Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Keniassa käydään videoilla nälkää vastaan – kuva tehoaa tekstiä paremmin

Köyhyys on suurin syy lasten aliravitsemukseen, mutta oma osansa on myös tietämättömyydellä. Nyt sitä kitketään näyttämällä Keniassa äideille videoita oikeanlaisesta ravinnosta. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan kokeilun alustavat tulokset ovat hyviä.
Naiset laittavat ruokaa Keniassa
Keniassa levitetään videoita, joilla kerrotaan muun muassa ravitsemuksen tärkeydestä. Tutkimustulosten mukaan äidit ovat innostuneet videoista. (Kuva: Marja Mutanen )

Mitä vauvojen pitäisi syödä? Entä raskaana olevien äitien? Mistä saada riittävästi rautaa? Siinä kysymyksiä, joihin vastataan Keniassa leviävien Helsingin yliopiston tekemien opetusvideoiden avulla.

Tavoitteena on parantaa etenkin äitien ja lasten ravintoa ja terveyttä, sillä usein kunnollisen ruuan saannin esteenä on köyhyyden lisäksi tiedon puute.

”Vanhojen käsitysten mukaan lapsille ei voi antaa esimerkiksi kananmunia, koska sitten he eivät opi puhumaan. Tai uskotaan, että lapsi ei pysty pureskelemaan lihaa. Niinpä suurin osa lapsista saa pelkkää velliä, josta ei saa paljon muuta kuin energiaa”, kuvailee Lauriina Schneider, Helsingin yliopiston tutkija.

Schneider on mukana yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen Glocal-nimisessä tutkimuksessa, jossa testataan, vaikuttavatko opetusvideot kenialaisäitien asenteisiin ja käyttäytymiseen lasten ruokkimisessa ja muissa terveyteen liittyvissä asioissa. Alustavat tulokset vaikuttavat hyviltä.

Lappuset eivät kiinnosta

Kenia kuuluu jo hieman vauraampiin kehitysmaihin. Esimerkiksi äitiysneuvoloissa käy suurin osa sen äideistä ja imetyksen hyödyt ovat hyvin tiedossa. Siitä huolimatta runsas neljännes alle 5-vuotiaista on pienikasvuisia.

Pineikasvuisuus johtuu yleensä aliravitsemuksesta, jonka pitkäaikaiset seuraukset ovat kauaskantoiset. Se altistaa lapset hengenvaarallisille taudeille ja heikentää myös kognitiivisia kykyjä. Tuhoja ei välttämättä pystytä korjaamaan koskaan.

Yliopiston tutkimushankkeessa levitetään ravitsemustietoutta yhteistyössä muun muassa YK:n lastenjärjestön Unicefin, Kenian terveysministeriön sekä Kenyattan yliopiston kanssa. Video on valittu välineeksi tarkoituksella.

”Olemme huomanneet, että kehitysmaissa jaetaan usein kaikenlaisia lappusia äideille. Todella harvat kuitenkaan lukevat niitä. Osa ei ole edes lukutaitoisia, ja toisaalta lukeminen ei kiinnosta ihmisiä aina muutenkaan. Eri aloilla on huomattu videoiden toimivan koulutuksissa, ja siksi sitä kokeillaan nyt Keniassakin”, Schneider kertoo.

Tutkijat ovat tehneet Maailman terveysjärjestön ohjeilla yli 50 videota yhdessä paikallisten kanssa. Ne käsittelevät esimerkiksi raskautta, imetystä, ruokahygieniaa ja eri ruoka-aineita. Sisältö räätälöidään kullekin alueelle sopivaksi ja käännetään paikallisille kielille. Lisäksi on tehty mobiilisovellus sekä äideille että terveydenhuollon työntekijöille. Sen avulla voi esimerkiksi seurata lasten kasvua.

Videoita on näytetty 1 200 äidille terveyskeskusten odotushuoneissa sekä terveystyöntekijöiden tablettien avulla. Sen jälkeen äitejä ja terveystyöntekijöitä on haastateltu.

”Olemme vasta aloittamassa tulosten analysointia, mutta alustavasti ne näyttävät hyviltä. Äidit ja terveydenhoitajat ovat kertoneet haastatteluissa ymmärtävänsä asiat nyt oikeasti. Äideille on tullut yllätyksenä esimerkiksi se, että pienetkin lapset tarvitsevat monipuolisesti ravintoaineita”, Schneider kertoo.

Pienikasvuisia lapsia yhä vähemmän

Helsingin yliopiston opetusvideoita levitetään myös muissa kehittyvissä maissa, ja toiveissa on, että ne leviäisivät laajemmallekin. Aliravitsemusta vähentäviä keinoja tarvitaan kipeästi, sillä maailmassa arvellaan olevan yhteensä noin 155 miljoonaa aliravitsemuksen takia pienikasvuiseksi jäänyttä alle 5-vuotiasta.

Yli 40 vuotta kehitysmaissa työskennellyt lääkäri Pirkko Heinonen on hoitanut heistä monia. Hänen mukaansa aliravitsemus selittää jopa yli kolmanneksen pienten lasten kuolemista sellaisissakin tilanteissa, joissa varsinaista nälänhätää ei ole. Usein taustalla on pitkäaikainen kehitys, jonka seurauksena lapsi ei ole saanut riittävästi ravintoaineita.

”Suomessa kun terve lapsi saa flunssan tai ripulin, ruoka ei taudin aikana maistu, mutta toipumisen jälkeen lapsi ottaa painon ja vastustuskyvyn kiinni. Kehitysmaissa tätä ei välttämättä tapahdu, koska ruokaa on koko ajan saatavilla liian vähän. Silloin lapsen ravitsemustila huononee ja infektioherkkyys lisääntyy. Tavallinen ripulitautikin voi lopulta johtaa kuolemaan”, Heinonen selittää.

Viime vuonna eläkkeelle jäänyt Heinonen työskenteli viimeksi Unicefin Kenian toimiston johtajana. Yleisesti ottaen tärkein syy aliravitsemukseen on hänen mukaansa se, ettei perheillä ole varaa ostaa riittävästi ravitsevaa ruokaa lapsilleen. Myös tietämyksellä ja esimerkiksi perinteisillä tavoilla on hänenkin mukaansa vaikutuksensa, mutta aivan yksinkertaisesta ongelmasta ei ole kyse.

”Toisaalta voi olla, että tiedetään kyllä, miten lapsia pitäisi ruokkia, mutta olosuhteet ja aika eivät riitä. Kehitysmaissa pystytään esimerkiksi vain harvoin ruokkimaan pikkulapsia yhtä usein kuin Suomessa, sillä äidin työpanosta tarvitaan muuallakin. Lisäksi ruuan laittoon tarvittava energia maksaa”, hän kertoo.

Viime vuosina tilanne on kuitenkin parantunut. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO kertoi syyskuussa, että viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana pienikasvuisten osuus alle 5-vuotiaista on pudonnut 30 prosentista 23:een maailmanlaajuisesti.

Kehitys on positiivista ottaen huomioon, että viime vuonna nälkäisten määrä yleensä nousi pitkästä aikaa 815 miljoonaan. Syynä ovat muun muassa konfliktit ja sääilmiöt.

Heinosen mukaan lasten pienikasvuisuuden vähenemiseen on monia syitä. Esimerkiksi rokotukset ovat yleistyneet, ja niiden yhteydessä lapset saavat usein tärkeää A-vitamiinia, joka vähentää infektioherkkyyttä. Samaan aikaan puhtaan veden saatavuus ja vessojen kunto ovat parantuneet ja ripulia hoidetaan tehokkaammin. Rintaruokinnan lisääntyminenkin on parantanut lasten terveyttä.

Lähivuosina parannuksia voi tulla vielä lisää.

”Tyttöjen koulutuksen vaikutukset tulevat näkymään 5–10 vuoden kuluttua. Kun äiti on koulutettu, lapsen ravitsemustilanne on ihan eri”, hän muistuttaa.

Maailman ruokapäivää vietetään 16.10. Lue lisää täältä.

Kehityksen edistysaskeleita lapsetruokaterveyslapsikuolleisuus Kenia Suomen UNICEF

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Lue myös

Etiopialainen äiti pitää lastaan sylissä.
Nykyään kahden lapsen äiti Emawayish Alemu valistaa yhteisön tyttöjä välttämään raskauden liian nuorena.
(Kuva:
Yeshiwas Mekonnen
/
Plan Ethiopia
)

Etiopialainen Emawayish Alemu on yksi maailman teiniäideistä – nyt hän valistaa nuorempiaan

Noin seitsemän miljoonaa kehitysmaissa asuvaa tyttöä synnyttää vuosittain lapsen alaikäisenä. Etiopiassa heidän määränsä on vähentynyt viime vuosina nopeasti muun muassa valistustyön ansiosta.
Ranskalaisen Coexister-järjestön kehitysjohtaja Samia Hathroubi
Samia Hathroubi työskentelee Coexister-järjestössä, joka tuo yhteen Ranskan eri etnisistä ja uskonnollisista ryhmistä tulevat nuoret.
(Kuva:
Teija Laakso
)

Naiset ja nuoret puurtavat rauhan eteen ympäri maailman – ”tärkeintä on, ettei menetetä toivoa”

Naisten ja nuorten tekemä rauhantyö jää usein piiloon, sillä heitä ei juuri nähdä virallisissa neuvottelupöydissä. Suomessa kokoontuneet naispuoliset rauhanaktivistit muistuttavat, että tärkeää rauhantyötä tehdään myös vaikkapa vastustamalla rasismia ja auttamalla väkivallan uhreja.
Opettaja seuraa kahden naisen lukemaan opettelua Sierra Leonessa
Lukupiiriläiset opettelevat nimensä kirjoittamista Bon kaupungissa Sierra Leonessa, jossa Suomen Pakolaisapu on tehnyt lukutaitotyötä. Opettaja Margaret seuraa taka-alalla.
(Kuva:
Ben Malinen
/
Suomen Pakolaisapu
)

Lukutaidon leviäminen on keskeneräinen menestystarina – ”oman nimikirjoituksen osaaminen on iso asia”

Luku- ja kirjoitustaidosta on tullut perustaito enemmistölle maailman väestöstä muutamassa vuosikymmenessä, mutta historiaa lukutaidottomuus ei vielä ole. Sen tietää esimerkiksi sudanilaistaustainen Hassan Babiker, joka suoritti koulunsa loppuun vasta aikuisena.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.