Uutiset

Uusi tutkimus selvittää suomalaisten suhdetta kolonialismiin – siirtomaa-ajan kuvasto näkyy kulttuurissa edelleen

Suomessa on tutkittu kolonialismia vain vähän huolimatta siitä, että sen heijastama maailmankuva on näkynyt esimerkiksi mainonnassa, kirjallisuudessa ja lehdistössä. Turun yliopiston tutkijoiden mukaan kolonialismiin liittyvät keskustelut ovat Suomessa varsin historiattomia, vaikka se on ilmiönä ollut läsnä suomalaisten arjessa jo pitkään.
Savanni auringonlaskun aikaan
Nykyajan savanniromantiikka on osa kliseistä Afrikka-kuvastoa, jolla on juuret kolonialialismin ajassa. Kuva Tarangiren kansallispuistosta Tansaniasta. (Kuva: Alex Berger / CC BY-NC 2.0)

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on käyty jo pitkään keskustelua maan imperialistisesta historiasta. Useissa muissa Euroopan maissa keskustelu on kuitenkin vasta alkamassa. Etenkin Pohjoismaissa on ajateltu, että olemme poikkeustapauksia, joita kolonialistisen menneisyyden taakka ei paina.

Suomen puhtoinen maine elää edelleen vahvana myös maailmalla. Suomalaiset tunnetaan pikemminkin puolueettomina rauhantekijöinä ja haluttuina kehitysyhteistyökumppaneina kuin imperialisteina.

Suomalaisia oli kuitenkin mukana kolonialismin kansainvälisissä verkostoissa, ja suomalaiset hyötyivät monella tavalla esimerkiksi imperialistisesta kauppajärjestelmästä. Suomalaiset myös työskentelivät siirtomaissa. Esimerkiksi julmuudestaan tunnetun Belgian Kongon jokilaivoilla oli töissä paljon suomalaisia ja muita pohjoismaalaisia. He osallistuivat myös paikallisten ruoskimiseen, sillä se oli vallitseva käytäntö.

Suomalaiset omaksuivat osana läntistä maailmankuvaa myös kolonialistisen, rasistisen ajattelumallin.

Tutkimatonta aluetta

Kolonialismia käsittelevissä tutkimuksissa on aiemmin tarkasteltu lähinnä ilmiön poliittisia ja taloudellisia puolia, mutta viime vuosina on kiinnostuttu myös kolonialismin ilmenemisestä kulttuurissa. Turun yliopiston uudessa tutkimuksessa selvitetään nyt suomalaisten suhdetta kolonialismiin etenkin kulttuurin näkökulmasta.

Yleisen historian oppiaineessa pohditaan, miten erityisesti Intian, Afrikan ja Australian kolonisoinnin intensiivisin aika näkyi ja kuului esimerkiksi Suomen taloudessa, mainoksissa, kirjallisuudessa, tieteelliseen rasismiin pohjaavissa ihmisnäyttelyissä sekä lähetystyössä Ambomaalla.

”Haluamme kartoittaa miten kolonialismiin liittyvät ilmiöt näkyivät Suomessa ja tutkia taustalla olevaa ajatusmaailmaa sekä kolonialistisen ajattelutavan leviämistä”, tarkentaa yleisen historian professori Leila Koivunen.

Kuvaavaa on, ettei suomalaisten suhdetta kolonialismiin ole saamelaisia lukuun ottamatta historiantutkimuksessa aiemmin juuri tarkasteltu.

”Historiantutkimuksessa keskityttiin pitkään kansallisiin prosesseihin, ja valtioiden rajat ylittävät ilmiöt ja vaikutteet jäivät vähemmälle huomiolle”, huomauttaa tutkija Johanna Skurnik.

Kolonialistinen ajattelu oli eräs aikansa keskeisistä valtioiden rajat ylittävistä virtauksista, joka vaikutti ihmisten maailmankuvaan myös epäsuorasti.

Kolonialistinen maailmankuva levisi mainoksissa ja veikkauskupongeissa

Suomessa kolonialistisen ajattelutavan levittäminen ei ollut järjestelmällistä tai valtiojohtoista, kuten imperialistisissa maissa. Rasistisen maailmankuvan omaksuminen kertoi ennen kaikkea Suomen tarpeesta identifioitua osaksi läntistä maailmaa 1800–1900-lukujen vaihteessa.

Samoihin aikoihin myös brittiläistä ja amerikkalaista kolonialistista kirjallisuutta suomennettiin paljon, ja samalla kolonialistinen ajattelumalli hiipi suomalaisten puhetapoihin.

”Kolonialismi nähtiin silloin täysin vakiintuneena toimintana. Suomalaisessa kirjallisuudessa, tieteessä, mainoksissa ja lehdistössä toistettiin eriarvoisuuteen perustuvia ajattelumalleja siirtomaista ja siirtomaiden ihmisistä”, tutkija Raita Merivirta kertoo.  

Läntisen maailman siirtomaakuvastot levisivät Suomessa esimerkiksi lehtimainoksissa.

”Eri etnisten ryhmien ihmisiä on käytetty kaikenlaisten tuotteiden mainonnassa aina makeisista veikkauskuponkeihin asti”, Skurnik kertoo.

Länsieurooppalaisten – ja nykynäkökulmasta rasististen – ajattelumallien jäljittely on ollut myös identiteettipolitiikkaa, halua erottautua muista ”alemmalla kehitysasteella” olevista ihmisryhmistä.

”Esimerkiksi lähetyskirjallisuudessa afrikkalaiset kuvattiin usein taikauskoisina 'pakanoina', jotka olisi sivistettävä ja käännytettävä kristinuskoon”, tutkija Essi Huuhka sanoo.

Madventures ja stereotypiat

Kolonialistinen maailmankuva näkyy myös nykypäivässä, sillä samat kuvastot kiertävät yhä medioissa, kuten televisiossa ja lehdistössä. Afrikka-kuvassa näkyy edelleen voimakkaasti nälänhätä, kurjuus, despoottihallitsijat ja savannien romantiikka. Moderni, urbaani Afrikka ja vaurastuva keskiluokka kaupungeissa taas jäävät vähemmälle huomiolle. Myös muiden kehittyvien maiden kuvaukset ovat usein stereotyyppisiä.

Merivirta kuvailee, miten suositussa Madventures-matkailuohjelmassa luvattiin avartaa ihmisten maailmankuvaa, mutta päädyttiin silti kuvaamaan Intia-jaksossa epäsovinnaisen aghori-lahkon sadhuja esimerkiksi juomassa virtsaa.

”Satuin katsomaan jaksoa intialaisen, maansa monituhatvuotisesta ja monimuotoisesta kulttuurisesta historiasta ylpeän ystäväni kanssa, ja hän ihmetteli kovasti, miten suuresta maasta valikoitui esitettäväksi nimenomaan tämä länsimaisia stereotypioita vahvistava marginaalinen ryhmä,” Merivirta kuvailee.

Kolonialistinen maailmankuva vaikuttaa tutkijoiden mukaan yhä monella tavalla länsimaiden ja kolmannen maailman suhteisiin ja ajattelutapoihin. Kolonialistiset asenteet näkyvät esimerkiksi siinä, mitä pidetään normaalina kielenkäyttötapana ja miten eri etniset ryhmät esitetään.

”Yllätyin, kun näin, että eräissä yläkoulun englannin- ja historiankirjoissa käytetään edelleen samaa ikonista 1800-luvun kuvaa David Livingstonen ja Henry Stanleyn kohtaamisesta Afrikassa, vaikka tutkimus on osoittanut, ettei tilanne ole autenttinen. Kahden valkoisen miehen tapaamista toistetaan yhä, vaikka olisi paljon tärkeämpiäkin asioita, joita oppilaille voisi kertoa Afrikan historiasta ja Afrikan ja Euroopan välisistä suhteista”, Koivunen toteaa.

Kolonialistinen ajattelutapa ei ole kadonnut minnekään.

rasismisiirtolaisuuskulttuuritiedetietoviestintäkauppa

Kommentit

Lähettänyt Jussi (ei varmistettu) 2.8.2018 - 18:40

Kävin viimeiksi portugalissa ja siellä näkyy kuinka pieni maa on vaurastunut kolonialismin ja sen mukana tullut ryöstön kautta. Kun viimevuosisadan itsenäisyys pyrkimykset on kokeiltu, maa on köyhtynyt voimakkaasti ja EUhun liitymisen kautta taas on saanut jotain pöytään. On hapeällistä kuinka ihmiset vaanivat toisensa uskonnollisen tai rodullisen peremmuuden uskomuksen kautta..

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Lapsi seisoo rakennuksen raunioilla, taustalla palmuja ja muita ihmisiä

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa

Kova työtahti, traagiset ihmiskohtalot ja vaaratilanteet kuormittavat monia konflikti- ja kriisialueilla työskenteleviä. Kliseinen kuva sankarillisesti taistelevasta maailmanpelastajasta on alkanut kuitenkin muuttua, sanovat avustustyöntekijät ja asiantuntijat.
Mielenosoituskylttejä kasassa

”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman

Yli puolet maailman väestöstä on eristyksissä, mikä luo ”täydelliset olosuhteet” kontrolloivalle ja väkivaltaiselle käytökselle, varoittaa YK:n tasa-arvojärjestö. Se vaatii perheväkivaltaa ehkäisevien palveluiden parantamista, kun valtiot suunnittelevat elvytyspaketteja.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.
Joukko ihmisiä ylhäältäpäin kuvattuna

Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta

Kuubassa on Latinalaisen Amerikan toiseksi ikääntynein väestö. Maan viranomaiset ovat määränneet 6 000 sosiaalityöntekijää auttamaan haavoittuvassa asemassa olevia vanhuksia.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.

Tuoreimmat

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Tutkimus vahvistaa: Tutkijat samanmielisiä ihmisen osuudesta ilmaston lämpenemiseen
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta