viestintä

Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Sananvapauskeskustelun pitäisi perustua tietoon ”mitä saa ja mitä ei saa sanoa” -väittelyn sijasta

Hiljattain julkaistun gallupin mukaan puolet suomalaisista kannattaa sananvapauden rajoittamista, puolet ei. Tosiasiassa sananvapautta on rajattu avoimesti laeilla jo pitkään. Keskustelua sananvapaudesta pitäisikin käydä rakentavammin, kirjoittavat Manu Jalonen ja Simo Arhippainen.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.
Nainen säilyketölkkihyllyn edessä

Maailma.netin vuoden 2019 suosituimmat jutut: Etenkin maahanmuuttopolitiikka ja tasa-arvokysymykset kiinnostivat lukijoita

Maailma.netin vuoden 2019 luetuimmat jutut käsittelivät muun muassa lastenkulttuurifestari Kolibria, Kongon kobolttialueen ihmisoikeusongelmia ja Nigeriä metsittänyttä ”hullua valkoista viljelijää” Tony Rinaudoa.
Zombeiksi pukeutuneita ihmisiä ostoskeskuksessa

Black Friday tulee ja shoppailuzombiet valtaavat ostoskeskukset – Järjestökampanjoilla vastustetaan turhaa kuluttamista

Black Friday on kulutusjuhlaa ylistävä alennuspäivä, mutta myös järjestöt yrittävät ottaa sen haltuun. Eettisen kaupan puolesta ry kampanjoi tällä viikolla pikamuotia vastaan muun muassa zombie-kävelyillä. ”Toivomme että ihmiset pohtisivat sitä, kuinka paljon he oikeasti tarvitsevat uusia asioita ja vaatteita”, järjestön viestinnän suunnittelija Larri Himma sanoo.
Kaksi nyrkkeilevää tyttöä liikuntasalissa

Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan

YK:n tasa-arvojärjestön kampanja mainosten tasa-arvoistamiseksi lanseerataan tällä viikolla Suomessa. Suomen UN Womenin varapuheenjohtaja Anne Korkiakoski uskoo, että mainostajilla on valtaa vaikuttaa sukupuolikäsityksiin etenkin maissa, joissa lainsäädäntö ei edistä tasa-arvoa.
Liikennemerkkiin kiinnitetty lööppi, jossa lukee brad price to rice again

Afrikka tarvitsee perinteistä mediaa

Sosiaalinen media on helposti saavutettava, nopea ja periaatteessa demokraattinen. Samalla se kuitenkin levittää herkästi valeuutisia, joiden vaikutukset on nähty karulla tavalla Afrikassa. Siksi maanosassa tarvitaan yhä uskottavaa, totuutta etsivää perinteistä lehdistöä, kirjoittaa Adewunmi Emoruwa.
Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hamid Sadra, artist

Nuoret rauhanlähettiläät käyvät vihanlietsontaa vastaan Irakissa ja Afganistanissa – Suomen tuella yritetään purkaa konfliktien luomia vastakkainasetteluja

Vuosikymmeniä kestänyt väkivallan kierre kärjistää keskusteluilmapiiriä ja jakaa kansaa sekä Irakissa että Afganistanissa. Suomen rahoittamassa hankkeessa rekrytoidaan nuoria rauhanlähettiläiksi. 25-vuotias Hamid Sadra uskoo, että taide voi olla yksi tapa edistää rauhaa.
Koululaisia istumassa maassa

Afrikka kaipaa nuorempia johtajia – Internet tulisi nähdä mahdollisuutena, ei uhkana

Afrikan väestö on nuorta, mutta johtajat vanhoja. Kun vanhat johtajat yrittävät hallita internetiä vallassa pysyäkseen, kansalaiset ja talous kärsivät, kirjoittaa Selorm Branttie.
Ylen toimittaja Pasi Toivonen somalialaisten toimittajien kanssa

Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali

Somalian kansallisen tv-kanavan johtaja Liban Abdi Ali haaveilee samanlaisesta yleisradiosta kuin Suomessakin on. Siihen on vielä pitkä matka sekä konfliktin, politiikan että resurssipulan vuoksi. Viime vuosina Somalian lehdistönvapaus on kuitenkin parantunut.
Logo, jossa puhekuplan mallinen keltaisella ruudutettu pallo.

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan, jossa äänessä ovat maahanmuuttajat

Maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta puhuvat mediassa yleensä ne, joilla ei ole siitä omakohtaista kokemusta. Maailma.netin juttusarja kääntää asetelman päälaelleen.
Ihmisiä pöydän ääressä

Kieliryhmät kahinoivat Kamerunissa, mutta ruohonjuuritasolla pusketaan töitä rauhan eteen – Toimittaja Rosaline Obah Akah’lle avainasemassa on puolueettomana pysyminen

Jopa puoli miljoonaa ihmistä on viime vuosina paennut Kamerunin englannin- ja ranskankielisten ryhmien välisten ristiriitojen takia. Rauhanaktivisti ja toimittaja Rosaline Obah Akah’n mielestä jo laadukkaan ja puolueettoman tiedon tuottaminen voi edistää rauhaa.
Mielenosoittajia tähdenmuotoisen ilmapallon kanssa

Äärioikeistolainen populismi uhkaa lehdistön ja kansalaisyhteiskunnan vapautta

Tuoreen raportin mukaan kansalaisyhteiskuntaa kuristetaan ympäri maailman. Algerian ja Sudanin esimerkit antavat kuitenkin syytä optimismiin, kirjoittaa toimittaja Linus Atarah.
Joukko mielenosoittajia protestoimassa Egyptissä

”Robotit” toimittavat jo arabimediaa

Dubaissa esiteltiin taannoin robottitoimittaja, mutta moni arabimaiden toimittaja vaikuttaa ohjelmoidulta jo nyt, kirjoittaa Civicus-järjestön asiantuntija Mouna Ben Garga. Hänen mukaansa laatujournalismin turvaaminen vaatii alan ammattiliitoilta kovaa kamppailua, jotta toimittajia suojeltaisiin vainoamisen sijasta.
Ihmisiä ringissä keskustelemassa

Uudet kampanjat yrittävät puuttua vastakkainasetteluja korostavaan keskustelukulttuuriin – Ovatko suomalaiset oikeasti unohtaneet empatian taidon?

Kansalaisjärjestöt järjestävät nyt kohtaamiskahviloita ja kehittävät uusia tapoja ilmaista empatiaa. Tavoitteena on vaikuttaa julkiseen keskusteluun, joka tutkimuksen mukaan on niin repivää, että osa suomalaisista ei halua enää osallistua siihen.
Tilaa aihepiirin viestintä RSS-syöte