Uutiset Ilmastopolitiikka

Tutkimus: Viisi suurinta liha- ja maitoyritystä tuottaa enemmän päästöjä kuin suurimmat öljyfirmat

Fossiiliset polttoaineet ovat usein syytettyjen penkillä, kun puhutaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisesta. Tuore tutkimus kehottaa kääntämään katseet myös liha- ja maitoteollisuuteen.
Lehmiä laitumella
Tuore tutkimus kehottaa vähentämään liha- ja maitoteollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä. (Kuva: F Delventhal / CC BY 2.0)

Lihan ja maidontuotannon kasvu uhkaa päästövähennystavoitteita, varoitetaan tuoreessa tutkimuksessa. Jo nyt maailman viisi suurinta maito- ja lihayhtiötä tuottaa yhdessä enemmän päästöjä kuin öljy-yhtiöt Shell, Exxon tai BP, tutkimuksessa todetaan.

Tutkimuksen ovat tehneet espanjalainen yhteisömaataloutta ja pienviljelijöiden asemaa edistävä Grain-järjestö sekä yhdysvaltalainen maatalous- ja kauppapolitiikan instituutti IATP. Ne tutkivat maailman 35 suurimman liha- ja maitoyhtiön päästövähennyslupauksia. 

Viisi suurinta maatalous- ja lihayritystä ovat brasilialainen JBS, amerikkalaiset Tyson, Cargill sekä Dairy Farmers of America ja uusiseelantilainen Fonterra.

Useimmat tutkituista 35 yrityksestä eivät joko kerro päästöistään tai aliraportoivat niistä. 14:llä on jonkinlaisia päästövähennystavoitteita, mutta vain japanilainen NH Foods, sveitsiläinen Nestlé, hollantilainen FrieslandCampina ja ranskalainen Danone tuottavat uskottavia arvioita päästöistään. Niilläkään ei ole kuitenkaan velvoitteita päästövähennyksiin, tutkimuksessa muistutetaan.

Lisäksi monet yritykset eivät ota huomioon tuotantoketjun aiheuttamia päästöjä, joiden osuus kokonaispäästöistä voi olla jopa 90 prosenttia.

IATP ja Grain kritisoivat yhtiöitä siitä, että ne pyrkivät lihan- ja maidontuotannon kasvattamiseen samaan aikaan, kun kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää. Esimerkiksi brasilialainen JBS iloitsi vuonna 2014 siitä, että vuosina 1999–2030 lihankulutuksen uskotaan kasvavan 30 prosenttia 48 kiloon per henki. Päästövähennystavoitteet edellyttäisivät, että tuotanto laskisi 16 kiloon per henki vuoteen 2050 mennessä.

Mikäli maapallon lämpeneminen aiotaan pitää 1,5 asteessa, vuoteen 2050 mennessä päästöjä pitäisi vähentää 38 miljardia tonnia. Mikäli liha- ja maitoteollisuuden kasvu kuitenkin jatkuu ennusteiden mukaisesti, karjasektori voi viedä hiilibudjetista jopa 80 prosenttia, tutkimuksessa lasketaan.

Suurimmat liha- ja maitoyhtiöt toimivat maantieteellisesti pienellä alueella Yhdysvalloissa, EU:ssa, Kanadassa, Brasiliassa, Argentiinassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Kiinassa. Siksi järjestöt vetoavat maiden hallituksiin, jotta ne ryhtyisivät sääntelemään alaa paremmin.

”Halpa liha ja maitotuotteet tulevat korkealla hinnalla yhteiskunnallisten, ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyvien ongelmien vuoksi. -- On korkea aika säännellä teollisuutta ja ohjata suurille liha- ja maitotoimijoille ohjatut massiiviset tuet ja muut julkiset kulut paikallisiin ruuantuotantojärjestelmiin, jotka voivat huolehtia sekä ihmisistä että planeetasta”, tutkimuksessa vaaditaan.

Ilmastopolitiikka maatalousruokapolitiikkayhtiötilmastonmuutos

Lue myös

Nainen taustallaan vuorimaisema

Etiopia tähtää mittaviin päästöleikkauksiin – Apuna muun muassa aurinkoenergialla toimivat vesipumput

Etiopia ei ole merkittävä hiilidioksidipäästöjen tuottaja, mutta väestön ja talouden kasvu uhkaavat kasvattaa myös päästöjä. Nyt maalla on kunnianhimoinen suunnitelma, jonka tarkoituksena on tehdä siitä keskituloinen kestävällä tavalla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sissitaistelija Maricela Flórez

Yli viisikymmentä vuotta sotimista ja kohta kaksi vuotta rauhaa – Miten Kolumbiassa onnistuttiin siinä, missä niin monessa muussa maassa epäonnistutaan?

Sissitaistelija Maricela Flórez oli valmis kuolemaan sodassa tavoitteidensa puolesta. Nyt Kolumbiassa on rauha ja Flórez on muuttunut sissistä puolueaktiiviksi. Epäilevistä äänistä huolimatta Kolumbian rauhansopimus on pitänyt.
Kenialaisia viljelijöitä kenttäkoulussa

Säävakuutukset ja tekstiviestit auttavat Afrikan ja Aasian viljelijöitä sopeutumaan ilmaston muutoksiin

Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja ilmastokatastrofit heikentävät köyhien maiden ruokaturvaa ja vaarantavat viljelijöiden elinkeinon. Tukholman yliopiston Global Resilience Partnershipin hankkeet pyrkivät kohentamaan ruokaturvaa maailmassa.
Cox's Bazarin pakolaisleirin hökkeleitä Bangladeshissa

Rohingyanaisia joutuu ihmiskaupan uhreiksi Bangladeshissa – Vaihtoehtojen puute ajaa epätoivoisiin ratkaisuihin

Rohingya-pakolaisten leireillä on vain vähän työmahdollisuuksia. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö on auttanut lähes sataa ihmiskaupan uhria ja uskoo, että tapauksia on monin verroin enemmän.
EU-lippu, taustalla Brandenburgin portti

EU:n kehitysapu laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen – 0,7-tavoitteen saavuttamiseen voi mennä 40 vuotta

EU on yhä maailman suurin avunantaja. Tuore järjestöraportti kritisoi kuitenkin etenkin avun käyttöä pakolaiskuluihin.

Luetuimmat

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna
Nobelin rauhanpalkinto seksuaalisen väkivallan vastaiselle työlle
300 euroa papuannoksesta? – Ruoka tuntuu kalliilta länsimaissa, mutta tuloihin suhteutettuna vielä kalliimpaa on Etelä-Sudanissa
”Hieno tunnustus kaikille selviytyjille” –Nobelin rauhanpalkinto on nyökkäys myös #metoo-liikkeen suuntaan, sanoo Suomen UN Womenin toiminnanjohtaja
Selvitys Afganistaniin palautetuista lapsista: Moni ei pääse edes kouluun
Stereotyyppiset sukupuoliroolit piinaavat myös miehiä, uskoo Suomessa vieraileva intialaisaktivisti Harish Sadani
Romanian kansanäänestys avioliiton määritelmän muuttamisesta epäonnistui – ”Olemme osoittaneet, että ihmisoikeuksista ei voi äänestää”
Uusi ilmastoraportti: Maapallon lämpenemisen pitäminen 1,5 asteessa on vielä mahdollista – ”Seuraavat vuodet ovat luultavasti historian tärkeimpiä”
Indonesia pyytää ulkomaisia järjestöjä lähtemään – Punaisen Ristin suomalaisen logistiikkayksikön harteille suuri vastuu maanjäristyksen avustustöistä
Norjan tukema lohenkasvatushanke Argentiinassa herättää epäilyksiä – ”Mikään määrä talouskasvua ei oikeuta Patagonian ekosysteemin tuhoamista”