Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Yksinkertaiset ratkaisut ovat tuoneet Nepalissa juomaveden tuhansille – pelkät ”laastarit” eivät silti ratkaise globaalia vesikriisiä

Nepalissa sadat tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä yksinkertaisten ratkaisujen avulla. Ruohonjuuritason työn lisäksi tarvitaan kuitenkin yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia, sanovat tutkijat.
Lapsi ja vesihana Nepalissa
Suomen tukeman Nepal-hankkeen seurauksena tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä. (Kuva: RVWRMP)

Vesi on maapallon ja ihmiskunnan säilymisen elinehto. Kaikesta maapallolla olevasta vedestä vain kolme prosenttia on makeaa eli juomakelpoista vettä. Valtaosa tästäkin on kiinni jäätiköissä, joten käyttökelpoista juomavettä on todellisuudessa alle prosentti.

Jopa 40 prosenttia maailman ihmisistä kärsii niukoista vesivarannoista, ja osuuden ennustetaan lähivuosina kasvavan ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden seurauksena.

Niukat vesivarat ovat myös jakautuneet epätasaisesti. Erityisesti köyhät maat kärsivät kuivuudesta ja epäpuhtaasta vedestä, joka likaantuu maatalouden, teollisuuden ja puutteellisen tai olemattoman jäte- sekä jätevesihuollon vuoksi.

Etelä-Aasiassa sijaitsevassa Nepalissa vesiongelmia on ratkottu monenlaisten innovaatioiden avulla. Globaalilla tasolla vesitilanteen kohentamiseksi tarvitaan kuitenkin laajempia poliittisia muutoksia, toteavat suomalaiset tutkijat.

Nepalissa sovelletaan yksinkertaisia ratkaisuja

Vuoristoisessa Länsi-Nepalissa ilmaston lämpeneminen on pidentänyt kuivia kausia, joiden aikana vesilähteet ja joet saattavat kuivua. Sadekaudet ovat puolestaan lyhyempiä, ja niiden ennustettavuus on heikentynyt.

Etelä-Nepalin Terain alueella vesi puolestaan saastuu jätevesijärjestelmien puutteiden ja maaperästä luonnostaan irtoavan arseenin vuoksi. Jätevedet lasketaan Nepalissa vesistöihin puhdistamattomina.

“Nepal on pääosin köyhää maaseutua, joten siellä käytettävät innovaatiot tai ratkaisut juomaveden turvaamiseksi ovat hyvin low tech -tyyppisiä”, kertoo tutkija Juho Haapala Aalto-yliopistosta.

Haapala on tutkinut Nepalin maaseudun vesivarojen käytön, kulttuurin ja vesi-instituutioiden kehittämistä yhteistyössä Rural Village Water Resources Management Project (RVWRMP) -vesihankkeen kanssa. Kehitysyhteistyöhankkeen työn tuloksena ainakin 200 000 syrjäseutujen ihmistä on päässyt vesihuollon piiriin 11 vuodessa. Kokonaisuudessaan hankkeesta hyötyneitä ihmisiä on jo ainakin 400 000. Hanke on osa Suomen ulkoministeriön ja Nepalin kahdenvälistä kehitysyhteistyötä.

Hydropumpusta laiduneläinten aitaamiseen

Nepal on yksi maailman vähiten kehittyneistä maista. Siellä käytetyt ratkaisut juomaveden turvaamiseksi ovat hyvin yksinkertaisia, mutta köyhän maanviljelijäkansan keskuudessa ne ovat kuitenkin olleet valtavia virstanpylväitä.

Jo pelkkä putkien rakentaminen kyliin on ollut iso innovaatio, sillä perinteisesti vettä on haettu luonnonlähteistä pitkienkin matkojen päästä.

Haapala listaa joukon RVWRMP-projektissa käytettyjä teknisiä ratkaisuja, jotka ovat parantaneet sekä juoma-, kotitalous- että maatalousveden saatavuutta ympäri vuoden, myös kuivina kausina.

Kaiken perustana ovat syrjäisiinkin kyliin johdetut vesiputket. Yksinkertaista tekniikkaa hyödyntävä ratkaisu on esimerkiksi sähköttä toimiva vesipumppujärjestelmä eli hydropumppu. Hydropumpun avulla vuoristoisella seudulla vesi onnistutaan kuljettamaan virtausvoiman avulla vaikkapa kukkulan alarinteillä sijaitsevalta purolta ylempänä sijaitsevaan kylään.

Vesilähteet, joista vesi johdetaan, on opittu aitaamaan laiduneläimiltä, jolloin vältetään veteen liukenevat ulosteperäiset bakteerit. Näin vesi pysyy puhtaampana. Lähteen ympärillä pyritään säilyttämään metsää, joka sitoo vettä maaperään.

Ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden ja sadekausien epävarmuuden vuoksi myös maanviljelyyn tarvittava vesi on aika ajoin niukoilla. Rinteille rakennetaan tällöin patoja tai kuoppia, jonne vesi varastoituu ja imeytyy pikkuhiljaa maaperään. Kasvihuoneissa vettä säästetään tippakastelujärjestelmillä.

Tippy tap -hana Nepalissa
Nepalissa säästetään vettä tippy tap -hanalla, joka kannustaa ihmisiä parempaan hygieniaan. Hana toimii polkimella, jolloin vesihanaan ei tarvitse koskea käsienpesun jälkeen. Näin vältetään uudet bakteerit. (Kuva: RVWRMP)

Kloori ja auringonvalo puhdistavat vettä

Etelä-Nepalin Terailla ongelma on veden saastuminen, jota aiheuttavat ja maaperästä irtoava arseeni. Arseeni voi pitkällä tähtäimellä aiheuttaa myös syöpää. Vedestä löytyy myös ulosteperäisiä bakteereita, kuten e-kolia.

Veden puhdistamiseen on olemassa mitä moninaisempia ratkaisuja filttereistä klooritabletteihin. Luonnollisesti keittäminen, mutta myös auringonvalo, puhdistavat vettä pahimmista bakteereista.

“Esimerkiksi Nepalin Terailla näkee monesti rivin muovipulloja tasaisten aaltopeltikattojen päällä. Auringon uv-säteily puhdistaa veden pahimmista bakteereista, ja prosessia voi tehostaa asettamalla foliota pullojen alle”, Haapala kertoo.

Lasipullossa puhdistus ei toimi, sillä lasi heijastaa auringon uv-säteet pois.

Terain alueella on myös kehitetty hiekalla, rautanauloilla ja biosuodattimella täytettävä vettä puhdistava tynnyri. Tynnyrien ongelmana kuitenkin on, etteivät paikalliset aina huolla niitä, Haapala kertoo.

Paljon pöhinää innovaatioista

Vesihuollon parantamiseksi on maailmalla olemassa monenlaisia teknisiä innovaatioita.

Niiden pitää kuitenkin istua paikalliseen kontekstiin, painottaa frugaaleja eli niukkaresurssisia innovaatioita tutkinut Anne Hyvärinen Aalto-yliopistosta.

”Liikkeellä on paljon innovaatiopöhinää, mutta siihen, että innovaatiot todella tulisivat köyhissä maissa paikallisten käyttöön, on vielä pitkä matka.”

Niukkaresurssinen innovaatio tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että se vastaa käyttäjien tarpeisiin ja heillä, usein vähävaraisilla, on varaa käyttää niitä. Tuotteiden valmistamisen tulisi myös olla kestävää, jolloin niissä huomioidaan koko arvoketju ja käytetään luonnonvaroja viisaasti.

Hyvärisen tutkimilla alueilla Itä-Afrikassa frugaaleja innovaatioita ovat lukuisat eri vedenpuhdistusmetodit mutta myös esimerkiksi prepaidilla ostettava vesi Nairobin slummissa.

“Kuka tahansa voi ostaa niin kutsutun vesikioskin automaatista vettä kohtuulliseen hintaan prepaid-poletilla. Myyjälle kirjautuu automaattisesti tieto sekä maksu veden ostosta.”

Itä-Afrikassa yksi pääongelmista on Hyvärisen mukaan puuttuvan infrastruktuurin lisäksi se, että vesiputkistot ja muu infrastruktuuri ovat niin huonossa kunnossa, että suuri osa vedestä menee hukkaan. Hänen mielestään vedellä pitääkin olla hinta, jotta infrastruktuurista voidaan pitää huolta ja ihmiset arvostavat vettä enemmän.

Hyvärinen ei myöskään pidä aina vain uusien innovaatioiden keksimistä järkevänä.

”Niitä on jo nyt valtavasti. Vaaditaan politiikan ja ylemmän tason muutoksia. Sitä, että tiedostetaan ongelman laajuus ja syyt, pyritään kohti kestävämpiä ratkaisuja ja osallistetaan paikalliset.”

Muutos vaatii Hyvärisen mielestä myös sitä, että tiedostetaan myös, kuinka paljon jokin kulutustuote tai vaikkapa lihantuottaminen vaatii vettä, myös länsimaissa.

Myös Juho Haapala muistuttaa, että usein innovaatiot ovat vain laastareita eivätkä poista todellista ongelmaa, kuten ilmastonmuutosta.

”Innovaatiot voivat olla paikallisella tasolla loistavia ja pelastaa kokonaisia kyläyhteisöjä, mutta lopulta maailmanlaajuisen vesikriisin ratkaisevat poliittiset ja yhteiskunnalliset muutokset”, Haapala sanoo.

Video: Faktoja vedestä

Maailman vesipäivää vietetään vuosittain 22.3. Lisätietoa täällä.

OIKAISU 21.12. Jutun kakkoskuva on vaihdettu. Alkuperäisessä jutussa oli väärä kuva.

Kehityksen edistysaskeleita kehitysyhteistyövesi ja viemäröintipolitiikkailmastonmuutossaastuminen Nepal Ulkoministeriö

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Lue myös

Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Planin digitaalisen oppimisen keskus Delhissä Intiassa

Digiteknologia edistää tasa-arvoa mutta voi aiheuttaa myös takapakkia: ”Tekoälyä kehittävät pääosin keski-ikäiset valkoiset miehet”

Kännyköiden ja netin käyttö kasvaa köyhissäkin maissa kovaa vauhtia, ja se on luonut uusia mahdollisuuksia esimerkiksi parantaa naisten asemaa. Uhkana on kuitenkin kasvava digikuilu sukupuolten välillä, sanoo Planin digitaalisen kehityksen koordinaattori Nora Lindström.
Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Maryam al-Khawaja istumassa sohvalla

Bahrainilaisaktivisti Maryam al-Khawaja haluaa panna pisteen länsimaiden asekaupalle Persianlahden maiden kanssa

Maryam al-Khawajan isä istuu elinkautista vankeusrangaistusta arabikevään mielenosoituksiin osallistumisesta. Suomessa vieraillut aktivisti yrittää nyt saada Pohjoismaat nousemaan yhtenä rintamana Bahrainia ja muita Persianlahden ihmisoikeuksia polkevia maita vastaan.
Öinen katunäkymä, rahanlähetystoimisto

Siirtolaiset lähettivät kehitysmaihin viime vuonna ennätyssumman rahaa

Hidas talouskasvu on viime vuosina vähentänyt siirtolaisten elintärkeitä rahalähetyksiä kotimaihinsa, mutta nyt trendi on taas kääntynyt.
Hakattua sademetsää Kongossa

Laiton puukauppa käy Kongossa

Mai-Ndomben sademetsästä laittomasti kaadettua puuta lähtee tonneittain ulkomaille tai myytäväksi pimeillä markkinoilla. Maailmapankilla on alueella ilmastonmuutosohjelma, mutta tuoreen raportin mukaan se ei ole kunnioittanut paikallisten oikeuksia.
Vuori ja hiekkakasoja Afganistanissa

Afganistanissa koettiin vähälumisin talvi vuosikausiin – kuivuus voi vaikuttaa miljoonien elämään

Osa Afganistanin maakunnista on saanut alle kolmanneksen tavallisesta sademäärästään. Se uhkaa lisätä aliravitsemusta jo valmiiksi vaikeissa oloissa.