Teollisuusmaat antoivat virallista kehitysapua viime vuonna ennätysmäärän jo viidettä kertaa peräkkäin. Summa oli yhteensä 223,7 miljardia dollaria eli noin 210 miljardia euroa, kertoo teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD alustavissa tilastoissaan.

Kasvua oli viime vuoteen verrattuna noin 1,8 prosenttia mutta vuoteen 2019 verrattuna peräti kolmanneksen.

OECD tilastoi kehitysapukomiteaansa (DAC) kuuluvien 31 maan kehitysyhteistyövarojen käyttöä. Ryhmään kuuluu Euroopan maita, Japani, Etelä-Korea, Australia, Kanada, Yhdysvallat ja Uusi-Seelanti.

Kasvu selittyy muun muassa Ukrainan ja Palestiinan tilanteella. Ukrainan saama apu kasvoi yhdeksän prosenttia, Länsirannan ja Gazan 12 prosenttia. Humanitaarinen apu Gazaan ja Länsirannalle nousi peräti 91 prosenttia, tilastoista selviää.

”Olen iloinen nähdessäni, että kehitysapu on kasvanut. Alustavien tietojen mukaan näin on silloinkin, jos jätämme pois avunantajamaiden sisäiset pakolaiskulut, koronan ja Ukrainan. Tämä osoittaa, että avunantajien rahoitus ei ole viime vuosina tapahtunut muiden painopisteiden kustannuksella”, sanoo DAC:n puheenjohtaja Carsten Saur tiedotteessa.

Ennätyksistä huolimatta DAC-maat eivät ole saavuttaneet tavoitettaan ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun. Siihen pääsi viime vuonna vain viisi maata: Tanska, Saksa, Luxemburg, Norja ja Ruotsi. Keskimääräinen osuus oli 0,37 prosenttia. Suomi ohjasi bruttokansantulostaan 0,52 prosenttia kehitysyhteistyöhön, DAC-maista 10:nneksi eniten.

Myös avun tilastointitapaa on kritisoitu. Jäsenmaat voivat tilastoida vastaanottamiensa pakolaisten ensimmäisen vuoden kulut kehitysyhteistyömenoiksi, mitä on pidetty summien paisutteluna. Viime vuonna pakolaiskulut laskivat, mutta niiden osuus kehitysavusta on yhä 13,8 prosenttia, kritisoi eurooppalaisten järjestöjen kattojärjestö Concord.

Sen mukaan myöskään vähiten kehittyneisiin maihin ei ohjata riittävästi apua. Vuonna 2022 niiden avusta leikattiin kuusi prosenttia, viime vuonna kasvua oli kolme prosenttia.