Helsingissä pohdittiin tällä viikolla, miten löytää kokonaisvaltaisia ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, kuten eriarvoisuuteen ja ympäristötuhoon. Intialainen tutkija-aktivisti Ashish Kothari peräänkuuluttaa mallia, jossa ihmiset saavat itse päättää asioistaan mutta tuntevat silti vastuunsa muista.
On ironista että länsimaat johtavat nyt maailmaa kestävään kehitykseen, kun lähes koko maailma aiemmin omaksui niiltä talousmallin, joka on johtanut ylikulutukseen ja luonnonvarojen ryöstöön, kirjoittaa Eco-Business-sivuston kirjeenvaihtaja Zafirah Zein.
Yksi 20 työikäisestä on työttömänä. Työttömyysluvut ovat laskeneet, mutta uudet trendit, kuten teknologia, saattavat uhata työmarkkinoilla viime vuosina saavutettuja edistysaskeleita, varoitetaan uudessa raportissa.
Työpaikkojen katoaminen aiheuttaa eriarvoistumista, mikä taas johtaa muutosvastarintaan samaan aikaan, kun maapallon ekologinen kantokyky on koetuksella. Talous- ja ilmastoasiantuntija Timo Kuusiola ehdottaa ratkaisuksi ekologista työtä, viennin ja tuonnin päästömittauksia ja henkilökohtaista hiilibudjettia.
Maailma.netin vuoden 2018 luetuimmat jutut käsittelivät muun muassa lihan- ja maidontuotannon ympäristövaikutuksia, Kenian muovipussikieltoa ja pikamuotia.
Maailma sopi vuonna 2012, että ehkäisyä käyttävien naisten määrää pyritään lisäämään 120 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä. Tähän mennessä kasvua on ollut vasta 46 miljoonaa.
Yli 60 prosenttia maapallon asukkaista elää alueilla, joilla vedestä on tai tulee pulaa ainakin ajoittain. Maailma on kuitenkin jo nyt jäljessä veteen liittyvissä kestävän kehityksen tavoitteissa, kirjoittaa WaterAid-järjestön johtaja Tim Wainwright.
Bruttokansantuotteelle vaihtoehtoisia kehityksen mittareita on vaadittu jo vuosikymmeniä. Nyt viesti näyttää olevan viimein lyömässä läpi, kirjoittaa Elina Mikola.
Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Suomalaisjärjestöt haluavat, että EU:n ja Suomen kauppapolitiikka käännetään oikeudenmukaisempaan suuntaan. Tällä hetkellä kansainvälinen kauppa ja ihmisoikeus- sekä ympäristösopimukset törmäävät toisiinsa, ne sanovat.
Parhaatkin maat voisivat tehdä enemmän eriarvoisuuden vähentämiseksi. Esimerkiksi Belgian verotus hellii suuryrityksiä, ja Tanska on keventänyt rikkaimpien verotusta, moittii Oxfam-järjestön Yhdysvaltain-johtaja Abby Maxman.
Koulutuksen ulkopuolella on lähes saman verran lapsia kuin kymmenen vuotta sitten, sanoo YK:n lastenjärjestö Unicef. Syynä ovat muun muassa konfliktit.
Tuoreen tutkimuksen mukaan rikkaat maat eivät voi ylpeillä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisella. Lisäksi ne hidastavat vielä köyhienkin maiden kehitystä.
Ulkoministeriön perinteinen kehitysyhteistyökysely osoittaa, että suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä ja myös määrärahojen nostamista kannattaa aiempaa useampi. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen mukaan kyse on isosta arvomuutoksesta.
Hitaasti elpyvä talouskasvu ei riitä turvaamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista, sanoo talous- ja sosiaaliasioiden alipääsihteeri Wu Hongbo.
