Uutiset

Uusi tutkimus selvittää suomalaisten suhdetta kolonialismiin – siirtomaa-ajan kuvasto näkyy kulttuurissa edelleen

Suomessa on tutkittu kolonialismia vain vähän huolimatta siitä, että sen heijastama maailmankuva on näkynyt esimerkiksi mainonnassa, kirjallisuudessa ja lehdistössä. Turun yliopiston tutkijoiden mukaan kolonialismiin liittyvät keskustelut ovat Suomessa varsin historiattomia, vaikka se on ilmiönä ollut läsnä suomalaisten arjessa jo pitkään.
Savanni auringonlaskun aikaan
Nykyajan savanniromantiikka on osa kliseistä Afrikka-kuvastoa, jolla on juuret kolonialialismin ajassa. Kuva Tarangiren kansallispuistosta Tansaniasta. (Kuva: Alex Berger / CC BY-NC 2.0)

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on käyty jo pitkään keskustelua maan imperialistisesta historiasta. Useissa muissa Euroopan maissa keskustelu on kuitenkin vasta alkamassa. Etenkin Pohjoismaissa on ajateltu, että olemme poikkeustapauksia, joita kolonialistisen menneisyyden taakka ei paina.

Suomen puhtoinen maine elää edelleen vahvana myös maailmalla. Suomalaiset tunnetaan pikemminkin puolueettomina rauhantekijöinä ja haluttuina kehitysyhteistyökumppaneina kuin imperialisteina.

Suomalaisia oli kuitenkin mukana kolonialismin kansainvälisissä verkostoissa, ja suomalaiset hyötyivät monella tavalla esimerkiksi imperialistisesta kauppajärjestelmästä. Suomalaiset myös työskentelivät siirtomaissa. Esimerkiksi julmuudestaan tunnetun Belgian Kongon jokilaivoilla oli töissä paljon suomalaisia ja muita pohjoismaalaisia. He osallistuivat myös paikallisten ruoskimiseen, sillä se oli vallitseva käytäntö.

Suomalaiset omaksuivat osana läntistä maailmankuvaa myös kolonialistisen, rasistisen ajattelumallin.

Tutkimatonta aluetta

Kolonialismia käsittelevissä tutkimuksissa on aiemmin tarkasteltu lähinnä ilmiön poliittisia ja taloudellisia puolia, mutta viime vuosina on kiinnostuttu myös kolonialismin ilmenemisestä kulttuurissa. Turun yliopiston uudessa tutkimuksessa selvitetään nyt suomalaisten suhdetta kolonialismiin etenkin kulttuurin näkökulmasta.

Yleisen historian oppiaineessa pohditaan, miten erityisesti Intian, Afrikan ja Australian kolonisoinnin intensiivisin aika näkyi ja kuului esimerkiksi Suomen taloudessa, mainoksissa, kirjallisuudessa, tieteelliseen rasismiin pohjaavissa ihmisnäyttelyissä sekä lähetystyössä Ambomaalla.

”Haluamme kartoittaa miten kolonialismiin liittyvät ilmiöt näkyivät Suomessa ja tutkia taustalla olevaa ajatusmaailmaa sekä kolonialistisen ajattelutavan leviämistä”, tarkentaa yleisen historian professori Leila Koivunen.

Kuvaavaa on, ettei suomalaisten suhdetta kolonialismiin ole saamelaisia lukuun ottamatta historiantutkimuksessa aiemmin juuri tarkasteltu.

”Historiantutkimuksessa keskityttiin pitkään kansallisiin prosesseihin, ja valtioiden rajat ylittävät ilmiöt ja vaikutteet jäivät vähemmälle huomiolle”, huomauttaa tutkija Johanna Skurnik.

Kolonialistinen ajattelu oli eräs aikansa keskeisistä valtioiden rajat ylittävistä virtauksista, joka vaikutti ihmisten maailmankuvaan myös epäsuorasti.

Kolonialistinen maailmankuva levisi mainoksissa ja veikkauskupongeissa

Suomessa kolonialistisen ajattelutavan levittäminen ei ollut järjestelmällistä tai valtiojohtoista, kuten imperialistisissa maissa. Rasistisen maailmankuvan omaksuminen kertoi ennen kaikkea Suomen tarpeesta identifioitua osaksi läntistä maailmaa 1800–1900-lukujen vaihteessa.

Samoihin aikoihin myös brittiläistä ja amerikkalaista kolonialistista kirjallisuutta suomennettiin paljon, ja samalla kolonialistinen ajattelumalli hiipi suomalaisten puhetapoihin.

”Kolonialismi nähtiin silloin täysin vakiintuneena toimintana. Suomalaisessa kirjallisuudessa, tieteessä, mainoksissa ja lehdistössä toistettiin eriarvoisuuteen perustuvia ajattelumalleja siirtomaista ja siirtomaiden ihmisistä”, tutkija Raita Merivirta kertoo.  

Läntisen maailman siirtomaakuvastot levisivät Suomessa esimerkiksi lehtimainoksissa.

”Eri etnisten ryhmien ihmisiä on käytetty kaikenlaisten tuotteiden mainonnassa aina makeisista veikkauskuponkeihin asti”, Skurnik kertoo.

Länsieurooppalaisten – ja nykynäkökulmasta rasististen – ajattelumallien jäljittely on ollut myös identiteettipolitiikkaa, halua erottautua muista ”alemmalla kehitysasteella” olevista ihmisryhmistä.

”Esimerkiksi lähetyskirjallisuudessa afrikkalaiset kuvattiin usein taikauskoisina 'pakanoina', jotka olisi sivistettävä ja käännytettävä kristinuskoon”, tutkija Essi Huuhka sanoo.

Madventures ja stereotypiat

Kolonialistinen maailmankuva näkyy myös nykypäivässä, sillä samat kuvastot kiertävät yhä medioissa, kuten televisiossa ja lehdistössä. Afrikka-kuvassa näkyy edelleen voimakkaasti nälänhätä, kurjuus, despoottihallitsijat ja savannien romantiikka. Moderni, urbaani Afrikka ja vaurastuva keskiluokka kaupungeissa taas jäävät vähemmälle huomiolle. Myös muiden kehittyvien maiden kuvaukset ovat usein stereotyyppisiä.

Merivirta kuvailee, miten suositussa Madventures-matkailuohjelmassa luvattiin avartaa ihmisten maailmankuvaa, mutta päädyttiin silti kuvaamaan Intia-jaksossa epäsovinnaisen aghori-lahkon sadhuja esimerkiksi juomassa virtsaa.

”Satuin katsomaan jaksoa intialaisen, maansa monituhatvuotisesta ja monimuotoisesta kulttuurisesta historiasta ylpeän ystäväni kanssa, ja hän ihmetteli kovasti, miten suuresta maasta valikoitui esitettäväksi nimenomaan tämä länsimaisia stereotypioita vahvistava marginaalinen ryhmä,” Merivirta kuvailee.

Kolonialistinen maailmankuva vaikuttaa tutkijoiden mukaan yhä monella tavalla länsimaiden ja kolmannen maailman suhteisiin ja ajattelutapoihin. Kolonialistiset asenteet näkyvät esimerkiksi siinä, mitä pidetään normaalina kielenkäyttötapana ja miten eri etniset ryhmät esitetään.

”Yllätyin, kun näin, että eräissä yläkoulun englannin- ja historiankirjoissa käytetään edelleen samaa ikonista 1800-luvun kuvaa David Livingstonen ja Henry Stanleyn kohtaamisesta Afrikassa, vaikka tutkimus on osoittanut, ettei tilanne ole autenttinen. Kahden valkoisen miehen tapaamista toistetaan yhä, vaikka olisi paljon tärkeämpiäkin asioita, joita oppilaille voisi kertoa Afrikan historiasta ja Afrikan ja Euroopan välisistä suhteista”, Koivunen toteaa.

Kolonialistinen ajattelutapa ei ole kadonnut minnekään.

rasismisiirtolaisuuskulttuuritiedetietoviestintäkauppa

Kommentit

Lähettänyt Jussi (ei varmistettu) 2.8.2018 - 18:40

Kävin viimeiksi portugalissa ja siellä näkyy kuinka pieni maa on vaurastunut kolonialismin ja sen mukana tullut ryöstön kautta. Kun viimevuosisadan itsenäisyys pyrkimykset on kokeiltu, maa on köyhtynyt voimakkaasti ja EUhun liitymisen kautta taas on saanut jotain pöytään. On hapeällistä kuinka ihmiset vaanivat toisensa uskonnollisen tai rodullisen peremmuuden uskomuksen kautta..

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat