Uutiset Ilmastopolitiikka

Tutkimus: Viisi suurinta liha- ja maitoyritystä tuottaa enemmän päästöjä kuin suurimmat öljyfirmat

Fossiiliset polttoaineet ovat usein syytettyjen penkillä, kun puhutaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisesta. Tuore tutkimus kehottaa kääntämään katseet myös liha- ja maitoteollisuuteen.
Lehmiä laitumella
Tuore tutkimus kehottaa vähentämään liha- ja maitoteollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä. (Kuva: F Delventhal / CC BY 2.0)

Lihan ja maidontuotannon kasvu uhkaa päästövähennystavoitteita, varoitetaan tuoreessa tutkimuksessa. Jo nyt maailman viisi suurinta maito- ja lihayhtiötä tuottaa yhdessä enemmän päästöjä kuin öljy-yhtiöt Shell, Exxon tai BP, tutkimuksessa todetaan.

Tutkimuksen ovat tehneet espanjalainen yhteisömaataloutta ja pienviljelijöiden asemaa edistävä Grain-järjestö sekä yhdysvaltalainen maatalous- ja kauppapolitiikan instituutti IATP. Ne tutkivat maailman 35 suurimman liha- ja maitoyhtiön päästövähennyslupauksia. 

Viisi suurinta maatalous- ja lihayritystä ovat brasilialainen JBS, amerikkalaiset Tyson, Cargill sekä Dairy Farmers of America ja uusiseelantilainen Fonterra.

Useimmat tutkituista 35 yrityksestä eivät joko kerro päästöistään tai aliraportoivat niistä. 14:llä on jonkinlaisia päästövähennystavoitteita, mutta vain japanilainen NH Foods, sveitsiläinen Nestlé, hollantilainen FrieslandCampina ja ranskalainen Danone tuottavat uskottavia arvioita päästöistään. Niilläkään ei ole kuitenkaan velvoitteita päästövähennyksiin, tutkimuksessa muistutetaan.

Lisäksi monet yritykset eivät ota huomioon tuotantoketjun aiheuttamia päästöjä, joiden osuus kokonaispäästöistä voi olla jopa 90 prosenttia.

IATP ja Grain kritisoivat yhtiöitä siitä, että ne pyrkivät lihan- ja maidontuotannon kasvattamiseen samaan aikaan, kun kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää. Esimerkiksi brasilialainen JBS iloitsi vuonna 2014 siitä, että vuosina 1999–2030 lihankulutuksen uskotaan kasvavan 30 prosenttia 48 kiloon per henki. Päästövähennystavoitteet edellyttäisivät, että tuotanto laskisi 16 kiloon per henki vuoteen 2050 mennessä.

Mikäli maapallon lämpeneminen aiotaan pitää 1,5 asteessa, vuoteen 2050 mennessä päästöjä pitäisi vähentää 38 miljardia tonnia. Mikäli liha- ja maitoteollisuuden kasvu kuitenkin jatkuu ennusteiden mukaisesti, karjasektori voi viedä hiilibudjetista jopa 80 prosenttia, tutkimuksessa lasketaan.

Suurimmat liha- ja maitoyhtiöt toimivat maantieteellisesti pienellä alueella Yhdysvalloissa, EU:ssa, Kanadassa, Brasiliassa, Argentiinassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Kiinassa. Siksi järjestöt vetoavat maiden hallituksiin, jotta ne ryhtyisivät sääntelemään alaa paremmin.

”Halpa liha ja maitotuotteet tulevat korkealla hinnalla yhteiskunnallisten, ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyvien ongelmien vuoksi. -- On korkea aika säännellä teollisuutta ja ohjata suurille liha- ja maitotoimijoille ohjatut massiiviset tuet ja muut julkiset kulut paikallisiin ruuantuotantojärjestelmiin, jotka voivat huolehtia sekä ihmisistä että planeetasta”, tutkimuksessa vaaditaan.

Ilmastopolitiikka maatalousruokapolitiikkayhtiötilmastonmuutos

Lue myös

Sulavaa lunta ja jäätä

Käärivätkö maailman johtajat hihansa ensi viikolla Puolan ilmastokokouksessa? Järjestöt muistuttavat, että Suomella olisi nyt hyvä paikka loistaa

Katowicessa väännetään pian kättä muun muassa siitä, miten Pariisin ilmastosopimusta oikein käytännössä toteutetaan. Huolta aiheuttavat Yhdysvaltain kaltaiset vastaan haraavat maat. Greenpeacen ilmastoasiantuntijan Kaisa Kososen mukaan talous on kuitenkin asia, joka kiinnostaa ilmastoskeptisiäkin maita.
Vihreitä kasveja ja taivasta pyöreässä kuvassa

Maailmanparannuskin tuottaa päästöjä – Suomessa kehitettiin järjestöille oma laskuri hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäinen hiilijalanjälkilaskuri kansalaisjärjestöille. Toiveissa on, että niiden kautta tavoitetaan myös tavalliset kansalaiset. Suomalainen demokratiajärjestö Demo aikoo ryhtyä vähentämään päästöjään muun muassa lisäämällä videoneuvotteluita.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vitalina Koval

Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti

Äärioikeiston edustajat kaatoivat punaista maalia Vitalina Kovalin päälle, koska hän osoitti mieltään naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Äärioikeiston iskut ovat lisääntyneet Ukrainassa viime aikoina. Koval on huolissaan mutta aikoo jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.
Nainen valkoisen kepin kanssa puistossa

Aktiivinen naisliike kitkee naismurhia Latinalaisessa Amerikassa – Väkivaltaa pidetään paikoin silti yhä normaalina

Liki 2 800 naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa. Viime vuosina sukupuolittunut väkivalta on kuitenkin nostettu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja moni alueen maa on säätänyt on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Suomen sijoitus laski neljä sijaa ilmastotoimia mittaavassa indeksissä – Kärjessä ei ole yhtään maata, sillä mikään ei vielä tee tarpeeksi

Tuoreen ilmastoindeksin mukaan etenkään monet G20-maat eivät tee riittävästi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suomi saa kiitosta uusiutuvasta energiasta mutta ei energiankulutuksesta.
Pinkki hattu koristeltuna rauhanlogoilla

Maailman suurimpien asefirmojen myynti kasvoi viime vuonna jälleen – Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi

Maailman sadan suurimman asevalmistajan myynti on kasvanut viidessätoista vuodessa peräti 44 prosenttia. Kärkisijoja pitää Yhdysvallat.