rauha
Nato-jäsenyys vie Suomen ydinasepelotteen suojiin – Miten ydinaseriisuntaa jatkossa edistetään?
Nato-jäsenyys vie Suomen ydinasepelotteen suojiin – Miten ydinaseriisuntaa jatkossa edistetään?
Suomi on perinteisesti ajanut ulkopolitiikassaan ydinaseiden vähentämistä maailmasta. Naton jäsenenä se joutuu pohtimaan, miten käytännössä tukea yhtä aikaa sekä ydinaseriisuntaa että ydinpelotetta. ”Jatkossa Suomen pitää miettiä, mitä ydinaseriisunnan kannattaminen käytännössä tarkoittaa ja miten se osaltaan elää ristiriidan kanssa”, sanoo tutkija Tytti Erästö.
Sota ja tunteet – Julman sodan riehuessa Ukrainassa rauhanjärjestöjen tehtävänä on puhua kansainvälisen oikeuden ja tunteiden säätelyn puolesta
Sota ja tunteet – Julman sodan riehuessa Ukrainassa rauhanjärjestöjen tehtävänä on puhua kansainvälisen oikeuden ja tunteiden säätelyn puolesta
Venäjän hyökkäys Ukrainaan paljasti, että emme ole kaikesta toisen maailmansodan jälkeisestä edistyksestä huolimatta tulleet immuuneiksi perinteisen sodan viholliskuvien rakentamiselle ja ihmisryhmien demonisoinnille. Vihan lietsominen on paitsi moraalisesti tuomittavaa, myös vaarallista yhdenvertaisuuden ja kestävän rauhan kannalta, kirjoittaa Pihla Hankamäki.
Etiopiaan saatiin kauan toivottu rauha, mutta se ei välttämättä ole pysyvä
Etiopiaan saatiin kauan toivottu rauha, mutta se ei välttämättä ole pysyvä
Etiopian hallitus ja Tigrayn vapautusliike allekirjoittivat viime kuussa sopimusen väkivallan lopettamisesta. Sopimuksessa on kuitenkin paljon liikkuvia osia, ja se nostaa esiin kysymyksen siitä, tuoko se todella kestävän rauhan Etiopiaan, etenkin Tigrayn asukkaille.
Sadankomitean rauhanpalkinto militarismin tutkijoille
Sadankomitean rauhanpalkinto militarismin tutkijoille
Tutkijat Noora Kotilainen ja Susanna Hast ovat toimineet rohkeasti rauhan puolesta aikana, jolloin sotilaallisen vallan, sodan ja asevoimien kriittinen tarkastelu on tullut entistäkin hankalammaksi, sanoo Sadankomitea.
Ukrainan sota nosti voimapolitiikan julkisen keskustelun ytimeen, ja se haastaa rauhanliikkeen – ”On tärkeä saada ihmiset ymmärtämään, että sodat eivät ole väistämättömiä”
Ukrainan sota nosti voimapolitiikan julkisen keskustelun ytimeen, ja se haastaa rauhanliikkeen – ”On tärkeä saada ihmiset ymmärtämään, että sodat eivät ole väistämättömiä”
Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen julkista keskustelua ovat hallinneet aseellisen voimankäytön teemat. Pitkän linjan rauhanaktiivit peräänkuuluttavat monipuolisempaa keskustelua militarismin tilalle.
Sodan normalisointi Ukrainassa on lopetettava
Sodan normalisointi Ukrainassa on lopetettava
Sodan uhka Ukrainassa on otettu vakavasti. Samanlaisella vakavuudella tulisi suhtautua myös ydinaseriisuntaan ja ilmastonmuutoksen torjuntaan, kirjoittaa Suomen kristillisen rauhanliikkeen puheenjohtaja Jussi Ojala.
Siviilikriisinhallinnassa tarvitaan ilmasto- ja ympäristöosaamista
Siviilikriisinhallinnassa tarvitaan ilmasto- ja ympäristöosaamista
Ilmastonmuutos on vaikuttanut esimerkiksi Syyrian ja Etelä-Sudanin konflikteihin. Ilmastokysymysten painoarvo on lisääntynyt myös Suomen ja EU:n ulkopolitiikassa, kirjoittaa Malissa siviilikriisinhallintatehtävissä työskentelevä Mia Rahunen. Kriisinhallintakeskus hakee parhaillaan ympäristöasiantuntijoita alan peruskoulutukseen.
Israelin ja Palestiinan konflikti kärjistyi nopeasti, mutta taustalla on pitkään jatkunut ”hidas väkivalta” – ”Moni palestiinalainen haluaisi vain normaalia elämää”, sanoo tutkija Mikko Joronen
Israelin ja Palestiinan konflikti kärjistyi nopeasti, mutta taustalla on pitkään jatkunut ”hidas väkivalta” – ”Moni palestiinalainen haluaisi vain normaalia elämää”, sanoo tutkija Mikko Joronen
Arki miehitetyillä alueilla on jatkuvaa odottamista, kyllästymistä ja turhautumista. Se selittää myös viimeaikaisten väkivaltaisuuksien leimahtamista, sanovat akatemiatutkija Mikko Joronen sekä palestiinalaisnuorten kanssa työtä tekevä Rami Khader.
Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna koronapandemiasta huolimatta – Ensi vuoden tilastoissa suurin nousija voi olla Suomi
Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna koronapandemiasta huolimatta – Ensi vuoden tilastoissa suurin nousija voi olla Suomi
Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 2,6 prosenttia koronapandemian aiheuttamista talousvaikeuksista huolimatta. Se heijastaa maailman kiristyvää ja kriisiytyvää turvallisuustilannetta, sanovat tutkijat. Ensi vuoden tilastoissa saattavat näkyä myös Suomen hävittäjäkaupat.