Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Suurimmalla osalla maailman väestöstä on käytössään sähköä, mutta kehitys on ollut eriarvoista: Saharan eteläpuolisessa Afrikassa alle puolella väestöstä on sähköä, selviää YK-raportista.
Eilen julkaistu uusi kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ohjata bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Järjestöt kritisoivat kuitenkin aikataulun puuttumista. Selonteon toteuttamista varjostaa myös perussuomalaisten jääminen pois.
Intian viljelijät ovat yhä riippuvaisempia ostetuista siemenistä ja lannoitteista samaan aikaan, kun maaperä köyhtyy. Tunnetun ympäristöaktivistin Vandana Shivan perustama maatalouden vallankumousliike ajaa ”maademokratiaa” ja kerää tietotaitoa ajalta ennen teollisen maanviljelyn alkua.
Maailma kylässä -festareilla nähdään tänä vuonna muun muassa laulaja Sanni, presidentti Tarja Halonen sekä aktivisti ja näyttelijä Laura Eklund Nhaga. Korona vei festareilta yleisön ja ruokakojut, mutta ohjelmapäällikkö Johanna Eurakoski uskoo, että virtuaalisuus tuo myös lisäarvoa.
Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.
Bhutan kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, mutta sen politiikka, joka korostaa onnellisuutta talouskasvun sijaan, kiinnostaa niin YK:ta kuin kansainvälisiä tutkijoitakin. Väitöskirjatutkija Päivi Ahonen ihastui Bhutanin puhtaaseen luontoon ja tutkii nyt, miten kestävän kehityksen filosofiaa toteutetaan maan opetusjärjestelmässä.
Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Maailma.netin luetuimpien juttujen kärjessä on ajankohtaisia aiheita, kuten maahanmuuttoa, rasismia ja koronaviruspandemiaa, käsitteleviä artikkeleita. Suosituimmissa haastateltiin muun muassa naisten sukuelinten silpomisen vastaista työtä tekevää Ujuni Ahmedia ja Lääkärit ilman rajoja -järjestön avustustyöntekijää Julian Blomia.
Ekokylissä uskotaan, että omavaraisempi ja yhteisöllisempi elämä tarjoaa vastauksia myös globaaliin ilmasto- ja ympäristökriisiin. ”Toivoisin että kaikki ekokylät eivät olisi pöpelikössä. Tarvitaan urbaaneja ekokyliä, kokonaisia kestävyyteen pyrkiviä kerrostalokortteleita”, sanoo Keuruun ekokylässä asuva Tom Pesch.
YK:n kehitysohjelman perinteinen inhimillisen kehityksen indeksi tarkastelee tänä vuonna kehitystä myös hiilidioksidipäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen näkökulmasta. Siksi Suomi putoaa indeksillä 19 sijaa ja Costa Rica nousee 37 sijaa.
Maailman 47:n vähiten kehittyneen maan osuus maailman bruttokansantuotteesta on vain 1,3 prosenttia. Parhaiten kriisistä selviävät ne maat, jotka ovat onnistuneet investoimaan tuotantokapasiteettiinsa, sanoo YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö.
”Rikkaat maat näkevät nyt valoa tunnelin päässä. Sama ei ole totta köyhimpien maiden kohdalla”, muistutti YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock. YK julkaisi eilen ennätysmäisen suuren arvion humanitaarisen avun tarpeesta vuodelle 2021.
Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Töölönlahden ympäristössä on näytteillä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviä teoksia aina biotaiteesta performansseihin ja osallistavaan taiteeseen. Kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen, kertoo näyttelyn kuratoinut taiteilija Marika Tomu Kaipainen.
”Vaikka tilanne on erittäin vakava, siirtyminen kestäville poluille on vielä mahdollinen. Omilla toimillani haluan luoda lapsille uskoa tulevaisuuteen”, sanoo YK-liiton kunniamaininnalla palkittu Suomen kestävyyspaneelin johtaja Eeva Furman.
Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
