Uutiset

Maailma.netin vuoden 2018 luetuimmat jutut: Kolonialismitutkimusta, pakolaispolitiikkaa ja kasvun kritiikkiä

Maailma.netin vuoden 2018 luetuimmat jutut käsittelivät muun muassa lihan- ja maidontuotannon ympäristövaikutuksia, Kenian muovipussikieltoa ja pikamuotia.
Leif Hagert, Helsingin keskusta
Maailma.netin vuoden 2018 suosituimmat jutut käsittelivät muun muassa kolonialismin perintöä suomalaisessa kouluopetuksessa. Kuvassa Romaninuorten neuvoston varapuheenjohtaja Leif Hagert. (Kuva: Silja Ylitalo)

Maailma.netin vuoden 2018 luetuimmat jutut käsittelivät kestävää kehitystä, globaaleja kehityskysymyksiä ja ihmisoikeuksia monesta eri näkökulmasta.

Suosituimmat juttumme käsittelivät muun muassa Somalimaan silpomiskieltoa ja Kenian muovipussipolitiikkaa mutta myös lähemmin suomalaisia koskevia aiheita, kuten pikamuotia, pakolaispolitiikkaa ja ruuantuotantoa.

Listasimme suosituimmat juttumme alkaen sijalta 10. Listassa ovat mukana ne jutut, jotka julkaistiin nimenomaan vuoden 2018 aikana.

10. Voiko Suomen turvapaikkajärjestelmää vielä pitää oikeudenmukaisena? – Maahanmuuton asiantuntijat löytävät paljon ongelmakohtia 

Suomesta Irakiin palautetun miehen kuolema helmikuussa 2018 herätti kysymyksiä siitä, toimiiko Suomen turvapaikka- ja pakolaispolitiikka oikeudenmukaisin perustein.

9. Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Suomessa muisteltiin vuonna 2018 sadan vuoden takaista sisällissotaa. Alun perin Antimilitaristi-lehdessä julkaistu toimittaja Olli Koikkalaisen juttu käsitteli suomalaisten aseistakieltäytyjien teloituksia vuonna 1918.

8. ”Suomi ei ole koskaan ollut pelkästään valkoinen” – Tuore raportti perää monipuolisempaa historian opetusta yliopistoihin ja kouluihin

Historioitsijat ilman rajoja -järjestön lokakuisen selvityksen mukaan suomalainen historian opetus antaa liian vähän tilaa vähemmistöille osana suomalaista yhteiskuntaa. ”Romaninuoret ja -lapset kokisivat olevansa osa Suomen historiaa, jos heitä käsiteltäisiin historiantunneilla enemmän kuin yhdessä sivulauseessa”, sanoi haastattelemamme Romaninuorten neuvoston varapuheenjohtaja Leif Hagert.

7. Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa 

Halpisvaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Yksi esimerkki ratkaisuista on suomalainen vaatealan yritys Pure Waste, joka valmistaa teollisuuden ylijäämäkankaista uutta lankaa ja kangasta.

6. Somalimaa antoi fatwan: Naisten sukuelinten silpominen kielletty

Somaliasta yksipuolisesti itsenäistynyt Somalimaa sai kiitosta helmikuussa, kun sen uskonnolliset johtajat kielsivät naisten sukuelinten silpomisen vakavimman muodon, joka on maassa erityisen yleinen.

5. Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus 

Yli 200 tutkijaa, mukana seitsemän suomalaista, vaati syyskuussa kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todettiin.

4. Uusi tutkimus selvittää suomalaisten suhdetta kolonialismiin – siirtomaa-ajan kuvasto näkyy kulttuurissa edelleen

Turun yliopiston uudessa tutkimuksessa selvitetään suomalaisten suhdetta kolonialismiin etenkin kulttuurin näkökulmasta. Läntisen maailman siirtomaakuvastot levisivät Suomessa esimerkiksi lehtimainoksissa, kertovat tutkijat haastattelussa.

3. Keniassa totutellaan arkeen ilman muovipusseja – muovikieltoa aiotaan vielä laajentaa

Kenia kielsi muovipussit elokuussa 2017. Toimittaja Katri Simonen kävi alkuvuodesta 2018 paikan päällä katsomassa, miten kielto on toteutunut.

2. Nimettömältä suomalaislahjoittajalta jättilahjoitus pakolaistyöhön

Kirkon Ulkomaanapu sai tammikuussa 2018 kahden miljoonan euron suurlahjoituksen pakolaistyöhön. ”Tuntuu erikoiselta, kuinka vauraassa Suomessa jaksetaan vääntää siitä, pitääkö Suomen todella ottaa vastaan muutamia tuhansia pakolaisia, kun samaan aikaan moneen äärimmäisen köyhään Afrikan maahan heitä tulee satoja tuhansia, jopa miljoonia”, lahjoittaja perusteli.

1. Tutkimus: Viisi suurinta liha- ja maitoyritystä tuottaa enemmän päästöjä kuin suurimmat öljyfirmat 

Lihan ja maidontuotannon kasvu uhkaa päästövähennystavoitteita, varoittivat tutkijat heinäkuussa 2018. Jo nyt maailman viisi suurinta maito- ja lihayhtiötä tuottaa yhdessä enemmän päästöjä kuin öljy-yhtiöt Shell, Exxon tai BP, tutkimuksessa kerrottiin.

OIKAISU 21.2.2019. Alkuperäisessä jutussa sijoilla 4 ja 5 olevat jutut olivat väärin päin tilastoissa. Niiden paikkaa on nyt vaihdettu keskenään.

kehityskestävän kehityksen tavoitteetmediainternettiedotusvälineetviestintä Suomi maailma.net

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.