Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Yli viisikymmentä vuotta sotimista ja kohta kaksi vuotta rauhaa – Miten Kolumbiassa onnistuttiin siinä, missä niin monessa muussa maassa epäonnistutaan?

Sissitaistelija Maricela Flórez oli valmis kuolemaan sodassa tavoitteidensa puolesta. Nyt Kolumbiassa on rauha ja Flórez on muuttunut sissistä puolueaktiiviksi. Epäilevistä äänistä huolimatta Kolumbian rauhansopimus on pitänyt.
Sissitaistelija Maricela Flórez
Maricela Flórez liittyi sissijärjestö Farciin 14-vuotiaana ja taisteli järjestön joukoissa yli kaksikymmentä vuotta. "Jos rauhansopimus toteutuu, kuten on sovittu, iso osa tavoitteistamme täyttyy", Flórez sanoo. (Kuva: Silja Ylitalo)

Läntisen pallonpuoliskon pitkäkestoisin konflikti päättyi marraskuussa 2016, kun Kolumbian hallitus ja vasemmistolainen sissijärjestö Farc solmivat rauhan yli viidenkymmenen vuoden sotimisen jälkeen. Sisällissodassa kuoli arviolta 200 000–260 000 ihmistä.

Samalla Latinalaisen Amerikan vanhin sissiorganisaatio muuttui puolueeksi, jolle on kiintiöity yhteensä kymmenen paikkaa Kolumbian parlamentin ylä- ja alahuoneessa.

Sopimuksen solmimisesta on nyt lähes kaksi vuotta ja Farcin aseiden luovutuksesta yli vuosi. Epäilevistä äänistä huolimatta – esimerkiksi elokuussa virkaansa astunut oikeistolainen presidentti Iván Duque kritisoi sopimusta vaalikampanjassaan – rauha on pitänyt.

Miten Kolumbiassa ylipäätään onnistuttiin siinä, missä niin monessa muussa konfliktien piinaamassa maassa epäonnistutaan?

Kysytään Paula Gaviria Betancurilta, joka toimi rauhan neuvotelleen entisen presidentin Juan Manuel Santosin kanslian ihmisoikeusneuvonantajana, sekä entiseltä sissitaistelijalta Maricela Flórez Carolta, joka soti Farcin riveissä yli kaksikymmentä vuotta.

Gaviria ja Flórez vierailivat Suomessa syyskuussa ulkoministeriön ja Suomen Lähetysseuran järjestämässä Helsinki Peace Talks -konferenssissa.

”Yritystä rauhan saamiseksi oli ollut jo pitkään, ja siltoja Farcin suuntaan luotu jo aiemmin. Kansainvälisen yhteisön läsnäolo neuvotteluissa oli tärkeää”, Gaviria sanoo.

Viralliset neuvottelut kestivät neljä vuotta, ja niitä ennen oli neuvoteltu salaa jo kaksi vuotta. Farcia olivat heikentäneet sekä hallituksen hyökkäykset että suosion lasku huumebisnekseen ja muuhun rikolliseen toimintaan sekaantumisen vuoksi. Suurimmillaan 2000-luvun alussa Farcin riveissä oli yli 20 000 taistelijaa, rauhansopimuksen solmimisen aikaan alle 10 000.

Gavirian mukaan erityisen tärkeää oli konfliktin uhrien ja naisjärjestöjen ottaminen mukaan rauhanprosessiin. Naisten edustus Kolumbian rauhanneuvotteluissa oli historiallisen korkea.

”Erityisesti naiset kärsivät konfliktista. Dialogia käytiin niin naisuhrien, entisten naistaistelijoiden kuin naisjärjestöjen kanssa. Sen seurauksena Kolumbian rauhansopimuksessa naisten oikeudet ja sukupuolikysymykset on huomioitu kattavammin kuin missään muussa rauhansopimuksessa.”

Sopimuksen aikajänne on viisitoista vuotta, ja Gavirian mukaan sen toteuttaminen on edennyt suurin piirtein suunniteltua tahtia. Toimeenpanoa valvovat ulkopuoliset valtiot.

”Sopimus on liitetty perustuslakiin, se on peruuttamaton. Ei ole mahdollista, että Farc tarttuisi uudestaan aseisiin”, Gaviria uskoo.

Viidakosta takaisin yhteiskuntaan

Rauhansopimuksen mukaan aseensa luovuttaneille sisseille maksetaan kahden vuoden ajan pientä avustusta sekä tarjotaan koulutus, terveydenhuolto ja maata kollektiivisia työprojekteja varten. Farcin entinen sissitaistelija Maricela Flórez Caro kritisoi sopimuksen hidasta toimeenpanoa näiltä osin.

”Vielä emme ole saaneet maita, joilla työskennellä tai paikkoja, joissa asua. Joillakin tovereilla on ollut ongelmia koulutukseen pääsyssä, ja ilman tutkintoa ei saa työtä. Avustus on pieni eikä riitä perheen elättämiseen. Monia huolettaa, miten meidän käy, jos emme vuoden sisään saa koulutusta, maata tai työtä”, Flórez sanoo.

Flórez, 38, taisteli sissien riveissä 22 vuotta. Nyt hän työskentelee Farc-puolueen tasa-arvojaostossa.

”Liityin Farciin 14-vuotiaana. Sissit liikkuivat tuolloin seudulla jolla asuimme ja kävivät usein meillä. Jouduimme sen vuoksi ongelmiin armeijan kanssa. Kun sotilaat elokuussa 1994 hyökkäsivät kotiimme, tuhosivat ja ryöstivät kaiken, päätin liittyä sissien joukkoon”, Flórez sanoo.

Sissielämä oli liikkuvaa, turvallisuussyistä yhteen paikkaan ei voinut jäädä pitkäksi aikaa. Aluksi Flórezin osasto kulki myös kaupungeissa ja asutuksen keskellä.

”Silloin pystyimme nukkumaan sisätiloissa. Mutta 2000-luvun alusta lähtien meidän oli piileskeltävä, emme voineet enää ottaa riskiä, että meidät nähtäisiin. Jäljitysteknologian kehitys, lennokit ja lentokoneet, vaikuttivat toimintaamme. Asutuilla alueilla liikuimme vain pimeän aikaan, muuten asuimme tiheässä viidakossa”, Flórez kertoo.

Flórez viihtyi sissien joukoissa. Mukana oli paljon muitakin naisia, sekä johtajissa että rivitaistelijoina, ja naisten oikeuksia pidettiin esillä.

”Minun aikani Farcissa oli naisten kannalta hyvää, olimme tasaveroisia miesten kanssa. Aiemmin oli  kuulemma ollut toisin.”

”Sopeuduin sissielämään helposti enkä koskaan ajatellut tekeväni mitään muuta. Farcin tavoitteena oli vallan ottaminen kansalle ja politiikan rakenteellinen muutos. Sissinä sitä on valmis kuolemaan sodassa tavoitteen saavuttamiseksi.”

Kun Farc perustettiin 1960-luvulla, sen tavoitteena oli kurjissa oloissa elävien maatyöläisten olojen parantaminen ja kommunistinen vallankumous Kuuban malliin. Myöhemmin 1990- ja 2000-luvulla Farc ryhtyi suojelemaan kokanviljelijöitä ja hankkimaan lisätuloja huumekaupalla ja sieppauksilla.

Kolumbian vuosikymmeniä kestänyt konflikti oli sekava vyyhti, jossa taistelivat armeija, hallituksen tukemat paramilitaarijoukot, huumejengit ja vasemmistolaiset sissiryhmät, suurimpana Farc.

Rauha on suuri sana

Nyt aseet on laskettu ja taistelu lopetettu. Saavutettiinko Flórezin mielestä ne tavoitteet, joiden vuoksi hän soti?

”Jos sopimus pannaan toimeen, kuten on sovittu, iso osa tavoitteista täyttyy”, Flórez sanoo hetken mietittyään. ”Sota ei ole hyväksi kenellekään, ja se aiheutti paljon vahinkoa Kolumbialle. Jo aseet jättämällä saavutettiin paljon.”

Rauhansopimuksessa sovittiin muun muassa maareformista, kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta, vaaliuudistuksesta, naisten aseman parantamisesta, kokanviljelyn korvaamisesta ja huumebisneksen vastaisista toimista.

”Mutta sana ´rauha’ on Kolumbialle hyvin suuri. Niin kauan kuin maassa on nälkää, ei ole rauhaa. Niin kauan kuin on väkivaltaisia kuolemia, ei ole rauhaa”, Flórez sanoo.

Ihmisoikeusneuvonantaja Paula Gaviria Betancur Helsingissä
Paula Gaviria Betancur toimi Kolumbian rauhansopimuksen neuvotelleen presidentin Juan Manuel Santosin kanslian ihmisoikeusneuvonantajana. Santos sai neuvotteluista Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2016. (Kuva: Silja Ylitalo)

Ongelmia Kolumbiassa tosiaan riittää.

Parin tuhannen jäsenen sissijärjestö ELN (Ejército de Liberación Nacional) sotii Kolumbiassa edelleen. Puolisotilaalliset joukot, huume- ja muut rikollisjengit ovat vallanneet Farcin jättämiä alueita. Kokan viljely kasvoi Kolumbiassa viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin, YK:n tuoreesta raportista selviää. Kokaiinin tuotanto saavutti vuonna 2017 ennätyslukemat, 1 379 tonnia.

Rauhansopimuksen seurauksena metsäkato kiihtyi viime vuonna peräti 44 prosenttia. Farcin poistuttua viidakoista sademetsiä on raivattu kokaviljelmien lisäksi tavallisiksi viljelmiksi, karjatalouden ja teollisuuden tieltä ja laittomaan kaivostoimintaan.

Samalla maata ja yhteisöjään puolustavat aktivistit ovat entistä suuremmassa vaarassa. Vuonna 2017 Kolumbiassa tapettiin enemmän ihmisoikeuspuolustajia kuin koskaan aiemmin ja enemmän kuin missään muussa maassa. Ihmisoikeusjärjestö Front Line Defendersin raportin mukaan viime vuonna melkein kolmasosa maailman kaikista ihmisoikeuspuolustajien murhista tapahtui Kolumbiassa.

”Niillä alueilla, joissa laittomat toimijat ovat korvanneet Farcin ja joissa ihmiset vastustavat esimerkiksi laitonta kaivostoimintaa tai kokanviljelyä, murhat ja uhkaukset ovat lisääntyneet. Myös etniset ryhmät, kuten afrokaribialaiset ja alkuperäiskansat, ovat muita heikommassa asemassa”, ihmisoikeusneuvonantajana toiminut Gaviria myöntää.

Gavirian mukaan koko maan tasolla rauhansopimuksen solmiminen on kuitenkin vähentänyt merkittävästi ihmisoikeusloukkauksia, kuten sieppauksia, katoamisia, murhia ja pakolaisuutta.

”Viime vuonna Kolumbiassa tehtiin vähiten murhia neljäänkymmeneen vuoteen”, hän muistuttaa.

Kehityksen edistysaskeleitaKolumbian konflikti ihmisoikeudetgendersukupuolten tasa-arvopolitiikkademokratiahallintosota ja rauhaaseet & armeijakonfliktikonfliktinratkaisurauha Kolumbia Suomen LähetysseuraUlkoministeriö

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä sekä käsitellään kestävään kehitykseen liittyviä ongelmia rakentavasti. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Lue myös

Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.
Hakattua ja ojitettua suosademetsää Sumatralla

Yhteisömetsätalous torjuu metsäkatoa Indonesiassa – Kestävin ratkaisu maailman resurssibuumiin on silti kulutuksen vähentäminen

Kulutustason kasvu ajaa metsäkatoa ympäri maailman. Voiko metsiä ja muita luonnonvaroja ylipäätään käyttää kestävästi? Voi, sanovat suomalaisasiantuntijat – mutta se edellyttäisi koko kulutusjärjestelmän muutosta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Palmuja ja myrskyn tuhoamia rakennuksia

Filippiineillä tutkitaan, ovatko energiayhtiöt syypäitä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ihmisoikeusloukkauksiin – Tavoitteena ennakkotapaus

Ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta on nostettu viime vuosina useita oikeusjuttuja. Filippiineillä tutkitaan ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen ihmisoikeusvaikutuksia.
Internet-kyltti rakennuksen kyljessä

Virstanpylväs saavutettu: Yli puolet maailman väestöstä käyttää nettiä

Netinkäyttö kasvaa nopeasti etenkin kehittyvissä maissa. Vielä vuonna 2005 vain kaksi prosenttia afrikkalaisista käytti nettiä.
Lehmiä

Eläintuotannon uudelleenpohdintaa

Valtioiden pitäisi voittaa maidon- ja lihantuottajien vastustus ja suunnata maataloustuet uudelleen kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin, ehdottaa Cambridgen yliopiston tutkija Paul Gilding. Ruokaa ja maataloutta pitäisi hänen mukaansa käsitellä ilmastopolitiikassa samaan tyyliin kuin energia- ja liikennesektoria.