Uutiset

”Suomi ei ole koskaan ollut pelkästään valkoinen” – Tuore raportti perää monipuolisempaa historian opetusta yliopistoihin ja kouluihin

Historioitsijat ilman rajoja -järjestön tuoreen selvityksen mukaan suomalainen historian opetus antaa liian vähän tilaa vähemmistöille osana suomalaista yhteiskuntaa. ”Romaninuoret ja -lapset kokisivat olevansa osa Suomen historiaa, jos heitä käsiteltäisiin historiantunneilla enemmän kuin yhdessä sivulauseessa”, toteaa Romaninuorten neuvoston varapuheenjohtaja Leif Hagert.
Leif Hagert, Helsingin keskusta
Leif Hagert Romaninuorten neuvostosta uskoo, että romanien historian opettaminen osana Suomen historiaa vähentäisi heihin kohdistuvaa syrjintää. (Kuva: Silja Ylitalo)

Historian opetus antaa liian vähän tilaa vähemmistöjen omille kertomuksille ja vähemmistöille osana suomalaista yhteiskuntaa, todetaan Historioitsijat ilman rajoja -järjestön tuoreessa raportissa.

Raportti perustuu yliopistojen historianlaitoksille tehtyyn kyselyyn, jossa selvitettiin, miten suomalaiset vähemmistöt näkyvät historian opetuksessa ja miten kolonialismia käsitellään osana Suomen historiaa. Tulokset olivat vaihtelevia: joillain laitoksilla opetusta aiheesta on enemmän, toisilla ei juuri lainkaan.

Raportissa otetaan kantaa myös peruskoulujen ja lukioiden historian opetukseen. ”Koululaisten taustat ovat jo nyt monikulttuurisia, mutta tämä ei vielä Suomen historiakertomuksessa näy”, raportissa todetaan.

”Yksipuolinen esitys historiasta sulkee vähemmistöjä yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle. Ei tunnu mielekkäältä ottaa osaa keskusteluun, jos koulusta jää kuva, ettei ole osa Suomen historiaa”, sanoi selvityksen laatijoihin kuulunut Emma Hakala raportin julkistamistilaisuudessa Kenen historia? -seminaarissa keskiviikkona.

Hakalan mukaan myös Suomen vastuuta kolonialismin historiassa pitäisi käsitellä opetuksessa enemmän. Tutkimusta aiheesta tehdään, mutta koulujen historianopetuksessa tai yliopistojen pakollisilla historiankursseilla se ei välttämättä näy. Kolonialismia ja postkolonialismia käsitellään osana yleistä historiaa, mutta ei Suomen historiaa.

Todellisuudessa Suomi oli osa siirtomaajärjestelmää muun muassa kaupankäynnin kautta. Suomalaisten puuvillatehtaiden puuvilla tuli orjaplantaaseilta, sokeritehtaiden raakasokeri ja suomalaisille tärkeä kahvi siirtomaista, konkretisoi työryhmän johtaja, Åbo Akademin historian professori Holger Weiss seminaarissa.

”Jos Pohjanmaa oli maailman suurin tervantuottaja 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa, mihin sitä terva käytettiin? Niiden laivojen tiivistämiseen, jotka hakivat orjia siirtomaista”, Weiss sanoo.

Pitkä syrjinnän historia

Romaninuorten neuvoston varapuheenjohtaja Leif Hagert pitää raportissa esiin nostettuja teemoja tärkeinä.

”Muistan, kun koulun historian tunnilla mainittiin, että natsit tappoivat myös romaneja. Se oli ainoa viittaus romaneihin koko kouluaikana”, Hagert sanoo.

Se mitä Suomen historiasta opetetaan, kertoo siitä, minkä katsotaan kuuluvan yleissivistykseen, Hagert sanoo. Hän uskoo, että monipuolisemmasta historiakuvasta olisi hyötyä koko yhteiskunnalle.

”Romaninuoret ja -lapset kokisivat olevansa osa Suomen historiaa, jos heitä käsiteltäisiin historiantunneilla enemmän kuin yhdessä sivulauseessa. Samalla valtaväestö ymmärtäisi, ettei Suomi koskaan ole ollut pelkästään valkoinen, ja ettei valkoisuus ole ainoa oikea tapa olla suomalainen.”

Hagert uskoo, että romanien historian opettaminen osana Suomen historiaa vaikuttaisi heihin kohdistuviin asenteisiin.

”Meille sanotaan, että te olette olleet täällä viisisataa vuotta, ettekä vieläkään osaa olla maassa maan tavalla. Jos ihmiset ymmärtäisivät, että me olemme vasta 70-luvulla alkaneet saada asuntoja, he ymmärtäisivät, ettei meillä voi olla esimerkiksi pitkää koulutuksen historiaa.”

Hagert toivoo, että historianopetuksessa uskallettaisiin käsitellä enemmän myös menneisyyden kipukohtia, kuten syrjivää vähemmistöpolitiikkaa.

”Suomen historia ei ole kovin kaunis, kun katsoo mitä se on tehnyt oman maan väestöille. Saamelaiset ovat kohdanneet pakkoassimilaatiopolitiikkaa, ja niin ovat romanitkin.”

”Historiantunneilla kerrotaan tarinaa pienestä, valkoisesta Suomesta, joka pärjäsi kaikkia suurvaltoja vastaan. Totta kai sitä kuvaa vähän tahraa, että on siinä sivussa poljettu omat vähemmistöt.”

ihmisoikeudetrasismivähemmistöpolitiikkaeriarvoisuuskoulutusväestökulttuuritiedetietoetiikka & arvokeskustelu Suomi

Kommentit

Lähettänyt Anonyymi (ei varmistettu) 26.10.2018 - 15:59

No hohhoijaa... orjalaivojen tervaa taas. Turussa oli 1700-luvulla ruotsalaisessa yksityisomistuksessa oleva sokeritehdas ja Tampereella 1800-luvulla skotlantisessa yksityisomistuksessa oleva puuvillatehdas, ja näiden perusteella siis kaikki suomalaiset ovat kolonialisteja. Kuka se kolonialisti-riistäjä oli - skotlantilainen puuvillatehtaan omistaja vai tehtaassa riistopalkalla 12 tuntista päivää tekevä suomalaisnainen? No tietenkin puutteen ja nälän keskellä kamppaileva Suomen kansa.

Lähettänyt Jaakko Häkkinen (ei varmistettu) 26.10.2018 - 17:35

"Todellisuudessa Suomi oli osa siirtomaajärjestelmää muun muassa kaupankäynnin kautta. Suomalaisten puuvillatehtaiden puuvilla tuli orjaplantaaseilta, sokeritehtaiden raakasokeri ja suomalaisille tärkeä kahvi siirtomaista, konkretisoi työryhmän johtaja, Åbo Akademin historian professori Holger Weiss seminaarissa."

Koko maailma oli osa siirtomaajärjestelmää kaupankäynnin kautta. Ei se tee meistä syyllisiä muiden tekoihin. Turhan ideologista propagandaa professorilta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.