Uutiset Ilmastopolitiikka

Tutkimus: Viisi suurinta liha- ja maitoyritystä tuottaa enemmän päästöjä kuin suurimmat öljyfirmat

Fossiiliset polttoaineet ovat usein syytettyjen penkillä, kun puhutaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisesta. Tuore tutkimus kehottaa kääntämään katseet myös liha- ja maitoteollisuuteen.
Lehmiä laitumella
Tuore tutkimus kehottaa vähentämään liha- ja maitoteollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä. (Kuva: F Delventhal / CC BY 2.0)

Lihan ja maidontuotannon kasvu uhkaa päästövähennystavoitteita, varoitetaan tuoreessa tutkimuksessa. Jo nyt maailman viisi suurinta maito- ja lihayhtiötä tuottaa yhdessä enemmän päästöjä kuin öljy-yhtiöt Shell, Exxon tai BP, tutkimuksessa todetaan.

Tutkimuksen ovat tehneet espanjalainen yhteisömaataloutta ja pienviljelijöiden asemaa edistävä Grain-järjestö sekä yhdysvaltalainen maatalous- ja kauppapolitiikan instituutti IATP. Ne tutkivat maailman 35 suurimman liha- ja maitoyhtiön päästövähennyslupauksia. 

Viisi suurinta maatalous- ja lihayritystä ovat brasilialainen JBS, amerikkalaiset Tyson, Cargill sekä Dairy Farmers of America ja uusiseelantilainen Fonterra.

Useimmat tutkituista 35 yrityksestä eivät joko kerro päästöistään tai aliraportoivat niistä. 14:llä on jonkinlaisia päästövähennystavoitteita, mutta vain japanilainen NH Foods, sveitsiläinen Nestlé, hollantilainen FrieslandCampina ja ranskalainen Danone tuottavat uskottavia arvioita päästöistään. Niilläkään ei ole kuitenkaan velvoitteita päästövähennyksiin, tutkimuksessa muistutetaan.

Lisäksi monet yritykset eivät ota huomioon tuotantoketjun aiheuttamia päästöjä, joiden osuus kokonaispäästöistä voi olla jopa 90 prosenttia.

IATP ja Grain kritisoivat yhtiöitä siitä, että ne pyrkivät lihan- ja maidontuotannon kasvattamiseen samaan aikaan, kun kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää. Esimerkiksi brasilialainen JBS iloitsi vuonna 2014 siitä, että vuosina 1999–2030 lihankulutuksen uskotaan kasvavan 30 prosenttia 48 kiloon per henki. Päästövähennystavoitteet edellyttäisivät, että tuotanto laskisi 16 kiloon per henki vuoteen 2050 mennessä.

Mikäli maapallon lämpeneminen aiotaan pitää 1,5 asteessa, vuoteen 2050 mennessä päästöjä pitäisi vähentää 38 miljardia tonnia. Mikäli liha- ja maitoteollisuuden kasvu kuitenkin jatkuu ennusteiden mukaisesti, karjasektori voi viedä hiilibudjetista jopa 80 prosenttia, tutkimuksessa lasketaan.

Suurimmat liha- ja maitoyhtiöt toimivat maantieteellisesti pienellä alueella Yhdysvalloissa, EU:ssa, Kanadassa, Brasiliassa, Argentiinassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Kiinassa. Siksi järjestöt vetoavat maiden hallituksiin, jotta ne ryhtyisivät sääntelemään alaa paremmin.

”Halpa liha ja maitotuotteet tulevat korkealla hinnalla yhteiskunnallisten, ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyvien ongelmien vuoksi. -- On korkea aika säännellä teollisuutta ja ohjata suurille liha- ja maitotoimijoille ohjatut massiiviset tuet ja muut julkiset kulut paikallisiin ruuantuotantojärjestelmiin, jotka voivat huolehtia sekä ihmisistä että planeetasta”, tutkimuksessa vaaditaan.

Ilmastopolitiikka maatalousruokapolitiikkayhtiötilmastonmuutos

Lue myös

Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Ympäristönsuojelu, yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet linkittyvät tiiviisti toisiinsa

Hyvän ympäristön ja ihmisoikeuksien puolesta toimivien on aika yhdistää voimansa yhdenvertaisemman maailman puolesta, kirjoittavat Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila ja ulkoministeriön ympäristöneuvonantaja, emeritus Matti Nummelin.
Hiilivoimalan piippuja veden rannalla

Raportti: Rikkaat maat ovat lupauksistaan huolimatta melkein kolminkertaistaneet hiilivoimaloiden tuen

G20-maat lupasivat kymmenen vuotta sitten luopua fossiilisten polttoaineiden tuista, mutta kehitys on ollut hidasta. Ne ulkoistavat päästöjä etenkin ulkomaille tukemalla muissa maissa hiilivoimaa, selviää tuoreesta raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan