”Suomi ei ole koskaan ollut pelkästään valkoinen” – Tuore raportti perää monipuolisempaa historian opetusta yliopistoihin ja kouluihin | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

”Suomi ei ole koskaan ollut pelkästään valkoinen” – Tuore raportti perää monipuolisempaa historian opetusta yliopistoihin ja kouluihin

Historioitsijat ilman rajoja -järjestön tuoreen selvityksen mukaan suomalainen historian opetus antaa liian vähän tilaa vähemmistöille osana suomalaista yhteiskuntaa. ”Romaninuoret ja -lapset kokisivat olevansa osa Suomen historiaa, jos heitä käsiteltäisiin historiantunneilla enemmän kuin yhdessä sivulauseessa”, toteaa Romaninuorten neuvoston varapuheenjohtaja Leif Hagert.

Leif Hagert, Helsingin keskusta

Leif Hagert Romaninuorten neuvostosta uskoo, että romanien historian opettaminen osana Suomen historiaa vähentäisi heihin kohdistuvaa syrjintää. Kuva: Silja Ylitalo.

Historian opetus antaa liian vähän tilaa vähemmistöjen omille kertomuksille ja vähemmistöille osana suomalaista yhteiskuntaa, todetaan Historioitsijat ilman rajoja -järjestön tuoreessa raportissa.

Raportti perustuu yliopistojen historianlaitoksille tehtyyn kyselyyn, jossa selvitettiin, miten suomalaiset vähemmistöt näkyvät historian opetuksessa ja miten kolonialismia käsitellään osana Suomen historiaa. Tulokset olivat vaihtelevia: joillain laitoksilla opetusta aiheesta on enemmän, toisilla ei juuri lainkaan.

Raportissa otetaan kantaa myös peruskoulujen ja lukioiden historian opetukseen. ”Koululaisten taustat ovat jo nyt monikulttuurisia, mutta tämä ei vielä Suomen historiakertomuksessa näy”, raportissa todetaan.

”Yksipuolinen esitys historiasta sulkee vähemmistöjä yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle. Ei tunnu mielekkäältä ottaa osaa keskusteluun, jos koulusta jää kuva, ettei ole osa Suomen historiaa”, sanoi selvityksen laatijoihin kuulunut Emma Hakala raportin julkistamistilaisuudessa Kenen historia? -seminaarissa keskiviikkona.

Hakalan mukaan myös Suomen vastuuta kolonialismin historiassa pitäisi käsitellä opetuksessa enemmän. Tutkimusta aiheesta tehdään, mutta koulujen historianopetuksessa tai yliopistojen pakollisilla historiankursseilla se ei välttämättä näy. Kolonialismia ja postkolonialismia käsitellään osana yleistä historiaa, mutta ei Suomen historiaa.

Todellisuudessa Suomi oli osa siirtomaajärjestelmää muun muassa kaupankäynnin kautta. Suomalaisten puuvillatehtaiden puuvilla tuli orjaplantaaseilta, sokeritehtaiden raakasokeri ja suomalaisille tärkeä kahvi siirtomaista, konkretisoi työryhmän johtaja, Åbo Akademin historian professori Holger Weiss seminaarissa.

”Jos Pohjanmaa oli maailman suurin tervantuottaja 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa, mihin sitä terva käytettiin? Niiden laivojen tiivistämiseen, jotka hakivat orjia siirtomaista”, Weiss sanoo.

Pitkä syrjinnän historia

Romaninuorten neuvoston varapuheenjohtaja Leif Hagert pitää raportissa esiin nostettuja teemoja tärkeinä.

”Muistan, kun koulun historian tunnilla mainittiin, että natsit tappoivat myös romaneja. Se oli ainoa viittaus romaneihin koko kouluaikana”, Hagert sanoo.

Se mitä Suomen historiasta opetetaan, kertoo siitä, minkä katsotaan kuuluvan yleissivistykseen, Hagert sanoo. Hän uskoo, että monipuolisemmasta historiakuvasta olisi hyötyä koko yhteiskunnalle.

”Romaninuoret ja -lapset kokisivat olevansa osa Suomen historiaa, jos heitä käsiteltäisiin historiantunneilla enemmän kuin yhdessä sivulauseessa. Samalla valtaväestö ymmärtäisi, ettei Suomi koskaan ole ollut pelkästään valkoinen, ja ettei valkoisuus ole ainoa oikea tapa olla suomalainen.”

Hagert uskoo, että romanien historian opettaminen osana Suomen historiaa vaikuttaisi heihin kohdistuviin asenteisiin.

”Meille sanotaan, että te olette olleet täällä viisisataa vuotta, ettekä vieläkään osaa olla maassa maan tavalla. Jos ihmiset ymmärtäisivät, että me olemme vasta 70-luvulla alkaneet saada asuntoja, he ymmärtäisivät, ettei meillä voi olla esimerkiksi pitkää koulutuksen historiaa.”

Hagert toivoo, että historianopetuksessa uskallettaisiin käsitellä enemmän myös menneisyyden kipukohtia, kuten syrjivää vähemmistöpolitiikkaa.

”Suomen historia ei ole kovin kaunis, kun katsoo mitä se on tehnyt oman maan väestöille. Saamelaiset ovat kohdanneet pakkoassimilaatiopolitiikkaa, ja niin ovat romanitkin.”

”Historiantunneilla kerrotaan tarinaa pienestä, valkoisesta Suomesta, joka pärjäsi kaikkia suurvaltoja vastaan. Totta kai sitä kuvaa vähän tahraa, että on siinä sivussa poljettu omat vähemmistöt.”

Kommentit

Lähettänyt Anonyymi (ei varmistettu) 26.10.2018 - 15:59

No hohhoijaa... orjalaivojen tervaa taas. Turussa oli 1700-luvulla ruotsalaisessa yksityisomistuksessa oleva sokeritehdas ja Tampereella 1800-luvulla skotlantisessa yksityisomistuksessa oleva puuvillatehdas, ja näiden perusteella siis kaikki suomalaiset ovat kolonialisteja. Kuka se kolonialisti-riistäjä oli - skotlantilainen puuvillatehtaan omistaja vai tehtaassa riistopalkalla 12 tuntista päivää tekevä suomalaisnainen? No tietenkin puutteen ja nälän keskellä kamppaileva Suomen kansa.

Lähettänyt Jaakko Häkkinen (ei varmistettu) 26.10.2018 - 17:35

"Todellisuudessa Suomi oli osa siirtomaajärjestelmää muun muassa kaupankäynnin kautta. Suomalaisten puuvillatehtaiden puuvilla tuli orjaplantaaseilta, sokeritehtaiden raakasokeri ja suomalaisille tärkeä kahvi siirtomaista, konkretisoi työryhmän johtaja, Åbo Akademin historian professori Holger Weiss seminaarissa."

Koko maailma oli osa siirtomaajärjestelmää kaupankäynnin kautta. Ei se tee meistä syyllisiä muiden tekoihin. Turhan ideologista propagandaa professorilta.

Lähettänyt Liv (ei varmistettu) 5.6.2020 - 13:19

Artikkelin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen pitäisi huomioida ja tunnustaa oma kolonialistinen historiansa sekä opettaa sitä, eikä vertailla mikä maa oli hirvein kolonialisti. Tunnustamalla omat virheensä Suomi voi alkaa tehdä parannuksia ja sisällyttää kaikki kansanryhmänsä osaksi omaa tarinaansa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia