rauha

Tabletti, jonka näytöllä mm. Twitterin logo

Totuus sai potkut – Mitä rauhanrakentajat voivat tehdä asialle?

Totuuden jälkeisenä aikana algoritmit valitsevat, mitä näemme, ja valheet leviävät nopeammin kuin totuus. Sillä on vaikutusta jopa rauhanprosessien onnistumiseen. Miten, siitä kertoo Kirkon Ulkomaanavun kehittämispäällikkö Matthias Wevelsiep.
Joki virtaa vuorten alla

Armeija ilman aseita

Kaikki maailmanhistorian armeijat eivät ole olleet samanlaisia. Antimilitaristi-lehden päätoimittaja Aku Kervinen kirjoittaa Pakistanin alueella toimineesta Khudai Kidmatgar -liikkeestä, joka järjestäytyi armeijan tavoin mutta oli sitoutunut väkivallattomuuteen. Sen keskeisiä tavoitteita oli Britannian siirtomaavallan vastustaminen Intiassa.
Panssarivaunu ohittamassa väkijoukkoa

Kansalaisuuspakko

Koko miesikäluokan asevelvollisuutta perustellaan kansalaistaitojen oppimisella, ja viime aikoina on väläytelty pakollista kansalaispalvelusta myös naisille. Todellisuudessa ihmiset oppivat ja tekevät parhaiten, kun he tekevät valintansa itse, kirjoittaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Martti Ahtisaari

Presidentti Martti Ahtisaari on vuoden YK:n ystävä

”YK:n vahvistamisen tulisi olla kaikkien jäsenmaiden velvollisuus”, vuoden YK:n ystäväksi valittu presidentti Martti Ahtisaari sanoo.
Sissitaistelija Maricela Flórez

Yli viisikymmentä vuotta sotimista ja kohta kaksi vuotta rauhaa – Miten Kolumbiassa onnistuttiin siinä, missä niin monessa muussa maassa epäonnistutaan?

Sissitaistelija Maricela Flórez oli valmis kuolemaan sodassa tavoitteidensa puolesta. Nyt Kolumbiassa on rauha ja Flórez on muuttunut sissistä puolueaktiiviksi. Epäilevistä äänistä huolimatta Kolumbian rauhansopimus on pitänyt.
Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna

Rauhanjärjestöissä varaudutaan jälleen vyönkiristyksiin, sillä ensi vuonna valtiontukea voi olla luvassa melkein puolet vähemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. ”Maailmalla olen aina mainostanut, että Suomi on siitä hieno maa, että myös kriittisiä tahoja tuetaan. Tämän hallituskauden jälkeen en ole enää yhtä varma”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Peace-teksti ja rauhanmerkki

”Hieno tunnustus kaikille selviytyjille” –Nobelin rauhanpalkinto on nyökkäys myös #metoo-liikkeen suuntaan, sanoo Suomen UN Womenin toiminnanjohtaja

Nobelin rauhanpalkinto kunnioittaa tänä vuonna seksuaalisen väkivallan vastaista työtä. Suomen UN Womenin vt. toiminnanjohtajan Elina Nikulaisen mukaan keskustelu aiheesta on lisääntynyt viime vuosina kaikilla yhteiskunnan tasoilla.
Denis Mukwege

Nobelin rauhanpalkinto seksuaalisen väkivallan vastaiselle työlle

Nobelin rauhanpalkinto menee tänä vuonna ruohonjuuritason työlle: seksuaalista väkivaltaa kokeneelle jesidinaiselle sekä kongolaiselle gynekologille.
Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Suomi vie aseita sotaa käyviin maihin – missä vastuu?

Suomen asevienti on 2000-luvulla kaksinkertaistunut ja suuntautuu yhä enemmän Euroopan ulkomaille. Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro kritisoi kolumnissaan etenkin asevientiä Lähi-idän maihin sekä asehankintoja Israelista.
Koulutyttöjä ylhäältä päin kuvattuna

Pelastakaa Lapset: Suomen lopetettava asevienti Jemeniin

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Jemenissä. Pelastakaa Lasten mukaan Suomi ei saa ylläpitää konfliktia asekaupalla.
Ilmakuva Juban liepeiltä Etelä-Sudanista

Mitä kerrot läheisillesi, kun olet käynyt konfliktialueella?

Kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijät joutuvat matkustamaan myös levottomille alueille. Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja Erik Nyström kertoo, että matkasta sotaisaan Etelä-Sudaniin jäi silti päällimmäisenä mieleen paikallisten kiitollisuus siitä, että joku saapuu Suomesta asti kysymään, miten heillä menee.
Etelä-Sudanin maan sisäisiä pakolaisia Waun kaupungissa

Etelä-Sudanissa solmittiin taas rauhansopimus – Tällä kertaa se voi onnistua, sillä ”ihmiset ovat väsyneitä sotimiseen”

Etelä-Sudanin sisällissodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta nyt konfliktin osapuolet ovat solmineet uuden rauhansopimuksen. Eteläsudanilainen tutkija Jok Madut Jok uskoo, että tällä kertaa rauhanprosessi voi onnistua. Siihen ei kuitenkaan riitä sopu vain valtaa haluavien poliittisten johtajien välillä.
Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.
Katukuva jostain Pakistanista

Pakistanin äänestäjät torjuivat ääriainekset – jihadistipuolueet jäivät ilman kansanedustajia

Pakistanin vaaleihin osallistui useita terrorismiyhteyksistä tunnettuja puolueita. Ne saivat vain vähän ääniä eivätkä yhtään paikkaa kansalliskokoukseen. "Kansa ei halua antaa heille valtaa säätää lakeja”, sanoo apulaisprofessori Muhammad Junaid Peshawarin yliopistosta.
YK:n turvallisuusneuvoston osallistujia

Pitkään odotettu päätös: YK:n turvallisuusneuvosto asetti Etelä-Sudanin asevientikieltoon

YK yrittää painostaa Etelä-Sudanin sotivia osapuolia rauhaan. Maan YK-edustajan mukaan asevientikielto on kuitenkin ”isku vasten kasvoja”.
Vuoria ja tie

Etiopia sovittelee Eritrean kanssa – rauhanele voi viedä Eritrean kovalta kurilta pohjan

Etiopia on yllättäen luvannut ryhtyä toteuttamaan Eritrean kanssa vuonna 2000 solmittua rauhansopimusta. Aloite hämmentää Eritrean johtoa, joka tähän mennessä on perustellut rautaista kurinpitoa sodan uhalla.
Piikkilanka-aitaa, jonka molemmin puolin ihmisiä

Tutkimus: Maailma on levottomampi kuin vuosikymmeneen

Tuoreen vertailun mukaan myös Euroopan maiden rauhallisuus on viime vuosina heikentynyt muun muassa poliittisen epävakauden ja terrorismin vuoksi.
Taiteilija Mohamed Sulaiman Labat studiossaan

Maailman konfliktien keskellä väkivallaton vastarinta ansaitsisi enemmän huomiota, sanoo taiteilija Länsi-Saharasta

Keskellä Saharan autiomaata elää varsin kärsivällinen kansa: sahrawit ovat vaatineet vuosikausien ajan rauhanomaisin keinoin kotimaansa Länsi-Saharan vapautusta. Pakolaisleirillä varttunut Mohamed Sulaiman Labat on valinnut omaksi vaikuttamismuodokseen taiteen mutta tietää, ettei se riitä kaikille.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Tilaa aihepiirin rauha RSS-syöte