Suomen kehityspolitiikka sai vuolaita kehuja Helsingissä vierailleelta OECD:n kehitysapukomitean puheenjohtajalta. Kehitysyhteistyö kaipaa hänen mukaansa nyt erityisen paljon puolustajia.
Maailma.netin vuoden 2019 luetuimmat jutut käsittelivät muun muassa lastenkulttuurifestari Kolibria, Kongon kobolttialueen ihmisoikeusongelmia ja Nigeriä metsittänyttä ”hullua valkoista viljelijää” Tony Rinaudoa.
Suomalaisten hiilijalanjälki pitäisi kutistaa noin neljännekseen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Roosa Mustonen halusi osallistua ilmastotalkoisiin ja valitsi keinoksi ruokavalioremontin. Lihaan tottuneelle ensimmäinen päivä kasvisruokailijana sai hämilleen ja valintaa sai selitellä kaveriporukoissa, mutta lopulta ilmastodieetti alkoi sujua.
YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.
Kehittyvissä maissa kasvua yhä tarvitaan, kehittyneissä maissa taas on muutettava tuotanto- ja kulutustapoja, todetaan YK:n pääsihteerin nimittämän työryhmän raportissa, joka arvioi maailman kestävän kehityksen tilaa.
Tuoreen tutkimusraportin mukaan äärimmäinen köyhyys uhkaa keskittyä lähivuosikymmeninä Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan muun muassa väestönkasvun seurauksena. Avunantajien ja hallitusten suhtautumista trendiin voi kutsua ”velttouden tapaustutkimukseksi”, kritisoi Pelastaka Lapset -järjestö.
Suomi saa kolmannen YK-toimistonsa, kun YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma muuttaa Tanskasta Suomeen tänä syksynä. Ohjelman edistämät asumis-, energia- ja terveysprojektit voivat vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Unicefin ja WHO:n uuden raportin mukaan etenkin maaseudun asukkaat jäävät jälkeen vesi- ja sanitaatiopalveluissa. Esimerkiksi käsienpesumahdollisuus puuttuu miljardeilta.
Maailma.net ja Vikes järjestävät ensi lukuvuonna kansanopistojen toimittajaopiskelijoille kestävän kehityksen työpajoja. ”Suomea koskevista asioista ei voi kirjoittaa, jos ei ymmärrä globaaleja ilmiöitä eikä sitä, kuinka ne kytkeytyvät toisiinsa”, muistuttaa hankkeen koordinaattori Sanna Jäppinen.
Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Helsingissä pohdittiin tällä viikolla, miten löytää kokonaisvaltaisia ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, kuten eriarvoisuuteen ja ympäristötuhoon. Intialainen tutkija-aktivisti Ashish Kothari peräänkuuluttaa mallia, jossa ihmiset saavat itse päättää asioistaan mutta tuntevat silti vastuunsa muista.
On ironista että länsimaat johtavat nyt maailmaa kestävään kehitykseen, kun lähes koko maailma aiemmin omaksui niiltä talousmallin, joka on johtanut ylikulutukseen ja luonnonvarojen ryöstöön, kirjoittaa Eco-Business-sivuston kirjeenvaihtaja Zafirah Zein.
Yksi 20 työikäisestä on työttömänä. Työttömyysluvut ovat laskeneet, mutta uudet trendit, kuten teknologia, saattavat uhata työmarkkinoilla viime vuosina saavutettuja edistysaskeleita, varoitetaan uudessa raportissa.
Työpaikkojen katoaminen aiheuttaa eriarvoistumista, mikä taas johtaa muutosvastarintaan samaan aikaan, kun maapallon ekologinen kantokyky on koetuksella. Talous- ja ilmastoasiantuntija Timo Kuusiola ehdottaa ratkaisuksi ekologista työtä, viennin ja tuonnin päästömittauksia ja henkilökohtaista hiilibudjettia.
Maailma.netin vuoden 2018 luetuimmat jutut käsittelivät muun muassa lihan- ja maidontuotannon ympäristövaikutuksia, Kenian muovipussikieltoa ja pikamuotia.
Maailma sopi vuonna 2012, että ehkäisyä käyttävien naisten määrää pyritään lisäämään 120 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä. Tähän mennessä kasvua on ollut vasta 46 miljoonaa.
