Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Voiko Suomen turvapaikkajärjestelmää vielä pitää oikeudenmukaisena? – Maahanmuuton asiantuntijat löytävät paljon ongelmakohtia

Suomesta Irakiin palautetun miehen kuolema on herättänyt kysymyksiä siitä, toimiiko Suomen turvapaikka- ja pakolaispolitiikka oikeudenmukaisin perustein. Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen on huolissaan kiristyksistä, joihin poliittinen ilmapiiri on vaikuttanut hänen mukaansa liikaa.
Tervetuloa Suomeen -viiri
Maahanmuuton asiantuntijat ovat huolissaan Suomen turvapaikkapolitiikasta, joka yrittää tehdä Suomesta mahdollisimman vähän houkuttelevan maan. (Kuva: Amnesty International / CC BY 2.0)

Suomalaiset turvapaikka- ja pakolaispolitiikan asiantuntijat ovat huolissaan Suomen viime vuosina tiukentuneesta turvapaikkapolitiikasta. Vaikka on vaikeaa todistaa, että Suomi olisi suoraan rikkonut kansainvälisiä sopimuksia, poliittinen ilmapiiri ohjaa päätöksentekoa tiukempaan suuntaan, he arvioivat.

”Vuonna 2015 kun turvapaikanhakijoita tuli poikkeuksellisen suuri määrä, tehtiin nopealla aikataululla paljon muutoksia. Meidän huolenamme on, että kukaan ei tiedä, millaisia niiden kokonaisvaikutukset ovat. Turvapaikkapolitiikasta pitää tehdä kokonaisarviointi, jotta voidaan olla varmoja siitä, ettei ihmisiä palauteta vaarallisiin tilanteisiin”, vaatii Suomen Pakolaisavun asiantuntija Ida Schauman.

Suomi on viime vuosina muun muassa poistanut humanitaarisen suojelun oleskeluluvan saantiperusteena. Turvapaikanhakijat eivät enää saa ilmaista oikeusavustajaa hakemuksen ensimmäisessä vaiheessa paitsi poikkeustapauksissa. Afganistan, Irak ja Somalia on määritelty maiksi, joiden tietyille alueille hakijoita voi palauttaa.

Muutokset ovat herättäneet kritiikkiä sekä Suomessa että ulkomailla. YK:n pakolaisjärjestö on kritisoinut Suomen tapaa tulkita laveasti turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia paeta oman maansa sisällä. Ranskassa kaksi oikeusistuinta pysäytti viime vuonna hakijoiden palautukset Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan sillä perusteella, että ne käännyttävät hakijoita Irakiin ja Afganistaniin.

Keskustelu on virinnyt viime viikkoina jälleen sen jälkeen, kun Yle uutisoi, että Suomesta Irakiin käännytetty turvapaikanhakija ammuttiin kuoliaaksi Bagdadissa heti tämän paluun jälkeen. Tekijää ei tiedetä.

Kuolemantapaus on ensimmäinen, johon Schauman on törmännyt, mutta hänen mukaansa ongelma onkin siinä, ettei monien palautettujen kohtaloa edes tunneta.

”Olemme kuulleet myös tapauksista, joissa palautettu ihminen lähtee uudelleen pakoon omasta kotimaastaan tai lähtee toiselle alueelle kotimaan sisällä”, hän kertoo.

Reilun oikeudenkäynnin periaatteet uhattuina

Suomen pakolaispolitiikkaa säätelevät muun muassa Geneven pakolaissopimus ja Euroopan ihmisoikeussopimus. Niiden mukaan hakijaa ei esimerkiksi saa palauttaa maahan, jossa häntä uhkaa vaino tai muu epäinhimillinen kohtelu.

Schauman tähdentää, että Pakolaisapu ei sinänsä vastusta palautuksia, jos ne on tehty oikeudenmukaisin perustein. Nyt on kuitenkin olemassa pelko siitä, että Suomi on rikkonut palautuskieltoa. Siksi on selvitettävä, onko järjestelmä todella vedenpitävä, hän sanoo.

Ongelmakohtiin kuuluu hänen mukaansa esimerkiksi se, noudattaako Suomi kansainvälisen oikeuden vaatimusta käsitellä jokaisen hakijan kohdalla, onko tällä nimenomaan henkilökohtainen tarve suojeluun.

Saman asian nostaa esiin myös Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen.

”Korvaani särähtää, kun keskusteluissa arvioidaan Irakin tai Bagdadin yleistä turvallisuustilannetta. Tärkein kriteeri on se, onko yksilöllä jokin todennäköisyys joutua vainon kohteeksi”, hän muistuttaa.

Korhosen mukaan arveluttava on myös Suomen vuonna 2016 tekemä päätös luopua oikeusavustajan tarjoamisesta turvapaikanhakijoille ensimmäisessä hakemusvaiheessa muuten kuin poikkeustapauksissa.

”Se on selkeästi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden hengen vastaista. Käsiteltävät asiat määritellään ensimmäisessä vaiheessa, ja valitusasteet pysyvät siinä, ellei ole erityistä syytä muuhun. Kun avustajat tulevat mukaan vasta valitusvaiheessa, on saatettu jo menettää oikeusturvan kannalta keskeisiäkin asioita”, hän sanoo.

Myös Helsingin yliopistossa maahanmuuttoa tutkiva Erna Bodström on huolissaan muutoksista. Hän valmistelee artikkelia Suomen vuosien 2016–2017 turvapaikkapäätöksistä ja on käynyt läpi 77 kielteistä päätöstä sekä haastattelupöytäkirjoja.

Hän on kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, että monissa päätöksissä on vedottu hakijan kertomuksen ylimalkaisuuteen, joka taas on johtunut siitä, ettei asianajaja ole kysynyt riittävästi lisäkysymyksiä.

”Tämä viittaa siihen, että Maahanmuuttovirasto vaatii nykyään yksityiskohtaisempaa tietoa kuin aiemmin. Jos se olisi ollut käytäntö koko ajan, kokeneet lakimiehet olisivat kyllä puuttuneet siihen ja vaatineet hakijoita kertomaan asioista yksityiskohtaisemmin”, hän toteaa.

”Kyse arvomaailmasta”

Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut, ettei se ota vastuuta Irak-tapauksesta ja eikä myöskään sisäministeri Kai Mykkänen (kok) ole ottanut palautukseen selvää kantaa.

Bodströmin ja Korhosen mukaan Suomen poliittinen ilmapiiri on kuitenkin vaikuttanut liikaa turvapaikkojen myöntöperusteisiin: Suomeen ei haluta lisää turvapaikanhakijoita, joten järjestelmä on luotu sen mukaiseksi. Kansainvälisiä sopimuksia ei välttämättä suoraan rikota, mutta rajoilla liikutaan.

”On vaikea osoittaa, että esimerkiksi irakilaismiehen tapauksessa rikottiin palautuskieltoa, mutta kyse on arvomaailmasta. Jos on edes mahdollista, että Suomi on rikkonut palautuskieltoa, se pitäisi ottaa vakavasti ja selvittää asia. Nyt asenne on, ettei sillä ole niin väliä, koska sitä ei voida todistaa”, Bodström kritisoi.

Korhonen muistuttaa, että pakolaisuus tulee olemaan yhä isompi kysymys tulevaisuudessakin.

”Asioita ei voi ohittaa sillä, että yritämme tehdä itsestämme viimeisen maan, johon kukaan haluaa tulla.”

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaoikeus ja rikos Suomi Suomen Pakolaisapu

Kommentit

Lähettänyt CMK (ei varmistettu) 1.3.2018 - 10:17

Joko luotamme systeemiin tai ei. Jos ei, niin vastapuolen argumentit ovat yhtäa valideja.

"Turvapaikkapolitiikasta pitää tehdä kokonaisarviointi, jotta voidaan olla varmoja siitä, ettei ihmisiä palauteta vaarallisiin tilanteisiin”
vs
Turvapaikkapolitiikasta pitää tehdä kokonaisarviointi, jotta voidaan olla varmoja siitä, ettei tänne päästetä vaarallisia ihmisiä”

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan