Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Keniassa käydään videoilla nälkää vastaan – kuva tehoaa tekstiä paremmin

Köyhyys on suurin syy lasten aliravitsemukseen, mutta oma osansa on myös tietämättömyydellä. Nyt sitä kitketään näyttämällä Keniassa äideille videoita oikeanlaisesta ravinnosta. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan kokeilun alustavat tulokset ovat hyviä.
Naiset laittavat ruokaa Keniassa
Keniassa levitetään videoita, joilla kerrotaan muun muassa ravitsemuksen tärkeydestä. Tutkimustulosten mukaan äidit ovat innostuneet videoista. (Kuva: Marja Mutanen )

Mitä vauvojen pitäisi syödä? Entä raskaana olevien äitien? Mistä saada riittävästi rautaa? Siinä kysymyksiä, joihin vastataan Keniassa leviävien Helsingin yliopiston tekemien opetusvideoiden avulla.

Tavoitteena on parantaa etenkin äitien ja lasten ravintoa ja terveyttä, sillä usein kunnollisen ruuan saannin esteenä on köyhyyden lisäksi tiedon puute.

”Vanhojen käsitysten mukaan lapsille ei voi antaa esimerkiksi kananmunia, koska sitten he eivät opi puhumaan. Tai uskotaan, että lapsi ei pysty pureskelemaan lihaa. Niinpä suurin osa lapsista saa pelkkää velliä, josta ei saa paljon muuta kuin energiaa”, kuvailee Lauriina Schneider, Helsingin yliopiston tutkija.

Schneider on mukana yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen Glocal-nimisessä tutkimuksessa, jossa testataan, vaikuttavatko opetusvideot kenialaisäitien asenteisiin ja käyttäytymiseen lasten ruokkimisessa ja muissa terveyteen liittyvissä asioissa. Alustavat tulokset vaikuttavat hyviltä.

Lappuset eivät kiinnosta

Kenia kuuluu jo hieman vauraampiin kehitysmaihin. Esimerkiksi äitiysneuvoloissa käy suurin osa sen äideistä ja imetyksen hyödyt ovat hyvin tiedossa. Siitä huolimatta runsas neljännes alle 5-vuotiaista on pienikasvuisia.

Pineikasvuisuus johtuu yleensä aliravitsemuksesta, jonka pitkäaikaiset seuraukset ovat kauaskantoiset. Se altistaa lapset hengenvaarallisille taudeille ja heikentää myös kognitiivisia kykyjä. Tuhoja ei välttämättä pystytä korjaamaan koskaan.

Yliopiston tutkimushankkeessa levitetään ravitsemustietoutta yhteistyössä muun muassa YK:n lastenjärjestön Unicefin, Kenian terveysministeriön sekä Kenyattan yliopiston kanssa. Video on valittu välineeksi tarkoituksella.

”Olemme huomanneet, että kehitysmaissa jaetaan usein kaikenlaisia lappusia äideille. Todella harvat kuitenkaan lukevat niitä. Osa ei ole edes lukutaitoisia, ja toisaalta lukeminen ei kiinnosta ihmisiä aina muutenkaan. Eri aloilla on huomattu videoiden toimivan koulutuksissa, ja siksi sitä kokeillaan nyt Keniassakin”, Schneider kertoo.

Tutkijat ovat tehneet Maailman terveysjärjestön ohjeilla yli 50 videota yhdessä paikallisten kanssa. Ne käsittelevät esimerkiksi raskautta, imetystä, ruokahygieniaa ja eri ruoka-aineita. Sisältö räätälöidään kullekin alueelle sopivaksi ja käännetään paikallisille kielille. Lisäksi on tehty mobiilisovellus sekä äideille että terveydenhuollon työntekijöille. Sen avulla voi esimerkiksi seurata lasten kasvua.

Videoita on näytetty 1 200 äidille terveyskeskusten odotushuoneissa sekä terveystyöntekijöiden tablettien avulla. Sen jälkeen äitejä ja terveystyöntekijöitä on haastateltu.

”Olemme vasta aloittamassa tulosten analysointia, mutta alustavasti ne näyttävät hyviltä. Äidit ja terveydenhoitajat ovat kertoneet haastatteluissa ymmärtävänsä asiat nyt oikeasti. Äideille on tullut yllätyksenä esimerkiksi se, että pienetkin lapset tarvitsevat monipuolisesti ravintoaineita”, Schneider kertoo.

Pienikasvuisia lapsia yhä vähemmän

Helsingin yliopiston opetusvideoita levitetään myös muissa kehittyvissä maissa, ja toiveissa on, että ne leviäisivät laajemmallekin. Aliravitsemusta vähentäviä keinoja tarvitaan kipeästi, sillä maailmassa arvellaan olevan yhteensä noin 155 miljoonaa aliravitsemuksen takia pienikasvuiseksi jäänyttä alle 5-vuotiasta.

Yli 40 vuotta kehitysmaissa työskennellyt lääkäri Pirkko Heinonen on hoitanut heistä monia. Hänen mukaansa aliravitsemus selittää jopa yli kolmanneksen pienten lasten kuolemista sellaisissakin tilanteissa, joissa varsinaista nälänhätää ei ole. Usein taustalla on pitkäaikainen kehitys, jonka seurauksena lapsi ei ole saanut riittävästi ravintoaineita.

”Suomessa kun terve lapsi saa flunssan tai ripulin, ruoka ei taudin aikana maistu, mutta toipumisen jälkeen lapsi ottaa painon ja vastustuskyvyn kiinni. Kehitysmaissa tätä ei välttämättä tapahdu, koska ruokaa on koko ajan saatavilla liian vähän. Silloin lapsen ravitsemustila huononee ja infektioherkkyys lisääntyy. Tavallinen ripulitautikin voi lopulta johtaa kuolemaan”, Heinonen selittää.

Viime vuonna eläkkeelle jäänyt Heinonen työskenteli viimeksi Unicefin Kenian toimiston johtajana. Yleisesti ottaen tärkein syy aliravitsemukseen on hänen mukaansa se, ettei perheillä ole varaa ostaa riittävästi ravitsevaa ruokaa lapsilleen. Myös tietämyksellä ja esimerkiksi perinteisillä tavoilla on hänenkin mukaansa vaikutuksensa, mutta aivan yksinkertaisesta ongelmasta ei ole kyse.

”Toisaalta voi olla, että tiedetään kyllä, miten lapsia pitäisi ruokkia, mutta olosuhteet ja aika eivät riitä. Kehitysmaissa pystytään esimerkiksi vain harvoin ruokkimaan pikkulapsia yhtä usein kuin Suomessa, sillä äidin työpanosta tarvitaan muuallakin. Lisäksi ruuan laittoon tarvittava energia maksaa”, hän kertoo.

Viime vuosina tilanne on kuitenkin parantunut. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO kertoi syyskuussa, että viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana pienikasvuisten osuus alle 5-vuotiaista on pudonnut 30 prosentista 23:een maailmanlaajuisesti.

Kehitys on positiivista ottaen huomioon, että viime vuonna nälkäisten määrä yleensä nousi pitkästä aikaa 815 miljoonaan. Syynä ovat muun muassa konfliktit ja sääilmiöt.

Heinosen mukaan lasten pienikasvuisuuden vähenemiseen on monia syitä. Esimerkiksi rokotukset ovat yleistyneet, ja niiden yhteydessä lapset saavat usein tärkeää A-vitamiinia, joka vähentää infektioherkkyyttä. Samaan aikaan puhtaan veden saatavuus ja vessojen kunto ovat parantuneet ja ripulia hoidetaan tehokkaammin. Rintaruokinnan lisääntyminenkin on parantanut lasten terveyttä.

Lähivuosina parannuksia voi tulla vielä lisää.

”Tyttöjen koulutuksen vaikutukset tulevat näkymään 5–10 vuoden kuluttua. Kun äiti on koulutettu, lapsen ravitsemustilanne on ihan eri”, hän muistuttaa.

Maailman ruokapäivää vietetään 16.10. Lue lisää täältä.

Kehityksen edistysaskeleita lapsetruokaterveyslapsikuolleisuus Kenia Suomen UNICEF

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Lue myös

Nainen seisoo tikkailla ja asentaa aurinkopaneelia Intian vuoristossa.
Intia aikoo 40-kertaistaa aurinkoenergian tuotantokapasiteettinsa. 

(Kuva:
Abbie Trayler-Smith
/
Panos Pictures
Department for International Development
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä

Fossiilisista polttoaineista pitää luopua mahdollisimman pian ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Kehitysmaat näyttävät siirtyvän uusiutuviin energiamuotoihin jopa länsimaita nopeammin. Esimerkiksi Intia aikoo päästää markkinoille pelkkiä sähköautoja vuonna 2030.
Nainen hiv-testissä Ugandassa
Nainen hiv-testissä Ugandassa. Eteläinen ja itäinen Afrikka on kärsinyt hivistä eniten, mutta se on myös edistynyt sen vastaisessa taistelussa.
(Kuva:
AidsVaccine
Sokomoto Photography for International AIDS Vaccine Initiative, ©2011
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Hivin vastainen taistelu on kansainvälisen yhteistyön voimannäyte – ”kerrankin katsottiin yhteistä hyvää”

Vielä 2000-luvun taitteessa hiv-tartunnan saaminen Afrikassa johti suurella todennäköisyydellä kuolemaan. Nyt se on monen kohdalla hoidettavissa oleva krooninen tauti. Malawilainen hiv-aktivisti David Odali ja suomalainen lääkäri Terhi Heinäsmäki kertovat, miten tähän päästiin.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.
(Kuva:
Tidiane Baldé
/
Naatangue art la
)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Iranin lippuja
Iranissa on pidätetty viime vuosina aiempaa enemmän kaksoiskansalaisia.(Kuva: yeowatzup / Flickr.com / CC BY 2.0)
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.(Kuva: Mario Osava / IPS)

Alkuperäiskansat suojelevat metsää, mutta Brasiliassa se on yhä vaikeampaa

Brasilian alkuperäiskansoille varatut maat ovat Amazonin sademetsän suojelluimpia alueita, mutta viimeisen vuoden aikana metsätuho on kiihtynyt.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.