Uutiset

Maailma.netin vuoden 2018 luetuimmat jutut: Kolonialismitutkimusta, pakolaispolitiikkaa ja kasvun kritiikkiä

Maailma.netin vuoden 2018 luetuimmat jutut käsittelivät muun muassa lihan- ja maidontuotannon ympäristövaikutuksia, Kenian muovipussikieltoa ja pikamuotia.
Leif Hagert, Helsingin keskusta
Maailma.netin vuoden 2018 suosituimmat jutut käsittelivät muun muassa kolonialismin perintöä suomalaisessa kouluopetuksessa. Kuvassa Romaninuorten neuvoston varapuheenjohtaja Leif Hagert. (Kuva: Silja Ylitalo)

Maailma.netin vuoden 2018 luetuimmat jutut käsittelivät kestävää kehitystä, globaaleja kehityskysymyksiä ja ihmisoikeuksia monesta eri näkökulmasta.

Suosituimmat juttumme käsittelivät muun muassa Somalimaan silpomiskieltoa ja Kenian muovipussipolitiikkaa mutta myös lähemmin suomalaisia koskevia aiheita, kuten pikamuotia, pakolaispolitiikkaa ja ruuantuotantoa.

Listasimme suosituimmat juttumme alkaen sijalta 10. Listassa ovat mukana ne jutut, jotka julkaistiin nimenomaan vuoden 2018 aikana.

10. Voiko Suomen turvapaikkajärjestelmää vielä pitää oikeudenmukaisena? – Maahanmuuton asiantuntijat löytävät paljon ongelmakohtia 

Suomesta Irakiin palautetun miehen kuolema helmikuussa 2018 herätti kysymyksiä siitä, toimiiko Suomen turvapaikka- ja pakolaispolitiikka oikeudenmukaisin perustein.

9. Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Suomessa muisteltiin vuonna 2018 sadan vuoden takaista sisällissotaa. Alun perin Antimilitaristi-lehdessä julkaistu toimittaja Olli Koikkalaisen juttu käsitteli suomalaisten aseistakieltäytyjien teloituksia vuonna 1918.

8. ”Suomi ei ole koskaan ollut pelkästään valkoinen” – Tuore raportti perää monipuolisempaa historian opetusta yliopistoihin ja kouluihin

Historioitsijat ilman rajoja -järjestön lokakuisen selvityksen mukaan suomalainen historian opetus antaa liian vähän tilaa vähemmistöille osana suomalaista yhteiskuntaa. ”Romaninuoret ja -lapset kokisivat olevansa osa Suomen historiaa, jos heitä käsiteltäisiin historiantunneilla enemmän kuin yhdessä sivulauseessa”, sanoi haastattelemamme Romaninuorten neuvoston varapuheenjohtaja Leif Hagert.

7. Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa 

Halpisvaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Yksi esimerkki ratkaisuista on suomalainen vaatealan yritys Pure Waste, joka valmistaa teollisuuden ylijäämäkankaista uutta lankaa ja kangasta.

6. Somalimaa antoi fatwan: Naisten sukuelinten silpominen kielletty

Somaliasta yksipuolisesti itsenäistynyt Somalimaa sai kiitosta helmikuussa, kun sen uskonnolliset johtajat kielsivät naisten sukuelinten silpomisen vakavimman muodon, joka on maassa erityisen yleinen.

5. Uusi tutkimus selvittää suomalaisten suhdetta kolonialismiin – siirtomaa-ajan kuvasto näkyy kulttuurissa edelleen

Turun yliopiston uudessa tutkimuksessa selvitetään suomalaisten suhdetta kolonialismiin etenkin kulttuurin näkökulmasta. Läntisen maailman siirtomaakuvastot levisivät Suomessa esimerkiksi lehtimainoksissa, kertovat tutkijat haastattelussa.

4. Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus 

Yli 200 tutkijaa, mukana seitsemän suomalaista, vaati syyskuussa kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todettiin.

3. Keniassa totutellaan arkeen ilman muovipusseja – muovikieltoa aiotaan vielä laajentaa

Kenia kielsi muovipussit elokuussa 2017. Toimittaja Katri Simonen kävi alkuvuodesta 2018 paikan päällä katsomassa, miten kielto on toteutunut.

2. Nimettömältä suomalaislahjoittajalta jättilahjoitus pakolaistyöhön

Kirkon Ulkomaanapu sai tammikuussa 2018 kahden miljoonan euron suurlahjoituksen pakolaistyöhön. ”Tuntuu erikoiselta, kuinka vauraassa Suomessa jaksetaan vääntää siitä, pitääkö Suomen todella ottaa vastaan muutamia tuhansia pakolaisia, kun samaan aikaan moneen äärimmäisen köyhään Afrikan maahan heitä tulee satoja tuhansia, jopa miljoonia”, lahjoittaja perusteli.

1. Tutkimus: Viisi suurinta liha- ja maitoyritystä tuottaa enemmän päästöjä kuin suurimmat öljyfirmat 

Lihan ja maidontuotannon kasvu uhkaa päästövähennystavoitteita, varoittivat tutkijat heinäkuussa 2018. Jo nyt maailman viisi suurinta maito- ja lihayhtiötä tuottaa yhdessä enemmän päästöjä kuin öljy-yhtiöt Shell, Exxon tai BP, tutkimuksessa kerrottiin.

kehityskestävän kehityksen tavoitteetmediainternettiedotusvälineetviestintä Suomi maailma.net

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.