Uutiset

Uusi tutkimus selvittää suomalaisten suhdetta kolonialismiin – siirtomaa-ajan kuvasto näkyy kulttuurissa edelleen

Suomessa on tutkittu kolonialismia vain vähän huolimatta siitä, että sen heijastama maailmankuva on näkynyt esimerkiksi mainonnassa, kirjallisuudessa ja lehdistössä. Turun yliopiston tutkijoiden mukaan kolonialismiin liittyvät keskustelut ovat Suomessa varsin historiattomia, vaikka se on ilmiönä ollut läsnä suomalaisten arjessa jo pitkään.
Savanni auringonlaskun aikaan
Nykyajan savanniromantiikka on osa kliseistä Afrikka-kuvastoa, jolla on juuret kolonialialismin ajassa. Kuva Tarangiren kansallispuistosta Tansaniasta. (Kuva: Alex Berger / CC BY-NC 2.0)

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on käyty jo pitkään keskustelua maan imperialistisesta historiasta. Useissa muissa Euroopan maissa keskustelu on kuitenkin vasta alkamassa. Etenkin Pohjoismaissa on ajateltu, että olemme poikkeustapauksia, joita kolonialistisen menneisyyden taakka ei paina.

Suomen puhtoinen maine elää edelleen vahvana myös maailmalla. Suomalaiset tunnetaan pikemminkin puolueettomina rauhantekijöinä ja haluttuina kehitysyhteistyökumppaneina kuin imperialisteina.

Suomalaisia oli kuitenkin mukana kolonialismin kansainvälisissä verkostoissa, ja suomalaiset hyötyivät monella tavalla esimerkiksi imperialistisesta kauppajärjestelmästä. Suomalaiset myös työskentelivät siirtomaissa. Esimerkiksi julmuudestaan tunnetun Belgian Kongon jokilaivoilla oli töissä paljon suomalaisia ja muita pohjoismaalaisia. He osallistuivat myös paikallisten ruoskimiseen, sillä se oli vallitseva käytäntö.

Suomalaiset omaksuivat osana läntistä maailmankuvaa myös kolonialistisen, rasistisen ajattelumallin.

Tutkimatonta aluetta

Kolonialismia käsittelevissä tutkimuksissa on aiemmin tarkasteltu lähinnä ilmiön poliittisia ja taloudellisia puolia, mutta viime vuosina on kiinnostuttu myös kolonialismin ilmenemisestä kulttuurissa. Turun yliopiston uudessa tutkimuksessa selvitetään nyt suomalaisten suhdetta kolonialismiin etenkin kulttuurin näkökulmasta.

Yleisen historian oppiaineessa pohditaan, miten erityisesti Intian, Afrikan ja Australian kolonisoinnin intensiivisin aika näkyi ja kuului esimerkiksi Suomen taloudessa, mainoksissa, kirjallisuudessa, tieteelliseen rasismiin pohjaavissa ihmisnäyttelyissä sekä lähetystyössä Ambomaalla.

”Haluamme kartoittaa miten kolonialismiin liittyvät ilmiöt näkyivät Suomessa ja tutkia taustalla olevaa ajatusmaailmaa sekä kolonialistisen ajattelutavan leviämistä”, tarkentaa yleisen historian professori Leila Koivunen.

Kuvaavaa on, ettei suomalaisten suhdetta kolonialismiin ole saamelaisia lukuun ottamatta historiantutkimuksessa aiemmin juuri tarkasteltu.

”Historiantutkimuksessa keskityttiin pitkään kansallisiin prosesseihin, ja valtioiden rajat ylittävät ilmiöt ja vaikutteet jäivät vähemmälle huomiolle”, huomauttaa tutkija Johanna Skurnik.

Kolonialistinen ajattelu oli eräs aikansa keskeisistä valtioiden rajat ylittävistä virtauksista, joka vaikutti ihmisten maailmankuvaan myös epäsuorasti.

Kolonialistinen maailmankuva levisi mainoksissa ja veikkauskupongeissa

Suomessa kolonialistisen ajattelutavan levittäminen ei ollut järjestelmällistä tai valtiojohtoista, kuten imperialistisissa maissa. Rasistisen maailmankuvan omaksuminen kertoi ennen kaikkea Suomen tarpeesta identifioitua osaksi läntistä maailmaa 1800–1900-lukujen vaihteessa.

Samoihin aikoihin myös brittiläistä ja amerikkalaista kolonialistista kirjallisuutta suomennettiin paljon, ja samalla kolonialistinen ajattelumalli hiipi suomalaisten puhetapoihin.

”Kolonialismi nähtiin silloin täysin vakiintuneena toimintana. Suomalaisessa kirjallisuudessa, tieteessä, mainoksissa ja lehdistössä toistettiin eriarvoisuuteen perustuvia ajattelumalleja siirtomaista ja siirtomaiden ihmisistä”, tutkija Raita Merivirta kertoo.  

Läntisen maailman siirtomaakuvastot levisivät Suomessa esimerkiksi lehtimainoksissa.

”Eri etnisten ryhmien ihmisiä on käytetty kaikenlaisten tuotteiden mainonnassa aina makeisista veikkauskuponkeihin asti”, Skurnik kertoo.

Länsieurooppalaisten – ja nykynäkökulmasta rasististen – ajattelumallien jäljittely on ollut myös identiteettipolitiikkaa, halua erottautua muista ”alemmalla kehitysasteella” olevista ihmisryhmistä.

”Esimerkiksi lähetyskirjallisuudessa afrikkalaiset kuvattiin usein taikauskoisina 'pakanoina', jotka olisi sivistettävä ja käännytettävä kristinuskoon”, tutkija Essi Huuhka sanoo.

Madventures ja stereotypiat

Kolonialistinen maailmankuva näkyy myös nykypäivässä, sillä samat kuvastot kiertävät yhä medioissa, kuten televisiossa ja lehdistössä. Afrikka-kuvassa näkyy edelleen voimakkaasti nälänhätä, kurjuus, despoottihallitsijat ja savannien romantiikka. Moderni, urbaani Afrikka ja vaurastuva keskiluokka kaupungeissa taas jäävät vähemmälle huomiolle. Myös muiden kehittyvien maiden kuvaukset ovat usein stereotyyppisiä.

Merivirta kuvailee, miten suositussa Madventures-matkailuohjelmassa luvattiin avartaa ihmisten maailmankuvaa, mutta päädyttiin silti kuvaamaan Intia-jaksossa epäsovinnaisen aghori-lahkon sadhuja esimerkiksi juomassa virtsaa.

”Satuin katsomaan jaksoa intialaisen, maansa monituhatvuotisesta ja monimuotoisesta kulttuurisesta historiasta ylpeän ystäväni kanssa, ja hän ihmetteli kovasti, miten suuresta maasta valikoitui esitettäväksi nimenomaan tämä länsimaisia stereotypioita vahvistava marginaalinen ryhmä,” Merivirta kuvailee.

Kolonialistinen maailmankuva vaikuttaa tutkijoiden mukaan yhä monella tavalla länsimaiden ja kolmannen maailman suhteisiin ja ajattelutapoihin. Kolonialistiset asenteet näkyvät esimerkiksi siinä, mitä pidetään normaalina kielenkäyttötapana ja miten eri etniset ryhmät esitetään.

”Yllätyin, kun näin, että eräissä yläkoulun englannin- ja historiankirjoissa käytetään edelleen samaa ikonista 1800-luvun kuvaa David Livingstonen ja Henry Stanleyn kohtaamisesta Afrikassa, vaikka tutkimus on osoittanut, ettei tilanne ole autenttinen. Kahden valkoisen miehen tapaamista toistetaan yhä, vaikka olisi paljon tärkeämpiäkin asioita, joita oppilaille voisi kertoa Afrikan historiasta ja Afrikan ja Euroopan välisistä suhteista”, Koivunen toteaa.

Kolonialistinen ajattelutapa ei ole kadonnut minnekään.

rasismisiirtolaisuuskulttuuritiedetietoviestintäkauppa

Kommentit

Lähettänyt Jussi (ei varmistettu) 2.8.2018 - 18:40

Kävin viimeiksi portugalissa ja siellä näkyy kuinka pieni maa on vaurastunut kolonialismin ja sen mukana tullut ryöstön kautta. Kun viimevuosisadan itsenäisyys pyrkimykset on kokeiltu, maa on köyhtynyt voimakkaasti ja EUhun liitymisen kautta taas on saanut jotain pöytään. On hapeällistä kuinka ihmiset vaanivat toisensa uskonnollisen tai rodullisen peremmuuden uskomuksen kautta..

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi