Uutiset Ilmastopolitiikka

Tutkimus: Viisi suurinta liha- ja maitoyritystä tuottaa enemmän päästöjä kuin suurimmat öljyfirmat

Fossiiliset polttoaineet ovat usein syytettyjen penkillä, kun puhutaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisesta. Tuore tutkimus kehottaa kääntämään katseet myös liha- ja maitoteollisuuteen.
Lehmiä laitumella
Tuore tutkimus kehottaa vähentämään liha- ja maitoteollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä. (Kuva: F Delventhal / CC BY 2.0)

Lihan ja maidontuotannon kasvu uhkaa päästövähennystavoitteita, varoitetaan tuoreessa tutkimuksessa. Jo nyt maailman viisi suurinta maito- ja lihayhtiötä tuottaa yhdessä enemmän päästöjä kuin öljy-yhtiöt Shell, Exxon tai BP, tutkimuksessa todetaan.

Tutkimuksen ovat tehneet espanjalainen yhteisömaataloutta ja pienviljelijöiden asemaa edistävä Grain-järjestö sekä yhdysvaltalainen maatalous- ja kauppapolitiikan instituutti IATP. Ne tutkivat maailman 35 suurimman liha- ja maitoyhtiön päästövähennyslupauksia. 

Viisi suurinta maatalous- ja lihayritystä ovat brasilialainen JBS, amerikkalaiset Tyson, Cargill sekä Dairy Farmers of America ja uusiseelantilainen Fonterra.

Useimmat tutkituista 35 yrityksestä eivät joko kerro päästöistään tai aliraportoivat niistä. 14:llä on jonkinlaisia päästövähennystavoitteita, mutta vain japanilainen NH Foods, sveitsiläinen Nestlé, hollantilainen FrieslandCampina ja ranskalainen Danone tuottavat uskottavia arvioita päästöistään. Niilläkään ei ole kuitenkaan velvoitteita päästövähennyksiin, tutkimuksessa muistutetaan.

Lisäksi monet yritykset eivät ota huomioon tuotantoketjun aiheuttamia päästöjä, joiden osuus kokonaispäästöistä voi olla jopa 90 prosenttia.

IATP ja Grain kritisoivat yhtiöitä siitä, että ne pyrkivät lihan- ja maidontuotannon kasvattamiseen samaan aikaan, kun kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää. Esimerkiksi brasilialainen JBS iloitsi vuonna 2014 siitä, että vuosina 1999–2030 lihankulutuksen uskotaan kasvavan 30 prosenttia 48 kiloon per henki. Päästövähennystavoitteet edellyttäisivät, että tuotanto laskisi 16 kiloon per henki vuoteen 2050 mennessä.

Mikäli maapallon lämpeneminen aiotaan pitää 1,5 asteessa, vuoteen 2050 mennessä päästöjä pitäisi vähentää 38 miljardia tonnia. Mikäli liha- ja maitoteollisuuden kasvu kuitenkin jatkuu ennusteiden mukaisesti, karjasektori voi viedä hiilibudjetista jopa 80 prosenttia, tutkimuksessa lasketaan.

Suurimmat liha- ja maitoyhtiöt toimivat maantieteellisesti pienellä alueella Yhdysvalloissa, EU:ssa, Kanadassa, Brasiliassa, Argentiinassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Kiinassa. Siksi järjestöt vetoavat maiden hallituksiin, jotta ne ryhtyisivät sääntelemään alaa paremmin.

”Halpa liha ja maitotuotteet tulevat korkealla hinnalla yhteiskunnallisten, ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyvien ongelmien vuoksi. -- On korkea aika säännellä teollisuutta ja ohjata suurille liha- ja maitotoimijoille ohjatut massiiviset tuet ja muut julkiset kulut paikallisiin ruuantuotantojärjestelmiin, jotka voivat huolehtia sekä ihmisistä että planeetasta”, tutkimuksessa vaaditaan.

Ilmastopolitiikka maatalousruokapolitiikkayhtiötilmastonmuutos

Lue myös

Mielenosoittaja muumikyltin kanssa

Että kehtaatte, aikuiset ihmiset

Nuoret marssivat kaduilla ja vaativat aikuisilta vahvoja ilmastotekoja. Aikuisten vastaukset ovat tyrmistyttäviä, kirjoittaa Suomen Unicefin tiedottaja Minna Suihkonen.
Kaksi naista ja lapsi taustallaan turvesuo

Naiset ennallistavat soita Filippiineillä

Metsien kaataminen on kuivattanut turvasoita Filippiinien Leyten saarella. Kokonainen elämänmuoto on vaarantunut, mutta nyt uudessa hankkeessa koulutetaan naisia pelastamaan suot ja samalla torjumaan ilmastonmuutosta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.
New York Timesin rakennus

Enää neljännes maailman maista on turvallisia toimittajille – Tilanne heikkenee myös aiemmin edistyksellisinä pidetyillä alueilla

Suomi on kohonnut Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä toiselle sijalle muutaman vuoden pudotuksen jälkeen. Monessa muussa maassa tilanne on heikentynyt.
Vaatteita henkareilla

Selvitys: Monien suomalaisten vaatebrändien avoimuus retuperällä

Yritykset vakuuttavat toimivansa eettisesti, mutta kuluttajan on vaikea selvittää väitteiden todenperäisyyttä. Tuoreen selvityksen mukaan useimmat suomalaiset vaatebrändit eivät kerro julkisesti kovinkaan paljon siitä, mitä ne tekevät vastuullisuuden eteen.