Yli 60 prosenttia maapallon asukkaista elää alueilla, joilla vedestä on tai tulee pulaa ainakin ajoittain. Maailma on kuitenkin jo nyt jäljessä veteen liittyvissä kestävän kehityksen tavoitteissa, kirjoittaa WaterAid-järjestön johtaja Tim Wainwright.
Bruttokansantuotteelle vaihtoehtoisia kehityksen mittareita on vaadittu jo vuosikymmeniä. Nyt viesti näyttää olevan viimein lyömässä läpi, kirjoittaa Elina Mikola.
Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Suomalaisjärjestöt haluavat, että EU:n ja Suomen kauppapolitiikka käännetään oikeudenmukaisempaan suuntaan. Tällä hetkellä kansainvälinen kauppa ja ihmisoikeus- sekä ympäristösopimukset törmäävät toisiinsa, ne sanovat.
Parhaatkin maat voisivat tehdä enemmän eriarvoisuuden vähentämiseksi. Esimerkiksi Belgian verotus hellii suuryrityksiä, ja Tanska on keventänyt rikkaimpien verotusta, moittii Oxfam-järjestön Yhdysvaltain-johtaja Abby Maxman.
Koulutuksen ulkopuolella on lähes saman verran lapsia kuin kymmenen vuotta sitten, sanoo YK:n lastenjärjestö Unicef. Syynä ovat muun muassa konfliktit.
Tuoreen tutkimuksen mukaan rikkaat maat eivät voi ylpeillä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisella. Lisäksi ne hidastavat vielä köyhienkin maiden kehitystä.
Ulkoministeriön perinteinen kehitysyhteistyökysely osoittaa, että suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä ja myös määrärahojen nostamista kannattaa aiempaa useampi. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen mukaan kyse on isosta arvomuutoksesta.
Hitaasti elpyvä talouskasvu ei riitä turvaamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista, sanoo talous- ja sosiaaliasioiden alipääsihteeri Wu Hongbo.
Tuoreen Eurobarometri-kyselyn mukaan lähes kolme neljästä suomalaisesta on vähintään kuullut globaaleista kestävän kehityksen tavoitteista. Ruotsalaiset kuitenkin pitävät kehitysmaiden auttamista tärkeämpänä kuin suomalaiset.
Uutisotsikoita hallitsevat kurjuus ja katastrofit, vaikka maailmassa moni asia on paremmin kuin aiemmin. Kehitystä tapahtuu koko ajan, mutta miksi siitä ei uutisoida? Sitä pohtivat niin lukiolaiset kuin kehitysalan asiantuntijatkin.
Kansalaisjärjestöjen mukaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävä kehitys ovat asioita, jotka ratkaistaan lopulta kuntatasolla. Sote-uudistus ja muut paikallisaiheet ajavat vaalidebateissa kuitenkin niiden ohi.
Malesiassa päättäjien usko markkinatalouden ja talouskasvun voimaan on vahva. Maassa kuitenkin viriää toisenkinlaisia taloushankkeita, kertovat Suomessa vierailleet tutkijat.
