otettu käyttöön kuusi vähemmistökieltä opetuskielenä Suomen Lähetysseuran tuella. Kuvassa Jalin koulun oppilaita välitunnilla. (Kuva: Timo Ahlberg / Suomen Lähetysseura)

Kun etiopialainen Mesfin Derash Zeme kävi koulua, Etiopian alakouluissa annettiin opetusta yhdellä kielellä, amharalla. Se on yksi maan puhutuimmista kielistä ja hallinnon työkieli.

Mesfin oli onnekas, sillä amhara on hänen äidinkielensä. Etiopiassa kuitenkin puhutaan noin 85:tä eri kieltä, joten monelle muulle koulunkäynti oli hankalampaa.

”Joillakin luokkatovereillani oli vaikeaa. He joutuivat ponnistelemaan ymmärtääkseen, mitä opettaja sanoi. Osa jopa keskeytti koulun sen takia”, hän muistelee vuosikymmeniä myöhemmin.

Mesfin Derash Zemestä tuli aikuisena opettaja ja sitten virkamies. Hän työskenteli opetusministeriössä vuonna 1994, kun Etiopia päätti ryhtyä opettamaan lapsia alakoulussa näiden omalla äidinkielellä. Sen jälkeen oppimistulokset ovat parantuneet huimasti.

Nykyisin järjestöpuolella työskentelevä Mesfin vieraili Helsingissä toukokuussa kertomassa äidinkieleen pohjautuvan opetuksen tuloksista Maailma kylässä -festivaaleilla.

”Koulutuksessa on kyse ajattelusta. Eikä ihminen voi ajatella kielellä, jota hän ei osaa. Siksi lapsia pitää opettaa heidän omalla kielellään”, hän tiivistää.

”Koiran nimi on Puppy” – liian vaikea lause

Jo lähes 90 prosenttia kehitysmaiden lapsista aloittaa koulun. Viime vuosina on kuitenkin huolestuttu siitä, etteivät he näytä oppivan siellä juuri mitään.

Esimerkiksi YK:n tiede-, kasvatus- ja kulttuurijärjestö Unescon viime vuonna ilmestyneen raportin mukaan kehitysmaissa 617 miljoonaa lasta ei saa peruskoulussa edes alkeistason luku- ja laskutaitoa.

Maailmanpankin raportissa puolestaan kerrotaan tutkimuksesta, jossa pyydettiin tansanialaisia, kenialaisia ja ugandalaisia kolmasluokkalaisia lukemaan lause ”Koiran nimi on Puppy”. Kolme neljästä ei ymmärtänyt, mitä tekstissä luki.

Monikielisen opetuksen asiantuntijan Kimmo Kososen mukaan yksi syy surkeisiin tuloksiin on se, ettei lapsia opeteta näiden omalla äidinkielellä. Tarkkoja tilastoja ei ole olemassa, mutta Kososen arvion mukaan yli kolmannes maailman lapsista opiskelee kielellä, jota ei puhuta hänen kotonaan.

Etiopian tapaan suurin osa maailman ihmisistä elää monikielisessä ympäristössä, mutta opetusjärjestelmät ovat usein yksikielisiä. Esimerkiksi Afrikassa opetuskielenä on usein entisen siirtomaaisännän kieli, Aasiassa yleensä maan virallinen hallintokieli.

Seuraukset ovat tuhoisat: jos lapset eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo, heidän on vaikea oppia mitään muutakaan. Jatko-opinnot, urakehitys ja jopa oman äidinkielen oppiminen vaikeutuvat merkittävästi.

Kosonen on työskennellyt yli 20 vuotta kielentutkimukseen ja koulutukseen erikoistuneessa SIL International -järjestössä asemapaikkanaan Thaimaa. Hänen tehtävänään on edistää äidinkieleen pohjautuvaa opetusta etenkin Kaakkois-Aasiassa, jossa puhutaan noin 1 200:aa eri kieltä.

Esimerkiksi Indonesiassa puhutaan 700:aa kieltä, mutta opetus tapahtuu pelkästään bahasa indonesiaksi, joka on virallinen hallintokieli ja jota monet osaavat vain pinnallisesti.

”Siitä seuraa, että vain fiksuimmat ja menestyneimmät pärjäävät, tavalliset ja hitaat eivät. Suurin osa kansasta ei saavuta täyttä potentiaaliaan, koska he joutuvat opiskelemaan vieraalla kielellä”, Kosonen kertoo.

Esikoululaisia luokassa
Esikoululaisia Etiopian Gaizikan koululla. (Kuva: Timo Ahlberg / Suomen Lähetysseura)

Etiopia edelläkävijänä

Tutkimukset osoittavat, että lapset oppivat kaikkia aineita parhaiten, kun opetuskielenä on heidän oma äidinkielensä. Äidinkieleen perustuva opetus vahvistaa myös itsetuntoa ja identiteettiä.

Sekä Kososen että Mesfin Derash Zemen mukaan monikielisissä maissa järkevintä on opettaa lapsia ainakin alakoulun ajan näiden omalla äidinkielellä ja antaa näille samalla yhden tai useamman vieraan kielen opetusta.

Mallin edelläkävijämaa Afrikassa on Etiopia, jossa osavaltiot päättävät alakoulun virallisesta opetuskielestä. Nykyisin niitä on yli 20. Amharaa ja englantia luetaan vieraina kieliä, kunnes viimeistään 9. luokalla opetuskieleksi tulee englanti.

”Ei ollut kovin helppoa tuoda kaikkia kieliä opetuskieliksi, koska monilla ei ollut kirjakieltä lainkaan”, Mesfin muistelee.

Järjestelmä ei vielä ole täydellinen, sillä joillakin kielillä voi opiskella vasta neljännelle luokalle asti ja opettajien osaamisessa on parantamisen varaa. Testeissä lasten oppimistulokset ovat kuitenkin parantuneet, ja koulun keskeyttäminen ja luokalle jääminen on vähentynyt. Vuonna 1994 koulun aloitti Etiopiassa vain 19 prosenttia lapsista, nykyisin 85 prosenttia.

Mesfin Derash Zeme on työskennellyt viime vuodet Suomen Lähetysseuran ja SIL Ethiopia -järjestön hankkeessa, jossa on kehitetty kuutta vähemmistökieltä koulujen opetuskieleksi Bench-Majin alueella Etiopian eteläosissa. Hankkeessa on kehitetty kirjakieliä, koulutettu opettajia ja tehty opetusmateriaaleja. Nykyisin noin 57 000 alueen lasta pääsee opiskelemaan äidinkielellään.

Kimmo Kososen mukaan myös Kaakkois-Aasiassa on alkanut viime vuosina suoranainen liike äidinkielisen opetuksen puolesta. Usein niiden taustalla ovat kansalaisjärjestöt, jotka ovat tehneet erilaisia kokeiluja.

Yksi parhaiten menestyneistä maista on Filippiinit, joka siirtyi kymmenisen vuotta sitten englannin kielen käytöstä monikieliseen malliin. Nyt lähes kaikki maan toistasataa kieltä ovat käytössä opetuksessa.

Kansallinen identiteetti tulee oppimisen hinnalla

Monet maat eivät opeta lapsia näiden äidinkielellä, koska järjestelmään siirtyminen on kallista ja etenkin monikielisillä alueilla epäkäytännöllistä. Toisaalta taustalla on myös poliittisia syitä.

Kososen mukaan monet valtiot kuvittelevat vahvistavansa maan yhtenäisyyttä yksikielisen politiikan avulla ja estävänsä näin etnisten ryhmien väliset vastakkainasettelut. Ajattelutavan pohja valettiin jo Richelieun ajan Ranskassa 1600-luvulla, jolloin vallitsi ajatus yhdestä kansasta, yhdestä valtiosta ja yhdestä kielestä.

”Monissa maissa uskotaan, että yhden kielen avulla luodaan kansallinen identiteetti. Mutta se tapahtuu lasten oppimisen hinnalla”, Kosonen kritisoi.

Yhden kielen politiikka on luonteva myös monille entisille siirtomaavalloille, jotka ovat nykyisin isoja avunantajia. Siksi monet kansainväliset kehitysyhteistyötoimijatkin jättävät äidinkielen aseman huomiotta. Esimerkiksi Unescon koulutusraportissa ei mainita äidinkielistä opetusta ollenkaan, Kosonen huomauttaa. Monikielinen Suomi sen sijaan on tukenut monenlaisia äidinkieleen liittyviä kehitysyhteistyöhankkeita.

Yksi tekijä ovat myös asenteet. Mesfin Derash Zeme kertoo, että etenkin aluksi Etiopiassa ihmeteltiin, mitä järkeä on opiskella paikallisella kielellä, kun englanti on avain menestykseen aikuisena. Vielä nykyäänkin monet rikkaat panevat lapsensa yksityiskouluihin, joissa voi opiskella englanniksi.

Kimmo Kososen mukaan usko vieraiden kielten hyötyyn onkin yleisin äidinkieliseen opetukseen liittyvä myytti. Todellisuudessa tutkimukset osoittavat, että lapset oppivat vieraankin kielen taidon parhaiten, kun varsinainen opetuskieli on heidän oma äidinkielensä.

TARKENNUS 27.6.2018: Mesfin Derash Zemen nimeen viittaaminen muutettu etiopialaisen nimikäytännön mukaiseksi.

Video: Miksi lapsia pitää opettaa heidän omalla äidinkielellään?

Koulutusasiantuntija Mesfin Derash Zeme kertoo videollamme, mitkä ovat äidinkielisen opetuksen hyödyt.

Video: Eini Nyman, Teija Laakso / Maailma.net

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kehityksen edistysaskeleita kehityskehitysyhteistyökoulutuslapsetkulttuuri Etiopia Suomen Lähetysseura

Lue myös

Tunisialaiset poliitikot Bouthaina Elkorbi ja Yamen Akkari

Miten maasta tulee demokratia? – Sitä opetellaan Tunisiassa, jossa uuden polven poliitikot ovat optimisteja kompastuskivistä huolimatta

Yamen Akkari ja Bouthaina Elkorbi ovat Tunisian ensimmäisiä vapaan poliitikkosukupolven edustajia. Kahdeksan vuotta kansannousun jälkeen Tunisia on onnistunut muuttumaan diktatuurista monipuoluedemokratiaksi, jolla on vielä paljon parantamisen varaa. Suomessa vierailleet puolueaktiivit uskovat, että pohjoismainen malli voisi toimia Tunisiassakin.
Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylen toimittaja Pasi Toivonen somalialaisten toimittajien kanssa

Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali

Somalian kansallisen tv-kanavan johtaja Liban Abdi Ali haaveilee samanlaisesta yleisradiosta kuin Suomessakin on. Siihen on vielä pitkä matka sekä konfliktin, politiikan että resurssipulan vuoksi. Viime vuosina Somalian lehdistönvapaus on kuitenkin parantunut.
Tehdas tupruttaa savua veden äärellä

EU-maiden kansallisille ilmasto- ja energiasuunnitelmille vaatimaton arvosana – Suomen suunnitelma viidenneksi paras

EU-maiden pitää jättää komissiolle lopulliset ilmasto- ja energiasuunnitelmansa tämä vuoden lopussa. Luonnokset eivät ole riittävän kunnianhimoisia, mikäli halutaan päästä nollapäästöihin, selviää tutkimuksesta.
Nainen kalavatien äärellä

Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Etelä-Sudanin sodan osapuolten viime vuoden lopulla tekemä rauhansopimus on toiminut hieman aiempia sopimuksia paremmin, ja se näkyy myös naapurimaa Etiopian puolella. Rauhan onnistumisen mittareihin kuuluu kuitenkin myös se, palaavatko ihmiset lopulta kotiseudulleen.
Lentokoneen siipi, taustalla auringonlasku

EU:n laajuinen lentovero leikkaisi sektorin päästöjä 11 prosenttia ja toisi miljardien verotulot, paljastaa julkisuuteen vuotanut raportti

Financial Times -lehden ja Transport & Environment -järjestön käsiinsä saaneen raportin mukaan lentoveron vaikutukset unionin työllisyyteen ja bruttokansantuotteeseen olisivat merkityksettömät. EU komissio ei ole vielä julkaissut raporttia.

Luetuimmat

Nigeriasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan takana on monimutkainen vyyhti – Köyhyys ja epärealistiset odotukset ruokkivat ilmiötä, mutta tarjontaa ei olisi ilman kysyntää
Uusi tutkimus luotaa suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia – Kehitysmaihin lähdettiin töitä tekemään, idealisteja odotti pettymys
Oikeusjuttu Shelliä vastaan etenee: Hollantilainen oikeusistuin linjasi, että sillä on toimivaltaa käsitellä nigerialaisten ympäristöaktivistien teloituksiin liittyvä tapaus
Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan, jossa äänessä ovat maahanmuuttajat
Raportti: Miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto – Määrä on suurempi kuin koskaan ihmisen historian aikana
Boko Haram sieppaa yhä tyttöjä sotasaaliikseen Nigeriassa
Poikkeuksellisen laaja joukko kaupunkeja, järjestöjä, yrityksiä ja tutkijoita vaatii EU-johtajilta ilmastohätätilaan puuttumista
Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali
EU:n laajuinen lentovero leikkaisi sektorin päästöjä 11 prosenttia ja toisi miljardien verotulot, paljastaa julkisuuteen vuotanut raportti
Kahden sadekauden epäonnistuminen uhkaa johtaa kriisiin Somaliassa – Avustusrahoista alle viidennes kasassa