Uutiset

”Suomi ei ole koskaan ollut pelkästään valkoinen” – Tuore raportti perää monipuolisempaa historian opetusta yliopistoihin ja kouluihin

Historioitsijat ilman rajoja -järjestön tuoreen selvityksen mukaan suomalainen historian opetus antaa liian vähän tilaa vähemmistöille osana suomalaista yhteiskuntaa. ”Romaninuoret ja -lapset kokisivat olevansa osa Suomen historiaa, jos heitä käsiteltäisiin historiantunneilla enemmän kuin yhdessä sivulauseessa”, toteaa Romaninuorten neuvoston varapuheenjohtaja Leif Hagert.
Leif Hagert, Helsingin keskusta
Leif Hagert Romaninuorten neuvostosta uskoo, että romanien historian opettaminen osana Suomen historiaa vähentäisi heihin kohdistuvaa syrjintää. (Kuva: Silja Ylitalo)

Historian opetus antaa liian vähän tilaa vähemmistöjen omille kertomuksille ja vähemmistöille osana suomalaista yhteiskuntaa, todetaan Historioitsijat ilman rajoja -järjestön tuoreessa raportissa.

Raportti perustuu yliopistojen historianlaitoksille tehtyyn kyselyyn, jossa selvitettiin, miten suomalaiset vähemmistöt näkyvät historian opetuksessa ja miten kolonialismia käsitellään osana Suomen historiaa. Tulokset olivat vaihtelevia: joillain laitoksilla opetusta aiheesta on enemmän, toisilla ei juuri lainkaan.

Raportissa otetaan kantaa myös peruskoulujen ja lukioiden historian opetukseen. ”Koululaisten taustat ovat jo nyt monikulttuurisia, mutta tämä ei vielä Suomen historiakertomuksessa näy”, raportissa todetaan.

”Yksipuolinen esitys historiasta sulkee vähemmistöjä yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle. Ei tunnu mielekkäältä ottaa osaa keskusteluun, jos koulusta jää kuva, ettei ole osa Suomen historiaa”, sanoi selvityksen laatijoihin kuulunut Emma Hakala raportin julkistamistilaisuudessa Kenen historia? -seminaarissa keskiviikkona.

Hakalan mukaan myös Suomen vastuuta kolonialismin historiassa pitäisi käsitellä opetuksessa enemmän. Tutkimusta aiheesta tehdään, mutta koulujen historianopetuksessa tai yliopistojen pakollisilla historiankursseilla se ei välttämättä näy. Kolonialismia ja postkolonialismia käsitellään osana yleistä historiaa, mutta ei Suomen historiaa.

Todellisuudessa Suomi oli osa siirtomaajärjestelmää muun muassa kaupankäynnin kautta. Suomalaisten puuvillatehtaiden puuvilla tuli orjaplantaaseilta, sokeritehtaiden raakasokeri ja suomalaisille tärkeä kahvi siirtomaista, konkretisoi työryhmän johtaja, Åbo Akademin historian professori Holger Weiss seminaarissa.

”Jos Pohjanmaa oli maailman suurin tervantuottaja 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa, mihin sitä terva käytettiin? Niiden laivojen tiivistämiseen, jotka hakivat orjia siirtomaista”, Weiss sanoo.

Pitkä syrjinnän historia

Romaninuorten neuvoston varapuheenjohtaja Leif Hagert pitää raportissa esiin nostettuja teemoja tärkeinä.

”Muistan, kun koulun historian tunnilla mainittiin, että natsit tappoivat myös romaneja. Se oli ainoa viittaus romaneihin koko kouluaikana”, Hagert sanoo.

Se mitä Suomen historiasta opetetaan, kertoo siitä, minkä katsotaan kuuluvan yleissivistykseen, Hagert sanoo. Hän uskoo, että monipuolisemmasta historiakuvasta olisi hyötyä koko yhteiskunnalle.

”Romaninuoret ja -lapset kokisivat olevansa osa Suomen historiaa, jos heitä käsiteltäisiin historiantunneilla enemmän kuin yhdessä sivulauseessa. Samalla valtaväestö ymmärtäisi, ettei Suomi koskaan ole ollut pelkästään valkoinen, ja ettei valkoisuus ole ainoa oikea tapa olla suomalainen.”

Hagert uskoo, että romanien historian opettaminen osana Suomen historiaa vaikuttaisi heihin kohdistuviin asenteisiin.

”Meille sanotaan, että te olette olleet täällä viisisataa vuotta, ettekä vieläkään osaa olla maassa maan tavalla. Jos ihmiset ymmärtäisivät, että me olemme vasta 70-luvulla alkaneet saada asuntoja, he ymmärtäisivät, ettei meillä voi olla esimerkiksi pitkää koulutuksen historiaa.”

Hagert toivoo, että historianopetuksessa uskallettaisiin käsitellä enemmän myös menneisyyden kipukohtia, kuten syrjivää vähemmistöpolitiikkaa.

”Suomen historia ei ole kovin kaunis, kun katsoo mitä se on tehnyt oman maan väestöille. Saamelaiset ovat kohdanneet pakkoassimilaatiopolitiikkaa, ja niin ovat romanitkin.”

”Historiantunneilla kerrotaan tarinaa pienestä, valkoisesta Suomesta, joka pärjäsi kaikkia suurvaltoja vastaan. Totta kai sitä kuvaa vähän tahraa, että on siinä sivussa poljettu omat vähemmistöt.”

ihmisoikeudetrasismivähemmistöpolitiikkaeriarvoisuuskoulutusväestökulttuuritiedetietoetiikka & arvokeskustelu Suomi

Kommentit

Lähettänyt Anonyymi (ei varmistettu) 26.10.2018 - 15:59

No hohhoijaa... orjalaivojen tervaa taas. Turussa oli 1700-luvulla ruotsalaisessa yksityisomistuksessa oleva sokeritehdas ja Tampereella 1800-luvulla skotlantisessa yksityisomistuksessa oleva puuvillatehdas, ja näiden perusteella siis kaikki suomalaiset ovat kolonialisteja. Kuka se kolonialisti-riistäjä oli - skotlantilainen puuvillatehtaan omistaja vai tehtaassa riistopalkalla 12 tuntista päivää tekevä suomalaisnainen? No tietenkin puutteen ja nälän keskellä kamppaileva Suomen kansa.

Lähettänyt Jaakko Häkkinen (ei varmistettu) 26.10.2018 - 17:35

"Todellisuudessa Suomi oli osa siirtomaajärjestelmää muun muassa kaupankäynnin kautta. Suomalaisten puuvillatehtaiden puuvilla tuli orjaplantaaseilta, sokeritehtaiden raakasokeri ja suomalaisille tärkeä kahvi siirtomaista, konkretisoi työryhmän johtaja, Åbo Akademin historian professori Holger Weiss seminaarissa."

Koko maailma oli osa siirtomaajärjestelmää kaupankäynnin kautta. Ei se tee meistä syyllisiä muiden tekoihin. Turhan ideologista propagandaa professorilta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Koululaisia pulpettien ääressä

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.
Nepalin pääkaupungin Kathmandun rakennuksia

Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun

Moni korkeasti koulutettu nepalilainen lähtee töihin Etelä-Koreaan. Tutkimuksen mukaan muun muassa kovat paineet ja ulospääsymahdollisuuksien puuttuminen johtavat jopa itsemurhiin. Nepalin valtiolla taas ei ole juuri halua puuttua asiaan.
Punapaitainen nainen

Cinemaissí-elokuvafestareilla nostetaan tänä vuonna esiin hiljaisen enemmistön ja marginaaliin jäävien ääniä

Tällä viikolla järjestettävällä Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaalilla nähdään muun muassa alkuperäiskansojen ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia käsitteleviä elokuvia. Festivaaleilla vierailee brasilialaisohjaaja Tai Linhares.

Tuoreimmat

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla
Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun
Cinemaissí-elokuvafestareilla nostetaan tänä vuonna esiin hiljaisen enemmistön ja marginaaliin jäävien ääniä
Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita
Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi
Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla
Afrikan sarvessa on satanut vähiten lähes 40 vuoteen – 13 miljoonan ihmisen ruuansaanti uhattuna
Ilmastonmuutos on Afrikan kaivosteollisuudelle mahdollisuus ja uhka – Osa mineraaleista jätettävä louhimatta
Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"
Tutkimus: Afrikan maiden homofobinen lainsäädäntö vaikeuttaa hivin hoitoa – Jopa kolme neljästä homomiehestä ei saa lääkitystä