Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Yksinkertaiset ratkaisut ovat tuoneet Nepalissa juomaveden tuhansille – pelkät ”laastarit” eivät silti ratkaise globaalia vesikriisiä

Nepalissa sadat tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä yksinkertaisten ratkaisujen avulla. Ruohonjuuritason työn lisäksi tarvitaan kuitenkin yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia, sanovat tutkijat.
Lapsi ja vesihana Nepalissa
Suomen tukeman Nepal-hankkeen seurauksena tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä. (Kuva: RVWRMP )

Vesi on maapallon ja ihmiskunnan säilymisen elinehto. Kaikesta maapallolla olevasta vedestä vain kolme prosenttia on makeaa eli juomakelpoista vettä. Valtaosa tästäkin on kiinni jäätiköissä, joten käyttökelpoista juomavettä on todellisuudessa alle prosentti.

Jopa 40 prosenttia maailman ihmisistä kärsii niukoista vesivarannoista, ja osuuden ennustetaan lähivuosina kasvavan ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden seurauksena.

Niukat vesivarat ovat myös jakautuneet epätasaisesti. Erityisesti köyhät maat kärsivät kuivuudesta ja epäpuhtaasta vedestä, joka likaantuu maatalouden, teollisuuden ja puutteellisen tai olemattoman jäte- sekä jätevesihuollon vuoksi.

Etelä-Aasiassa sijaitsevassa Nepalissa vesiongelmia on ratkottu monenlaisten innovaatioiden avulla. Globaalilla tasolla vesitilanteen kohentamiseksi tarvitaan kuitenkin laajempia poliittisia muutoksia, toteavat suomalaiset tutkijat.

Nepalissa sovelletaan yksinkertaisia ratkaisuja

Vuoristoisessa Länsi-Nepalissa ilmaston lämpeneminen on pidentänyt kuivia kausia, joiden aikana vesilähteet ja joet saattavat kuivua. Sadekaudet ovat puolestaan lyhyempiä, ja niiden ennustettavuus on heikentynyt.

Etelä-Nepalin Terain alueella vesi puolestaan saastuu jätevesijärjestelmien puutteiden ja maaperästä luonnostaan irtoavan arseenin vuoksi. Jätevedet lasketaan Nepalissa vesistöihin puhdistamattomina.

“Nepal on pääosin köyhää maaseutua, joten siellä käytettävät innovaatiot tai ratkaisut juomaveden turvaamiseksi ovat hyvin low tech -tyyppisiä”, kertoo tutkija Juho Haapala Aalto-yliopistosta.

Haapala on tutkinut Nepalin maaseudun vesivarojen käytön, kulttuurin ja vesi-instituutioiden kehittämistä yhteistyössä Rural Village Water Resources Management Project (RVWRMP) -vesihankkeen kanssa. Kehitysyhteistyöhankkeen työn tuloksena ainakin 200 000 syrjäseutujen ihmistä on päässyt vesihuollon piiriin 11 vuodessa. Kokonaisuudessaan hankkeesta hyötyneitä ihmisiä on jo ainakin 400 000. Hanke on osa Suomen ulkoministeriön ja Nepalin kahdenvälistä kehitysyhteistyötä.

Hydropumpusta laiduneläinten aitaamiseen

Nepal on yksi maailman vähiten kehittyneistä maista. Siellä käytetyt ratkaisut juomaveden turvaamiseksi ovat hyvin yksinkertaisia, mutta köyhän maanviljelijäkansan keskuudessa ne ovat kuitenkin olleet valtavia virstanpylväitä.

Jo pelkkä putkien rakentaminen kyliin on ollut iso innovaatio, sillä perinteisesti vettä on haettu luonnonlähteistä pitkienkin matkojen päästä.

Haapala listaa joukon RVWRMP-projektissa käytettyjä teknisiä ratkaisuja, jotka ovat parantaneet sekä juoma-, kotitalous- että maatalousveden saatavuutta ympäri vuoden, myös kuivina kausina.

Kaiken perustana ovat syrjäisiinkin kyliin johdetut vesiputket. Yksinkertaista tekniikkaa hyödyntävä ratkaisu on esimerkiksi sähköttä toimiva vesipumppujärjestelmä eli hydropumppu. Hydropumpun avulla vuoristoisella seudulla vesi onnistutaan kuljettamaan virtausvoiman avulla vaikkapa kukkulan alarinteillä sijaitsevalta purolta ylempänä sijaitsevaan kylään.

Vesilähteet, joista vesi johdetaan, on opittu aitaamaan laiduneläimiltä, jolloin vältetään veteen liukenevat ulosteperäiset bakteerit. Näin vesi pysyy puhtaampana. Lähteen ympärillä pyritään säilyttämään metsää, joka sitoo vettä maaperään.

Ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden ja sadekausien epävarmuuden vuoksi myös maanviljelyyn tarvittava vesi on aika ajoin niukoilla. Rinteille rakennetaan tällöin patoja tai kuoppia, jonne vesi varastoituu ja imeytyy pikkuhiljaa maaperään. Kasvihuoneissa vettä säästetään tippakastelujärjestelmillä.

Tippy tap -hana Nepalissa
Nepalissa säästetään vettä tippy tap -hanalla, joka kannustaa ihmisiä parempaan hygieniaan. Hana toimii polkimella, jolloin vesihanaan ei tarvitse koskea käsienpesun jälkeen. Näin vältetään uudet bakteerit. (Kuva: RVWRMP )

Kloori ja auringonvalo puhdistavat vettä

Etelä-Nepalin Terailla ongelma on veden saastuminen, jota aiheuttavat ja maaperästä irtoava arseeni. Arseeni voi pitkällä tähtäimellä aiheuttaa myös syöpää. Vedestä löytyy myös ulosteperäisiä bakteereita, kuten e-kolia.

Veden puhdistamiseen on olemassa mitä moninaisempia ratkaisuja filttereistä klooritabletteihin. Luonnollisesti keittäminen, mutta myös auringonvalo, puhdistavat vettä pahimmista bakteereista.

“Esimerkiksi Nepalin Terailla näkee monesti rivin muovipulloja tasaisten aaltopeltikattojen päällä. Auringon uv-säteily puhdistaa veden pahimmista bakteereista, ja prosessia voi tehostaa asettamalla foliota pullojen alle”, Haapala kertoo.

Lasipullossa puhdistus ei toimi, sillä lasi heijastaa auringon uv-säteet pois.

Terain alueella on myös kehitetty hiekalla, rautanauloilla ja biosuodattimella täytettävä vettä puhdistava tynnyri. Tynnyrien ongelmana kuitenkin on, etteivät paikalliset aina huolla niitä, Haapala kertoo.

Paljon pöhinää innovaatioista

Vesihuollon parantamiseksi on maailmalla olemassa monenlaisia teknisiä innovaatioita.

Niiden pitää kuitenkin istua paikalliseen kontekstiin, painottaa frugaaleja eli niukkaresurssisia innovaatioita tutkinut Anne Hyvärinen Aalto-yliopistosta.

”Liikkeellä on paljon innovaatiopöhinää, mutta siihen, että innovaatiot todella tulisivat köyhissä maissa paikallisten käyttöön, on vielä pitkä matka.”

Niukkaresurssinen innovaatio tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että se vastaa käyttäjien tarpeisiin ja heillä, usein vähävaraisilla, on varaa käyttää niitä. Tuotteiden valmistamisen tulisi myös olla kestävää, jolloin niissä huomioidaan koko arvoketju ja käytetään luonnonvaroja viisaasti.

Hyvärisen tutkimilla alueilla Itä-Afrikassa frugaaleja innovaatioita ovat lukuisat eri vedenpuhdistusmetodit mutta myös esimerkiksi prepaidilla ostettava vesi Nairobin slummissa.

“Kuka tahansa voi ostaa niin kutsutun vesikioskin automaatista vettä kohtuulliseen hintaan prepaid-poletilla. Myyjälle kirjautuu automaattisesti tieto sekä maksu veden ostosta.”

Itä-Afrikassa yksi pääongelmista on Hyvärisen mukaan puuttuvan infrastruktuurin lisäksi se, että vesiputkistot ja muu infrastruktuuri ovat niin huonossa kunnossa, että suuri osa vedestä menee hukkaan. Hänen mielestään vedellä pitääkin olla hinta, jotta infrastruktuurista voidaan pitää huolta ja ihmiset arvostavat vettä enemmän.

Hyvärinen ei myöskään pidä aina vain uusien innovaatioiden keksimistä järkevänä.

”Niitä on jo nyt valtavasti. Vaaditaan politiikan ja ylemmän tason muutoksia. Sitä, että tiedostetaan ongelman laajuus ja syyt, pyritään kohti kestävämpiä ratkaisuja ja osallistetaan paikalliset.”

Muutos vaatii Hyvärisen mielestä myös sitä, että tiedostetaan myös, kuinka paljon jokin kulutustuote tai vaikkapa lihantuottaminen vaatii vettä, myös länsimaissa.

Myös Juho Haapala muistuttaa, että usein innovaatiot ovat vain laastareita eivätkä poista todellista ongelmaa, kuten ilmastonmuutosta.

”Innovaatiot voivat olla paikallisella tasolla loistavia ja pelastaa kokonaisia kyläyhteisöjä, mutta lopulta maailmanlaajuisen vesikriisin ratkaisevat poliittiset ja yhteiskunnalliset muutokset”, Haapala sanoo.

Video: Faktoja vedestä

Maailman vesipäivää vietetään vuosittain 22.3. Lisätietoa täällä.

OIKAISU 21.12. Jutun kakkoskuva on vaihdettu. Alkuperäisessä jutussa oli väärä kuva.

Kehityksen edistysaskeleita kehitysyhteistyövesi ja viemäröintipolitiikkailmastonmuutossaastuminen Nepal Ulkoministeriö

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Lue myös

Cyece-järjestön tiedottaja Taleka Makunje
Malawilainen Taleka Makunje vieraili syksyllä Helsingissä. Hän kampanjoi kotimaassaan seksuaaliterveyden puolesta.
(Kuva:
Teija Laakso
)
Nainen seisoo tikkailla ja asentaa aurinkopaneelia Intian vuoristossa.
Intia aikoo 40-kertaistaa aurinkoenergian tuotantokapasiteettinsa. 

(Kuva:
Abbie Trayler-Smith
/
Panos Pictures
Department for International Development
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä

Fossiilisista polttoaineista pitää luopua mahdollisimman pian ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Kehitysmaat näyttävät siirtyvän uusiutuviin energiamuotoihin jopa länsimaita nopeammin. Esimerkiksi Intia aikoo päästää markkinoille pelkkiä sähköautoja vuonna 2030.
Nainen hiv-testissä Ugandassa
Nainen hiv-testissä Ugandassa. Eteläinen ja itäinen Afrikka on kärsinyt hivistä eniten, mutta se on myös edistynyt sen vastaisessa taistelussa.
(Kuva:
AidsVaccine
Sokomoto Photography for International AIDS Vaccine Initiative, ©2011
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Hivin vastainen taistelu on kansainvälisen yhteistyön voimannäyte – ”kerrankin katsottiin yhteistä hyvää”

Vielä 2000-luvun taitteessa hiv-tartunnan saaminen Afrikassa johti suurella todennäköisyydellä kuolemaan. Nyt se on monen kohdalla hoidettavissa oleva krooninen tauti. Malawilainen hiv-aktivisti David Odali ja suomalainen lääkäri Terhi Heinäsmäki kertovat, miten tähän päästiin.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.