hallinto

Nainen puolilähikuvassa istumassa pöydän takana.

Yhdysvallat asetti kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjälle sanktioita – ”Olen sanaton”, tviittasi YK-asiantuntija

Presidentti Trump ilmoitti kesäkuussa, että hallinto voi asettaa taloudellisia sanktioita ja matkustuskieltoja kansainvälisen rikostuomioistuimen henkilökunnalle. Nyt mustalle listalle ovat joutuneet pääsyyttäjä Fatou Bensouda sekä toinen korkea tuomioistuimen viranomainen.
Iranin lippuja

Amnesty: Iranin mielenosoituksissa ”järkyttävä määrä” ihmisoikeusloukkauksia – Turvallisuusjoukot kiduttaneet ja raiskanneet mielenosoittajia

Tuoreen raportin mukaan turvallisuusjoukot pahoinpitelivät jopa vain 10-vuotiaita lapsia tukahduttaakseen mielenosoitukset viime marraskuussa. Mielenosoittajille on langetettu kuolemantuomioita kidutuksella saatujen tunnustusten perusteella.
Kairon rakennuksia

Maanpaossa oleva egyptiläinen ihmisoikeusaktivisti sai 15 vuoden vankeustuomion – ”Uusi pohjanoteeraus Egyptin oikeuslaitokselta”

Bahey el-Din Hassan oli tviitannut Egyptin ihmisoikeustilanteesta ja vaatinut oikeutta kadonneelle ja tapetulle italialaiselle opiskelijalle. ”Tämä tuomio on oikeuden pilkkaa ja lähettää hyytävän viestin Egyptin saarretulle ihmisoikeusliikkeelle ”, sanoo Amnestyn Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan johtaja Philip Luther.
Egyptin lippu

Egypti pidättää sosiaalisen median vaikuttajanaisia ”moraalirikosten” perusteella – TikTok-videosta kahden vuoden vankeustuomio

Egyptissä monet naiset elättävät itsensä sosiaalisen median vaikuttajina. Nyt viranomaiset ovat aloittaneet heitä vastaan moraalikampanjan, joka on johtanut jopa vankeustuomioihin. Eräässä tapauksessa videon julkaisija oli itse seksuaalirikoksen uhri.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Poliitikot, nobelistit ja järjestöt vetoavat demokratian puolesta: ”Autoritaariset johtajat käyttävät koronakriisiä hyväkseen”

Tänään julkaistun avoimen kirjeen mukaan koronapandemia on valtava haaste demokratian kannalta, sillä sen varjolla monet johtajat yrittävät heikentää demokratiaa. ”Meidän on tehtävä selväksi kaikille, mitä on pelissä”, vetoaa International IDEAn pääsihteeri Kevin Casas-Zamora.
Puhujanpöntössä oleva kyltti, jossa lukee stay at home.

Amnesty: Koronapandemia nosti vähemmistöt poliisin silmätikuksi ympäri Eurooppaa

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportin mukaan koronapandemia on paljastanut, miten järjestelmällistä ja laajaa poliisin rasismi Euroopassa on.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Ihmisiä kulkueessa puistossa sateenkaarilippujen ja ilmapallojen kera.

Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Unkarissa ei voi enää muuttaa syntymässä määriteltyä sukupuolta esimerkiksi henkilöllisyystodistukseen. Lakimuutos sai jo etukäteen laajaa kritiikkiä sekä kotimaassa että kansainvälisesti, sillä se rikkoo trans- ja intersukupuolisten oikeuksia ja sen pelätään vain lisäävän syrjintää.
Rakennus ja ihmisiä kadulla

Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä

Kolme kautta istunut presidentti Pierre Nkurunziza on väistymässä syrjään, mutta vaalikampanjoita on käyty väkivallan ja ihmisoikeusloukkausten keskellä. Koronaviruksesta huolimatta maassa on nähty kymmenien tuhansien ihmisten kokoontumisia.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Sotilas mielenosoittajien edessä Tunisiassa

Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu

Sotiin ja mielenosoituksiin johtaneen arabikevään on usein ajateltu saaneen alkunsa etenkin työttömien tyytymättömyydestä, mutta todellisuudessa protesteihin osallistumista selittää enemmän esimerkiksi nuoruus ja kiinnostus politiikkaan, selviää Kari Paasosen tutkimuksesta.
Mielenosoittajia kylttien kera Tampereella

Nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen lisääminen edellyttää, että aikuiset lopettavat vähättelyn

Suomessa yritetään edistää lasten ja nuorten osallistumista, mutta käytännössä aikuiset vähättelevät esimerkiksi nuorten ilmastoaktivismia ja kysyvät näiden mielipidettä vasta päätöksenteon jälkeen. Muutos vaatisi asenteiden korjaamista ja aitoja kohtaamisia, kirjoittaa Salaado Qasim.
Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Tilaa aihepiirin hallinto RSS-syöte