yhtiöt

Reidestä alaaspäin kuvatut jalat farkuissa.

Vaatekaupat vakuuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusvastuullisuuttaan, mutta kuluttajan on vaikea tietää, mikä on ”oikeasti” eettistä – Asiantuntijan mukaan maalaisjärjellä pärjää pitkälle

Suomessa on yhä enemmän vaatekauppoja, jotka brändäävät itsensä ympäristön ja ihmisoikeuksien kannalta vastuullisiksi toimijoiksi. Viestintä on kuitenkin usein sekavaa ja ympäripyöreää, ja kuluttajan on vaikea tehdä vertailua. Vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme ja tutkijatohtori Linda Turunen kertovat, miten vastuullisuusjargonin keskellä navigoidaan.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Kolme naista tien vieressä

Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä

Siny Samban startup-yritys Le Lionceau menestyy valmistamalla senegalilaislapsille välipaloja paikallisista lähiluomutuotteista. Senegalissa on vain vähän startup-yrittäjiä, ja vielä harvempi heistä on nainen. Uuden lain toivotaan parantavan tilannetta.
Suuri vati, jossa on kellertäviä mötiköitä ja kädet hypistelemässä niitä

Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria

Ajatuspaja Chatham Housen raportissa on ensimmäistä kertaa selvitetty matalan ja keskitulotason maiden työntekijöiden heikon ravitsemuksen vaikutusta yrityksiin ja liike-elämään. Sen mukaan monikansalliset suuryrityksen menettävät vuosittain satoja miljardeja dollareita työntekjöiden puutteellisesta ravitsemuksesta johtuvan tuottavuuden laskun vuoksi.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Sähköauto laturissa.

Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa

Kongosta tulee noin puolet maailman koboltista, ja sitä louhivat muun muassa kymmenet tuhannet lapset. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön raportin mukaan akkujen ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin pitää nyt puuttua, sillä kysyntä kasvaa rajusti lähivuosina.
Injektioneula lähikuvassa.

Lääkeyhtiöt ovat muuttuneet lääkkeiden tuottajista rahoituslaitoksiksi

Suurin osa lääkeyritysten tuotoista tulee nykyisin sijoitustoiminnasta, ja lääkkeiden valmistaminen on jäänyt sivuosaan. Liiketoimintamallin muutoksella on kielteiset vaikutukset niin köyhiin maihin kuin maailmanlaajuisesta pandemiasta kärsiviinkin, kirjoittaa Omar El-Begawy.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Kaksi tuulivoimalaa sumuisten vihreiden kukkuloiden keskellä.

Ekonomistit vaativat ympäristöystävällistä koronaelvytystä – Parempi vaihtoehto myös talouden kannalta

Valtiot pohtivat parhaillaan, miten saada taloudet jaloilleen koronakriisin jälkeen. Oxfordin yliopiston raportin mukaan esimerkiksi uusiutuvaan energiaan investoiminen on taloudellisesti tehokkaampaa kuin fossiilisiin satsaaminen.
Vaatteita kuivumassa narulla.

Selvitys: Vaatejättien avoimuus on parantunut, mutta yhä alle puolet julkistaa tehdaslistansa

Monet tutut vaatebrändit saavat hyvät pisteet Fashion Revolution -kampanjan avoimuusvertailussa. Avoimuus ei silti vielä tarkoita eettisyyttä vaan on vasta askel sen suuntaan, raportissa muistutetaan.
Mielenosoittajia kuvien ja kylttien kera

Raportti: Yritysten ihmisoikeusloukkauksia vastustavat aktivistit yhä useammin hyökkäysten kohteena

Kansainvälinen Business & Human Rights Resource Centre -järjestö on listannut viidessä vuodessa yli 2 000 ihmisoikeuspuolustajiin kohdistunutta hyökkäystä. Taustalla on sen mukaan usein ajattelu, joka asettaa taloudelliset hyödyt ympäristön ja ihmisoikeuksien suojelun edelle.
Suomen lippu ja puita

Uudet asekauppatilastot: Lähi-itä edelleen Suomen tärkeimpiä aseviennin kohdealueita, pienaseiden myynti kyseenalaisille maille huolettaa rauhanjärjestöjä

Viime aikojen vientilupien jäädytykset Arabiemiirikuntiin, Saudi-Arabiaan ja Turkkiin eivät vielä näy tilastoissa. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että Suomi vie edelleen aseita autoritaarisille maille – muun muassa pienaseita Uzbekistaniin.
Tilaa aihepiirin yhtiöt RSS-syöte