yhtiöt

Pelto, johon osuu vesisuihkuja, yllä pilviä.

Ruokajärjestelmä on rikki, ja sitä korjataan pian YK-huippukokouksessa – Yksimielisyys on kaukana, sillä kriitikoiden mukaan kokous vain vahvistaa suuryritysten valtaa

Historian ensimmäisessä ruokajärjestelmähuippukokouksessa yritetään keksiä, miten kaikille voitaisiin tuottaa riittävästi ruokaa pilaamatta ympäristöä. Kannattajien mielestä kokous ottaa mukaan kaikki tasavertaisesti, kriitikoiden mielestä suuryritykset ovat vallanneet kokouksen.
Poika palestiinalaishuivissa rummuttaa keskellä mielenosoitusta. Taustalla ihmiset liehuttavat Palestiinan lippua.

Black Lives Matter havahdutti yritykset, mutta vain osittain – Suuryritysten ihmisoikeuspuheet eivät ulotu palestiinalaisiin

Suuryritykset heräsivät tukemaan ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa vaativia mielenosoittajia Yhdysvalloissa. Miehitetyillä palestiinalaisalueilla yritysten puheet näkyvät kuitenkin tekopyhyytenä, sillä samaan aikaan ne jatkavat sortavasta miehityksestä hyötymistä, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Selvitys: Lääkeyhtiöt laskuttavat koronarokotteista ainakin viisi kertaa tuotantokustannusten verran – Ugandassa yksi rokoteannos vastaa valtion terveyskuluja henkeä kohti

Pfizer/BioNTech sekä Moderna ovat tuoreen selvityksen mukaan laskuttaneet hallituksilta jopa 41 miljardia dollaria enemmän kuin koronarokotteiden tuotantokustannukset ovat. ”Lääkeyhtiöt pitävät maailmaa panttivankinaan”, sanoo Oxfamin terveyspolitiikan johtaja Anna Marriott.
Nainen istumassa puolilähikuvassa.

Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh

Massachusettsin yliopiston taloustieteen professori Jayati Ghosh on seurannut, kuinka rikkaat valtiot ovat haalineet suurimman osan koronarokotteista itselleen samalla, kun köyhät maat ovat jääneet suurelta osin ilman. Hänen mielestään patentit pitäisi vapauttaa ja rokotteisiin liittyvää tietotaitoa ja teknologiaa jakaa, jotta rokotteita riittäisi kaikille.
Mielenosoittajia rivissä kylttien kera.

Protestiliike vaatii urheilutarvikejätti Pumaa luopumaan yhteistyöstä Israelin jalkapalloliiton kanssa

Urheilutarvikevalmistaja Puma sponsoroi Israelin jalkapalloliitto IFAa, jonka liigoissa pelaa myös seuroja Israelin siirtokunnista miehitetyllä Länsirannalla. Samalla Puma auttaa työntämään palestiinalaisten oikeudet taka-alalle, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä ohittaa rakennusta, jonka päädyssä lukee Dhaka Stock Exchange Ltd.

Selvitys: Monet kehitysmaat ohjanneet valtion koronatuet pääosin suuryrityksille

Koronapandemia uhkaa lisätä äärimmäistä köyhyyttä, mutta tuoreessa selvityksessä tutkitussa kahdeksassa kehittyvässä maassa lähes kaksi kolmasosaa koronatuista on valunut suuryrityksille.
Lähikuva mustavalkoisista tennareista.

Tuore raportti peräänkuuluttaa lenkkari- ja tennarifirmoilta vastuullisuutta: Yksikään 15 firmasta ei ole sitoutunut elämiseen riittävään palkkaan

Eettisen kaupan puolesta ry:n tuoreessa vertailussa ainoa suomalaisbrändi on hollantilaisomisteinen Karhu, joka ei saa yhtään pistettä. ”Merkittävä ongelma alalla on vastuullisuus- ja viherpesu”, selvityksessä todetaan.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

YK-komitea: Suomen pitäisi velvoittaa yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista myös ulkomailla – UPM herättää huolta

YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevän komitea kertoo olevansa huolissaan muun muassa tiedoista, joiden mukaan ihmisoikeuksien arviointia ei ole tehty kunnolla metsäyhtiö UPM:n operoimassa hankkeessa ulkomailla.
Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Lähikuva palasta suklaata sormien välissä.

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen

Kahdeksan malilaista syyttää kansainvälisiä suklaajättejä lapsityövoimasta hyötymisestä. Yhdysvalloissa jätetyn kanteen taustalla on ihmiskaupan uhreja suojeleva laki.
Suomen lippu, taustalla merta ja rakennuksia.

Suomi pian ihmisoikeuksia käsittelevän YK:n TSS-komitean arvioitavana – Kansalaisjärjestöt kritisoivat UPM:n toimia Uruguayssa

YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea arvioi pian Suomen ihmisoikeustilannetta. Kansalaisjärjestöjen mielestä myös suomalaisen metsäyhtiön UPM:n tehdasprojekti Uruguayssa vaatisi kriittistä tarkastelua.
Kyltti, jossa lukee restricted area, no go zone, by order government of Mekamui.

Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin

Monikansallisen Rio Tinton kuparikaivos toimi Bougainvillessä vuosina 1972–1989. Nyt 156 asukasta on laatinut Australian hallitukselle valituksen, jonka mukaan yhtiön on rikkonut OECD:n ohjeistusta monikansallisille yhtiöille jättämällä huomiotta kaivoksen ennakoitavissa olleet vaikutukset.
Työntekijöitä istuu ompelukoneiden ääressä.

”Kananmuna on luksusruokaa” – Selvitys: Vaatetyöläiset kärsivät nälkää koronapandemian seurauksena

Monet länsimaiset vaatebrändit peruivat jo toimitettuja tai valmistettuja tilauksia, kun koronapandemia alkoi. Työntekijöiden tulot putosivat keskimäärin viidenneksen, ja tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suurin osa on joutunut vähentämään kuluttamansa ruuan määrää.
Reidestä alaaspäin kuvatut jalat farkuissa.

Vaatekaupat vakuuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusvastuullisuuttaan, mutta mistä tietää, mikä on ”oikeasti” eettistä? – Maalaisjärjellä pärjää pitkälle, sanoo asiantuntija

Suomessa on yhä enemmän vaatekauppoja, jotka brändäävät itsensä ympäristön ja ihmisoikeuksien kannalta vastuullisiksi toimijoiksi. Viestintä on kuitenkin usein sekavaa ja ympäripyöreää, ja kuluttajan on vaikea tehdä vertailua. Vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme ja tutkijatohtori Linda Turunen kertovat, miten vastuullisuusjargonin keskellä navigoidaan.
Tilaa aihepiirin yhtiöt RSS-syöte