Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Voiko Suomen turvapaikkajärjestelmää vielä pitää oikeudenmukaisena? – Maahanmuuton asiantuntijat löytävät paljon ongelmakohtia

Suomesta Irakiin palautetun miehen kuolema on herättänyt kysymyksiä siitä, toimiiko Suomen turvapaikka- ja pakolaispolitiikka oikeudenmukaisin perustein. Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen on huolissaan kiristyksistä, joihin poliittinen ilmapiiri on vaikuttanut hänen mukaansa liikaa.
Tervetuloa Suomeen -viiri
Maahanmuuton asiantuntijat ovat huolissaan Suomen turvapaikkapolitiikasta, joka yrittää tehdä Suomesta mahdollisimman vähän houkuttelevan maan. (Kuva: Amnesty International / CC BY 2.0)

Suomalaiset turvapaikka- ja pakolaispolitiikan asiantuntijat ovat huolissaan Suomen viime vuosina tiukentuneesta turvapaikkapolitiikasta. Vaikka on vaikeaa todistaa, että Suomi olisi suoraan rikkonut kansainvälisiä sopimuksia, poliittinen ilmapiiri ohjaa päätöksentekoa tiukempaan suuntaan, he arvioivat.

”Vuonna 2015 kun turvapaikanhakijoita tuli poikkeuksellisen suuri määrä, tehtiin nopealla aikataululla paljon muutoksia. Meidän huolenamme on, että kukaan ei tiedä, millaisia niiden kokonaisvaikutukset ovat. Turvapaikkapolitiikasta pitää tehdä kokonaisarviointi, jotta voidaan olla varmoja siitä, ettei ihmisiä palauteta vaarallisiin tilanteisiin”, vaatii Suomen Pakolaisavun asiantuntija Ida Schauman.

Suomi on viime vuosina muun muassa poistanut humanitaarisen suojelun oleskeluluvan saantiperusteena. Turvapaikanhakijat eivät enää saa ilmaista oikeusavustajaa hakemuksen ensimmäisessä vaiheessa paitsi poikkeustapauksissa. Afganistan, Irak ja Somalia on määritelty maiksi, joiden tietyille alueille hakijoita voi palauttaa.

Muutokset ovat herättäneet kritiikkiä sekä Suomessa että ulkomailla. YK:n pakolaisjärjestö on kritisoinut Suomen tapaa tulkita laveasti turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia paeta oman maansa sisällä. Ranskassa kaksi oikeusistuinta pysäytti viime vuonna hakijoiden palautukset Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan sillä perusteella, että ne käännyttävät hakijoita Irakiin ja Afganistaniin.

Keskustelu on virinnyt viime viikkoina jälleen sen jälkeen, kun Yle uutisoi, että Suomesta Irakiin käännytetty turvapaikanhakija ammuttiin kuoliaaksi Bagdadissa heti tämän paluun jälkeen. Tekijää ei tiedetä.

Kuolemantapaus on ensimmäinen, johon Schauman on törmännyt, mutta hänen mukaansa ongelma onkin siinä, ettei monien palautettujen kohtaloa edes tunneta.

”Olemme kuulleet myös tapauksista, joissa palautettu ihminen lähtee uudelleen pakoon omasta kotimaastaan tai lähtee toiselle alueelle kotimaan sisällä”, hän kertoo.

Reilun oikeudenkäynnin periaatteet uhattuina

Suomen pakolaispolitiikkaa säätelevät muun muassa Geneven pakolaissopimus ja Euroopan ihmisoikeussopimus. Niiden mukaan hakijaa ei esimerkiksi saa palauttaa maahan, jossa häntä uhkaa vaino tai muu epäinhimillinen kohtelu.

Schauman tähdentää, että Pakolaisapu ei sinänsä vastusta palautuksia, jos ne on tehty oikeudenmukaisin perustein. Nyt on kuitenkin olemassa pelko siitä, että Suomi on rikkonut palautuskieltoa. Siksi on selvitettävä, onko järjestelmä todella vedenpitävä, hän sanoo.

Ongelmakohtiin kuuluu hänen mukaansa esimerkiksi se, noudattaako Suomi kansainvälisen oikeuden vaatimusta käsitellä jokaisen hakijan kohdalla, onko tällä nimenomaan henkilökohtainen tarve suojeluun.

Saman asian nostaa esiin myös Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen.

”Korvaani särähtää, kun keskusteluissa arvioidaan Irakin tai Bagdadin yleistä turvallisuustilannetta. Tärkein kriteeri on se, onko yksilöllä jokin todennäköisyys joutua vainon kohteeksi”, hän muistuttaa.

Korhosen mukaan arveluttava on myös Suomen vuonna 2016 tekemä päätös luopua oikeusavustajan tarjoamisesta turvapaikanhakijoille ensimmäisessä hakemusvaiheessa muuten kuin poikkeustapauksissa.

”Se on selkeästi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden hengen vastaista. Käsiteltävät asiat määritellään ensimmäisessä vaiheessa, ja valitusasteet pysyvät siinä, ellei ole erityistä syytä muuhun. Kun avustajat tulevat mukaan vasta valitusvaiheessa, on saatettu jo menettää oikeusturvan kannalta keskeisiäkin asioita”, hän sanoo.

Myös Helsingin yliopistossa maahanmuuttoa tutkiva Erna Bodström on huolissaan muutoksista. Hän valmistelee artikkelia Suomen vuosien 2016–2017 turvapaikkapäätöksistä ja on käynyt läpi 77 kielteistä päätöstä sekä haastattelupöytäkirjoja.

Hän on kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, että monissa päätöksissä on vedottu hakijan kertomuksen ylimalkaisuuteen, joka taas on johtunut siitä, ettei asianajaja ole kysynyt riittävästi lisäkysymyksiä.

”Tämä viittaa siihen, että Maahanmuuttovirasto vaatii nykyään yksityiskohtaisempaa tietoa kuin aiemmin. Jos se olisi ollut käytäntö koko ajan, kokeneet lakimiehet olisivat kyllä puuttuneet siihen ja vaatineet hakijoita kertomaan asioista yksityiskohtaisemmin”, hän toteaa.

”Kyse arvomaailmasta”

Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut, ettei se ota vastuuta Irak-tapauksesta ja eikä myöskään sisäministeri Kai Mykkänen (kok) ole ottanut palautukseen selvää kantaa.

Bodströmin ja Korhosen mukaan Suomen poliittinen ilmapiiri on kuitenkin vaikuttanut liikaa turvapaikkojen myöntöperusteisiin: Suomeen ei haluta lisää turvapaikanhakijoita, joten järjestelmä on luotu sen mukaiseksi. Kansainvälisiä sopimuksia ei välttämättä suoraan rikota, mutta rajoilla liikutaan.

”On vaikea osoittaa, että esimerkiksi irakilaismiehen tapauksessa rikottiin palautuskieltoa, mutta kyse on arvomaailmasta. Jos on edes mahdollista, että Suomi on rikkonut palautuskieltoa, se pitäisi ottaa vakavasti ja selvittää asia. Nyt asenne on, ettei sillä ole niin väliä, koska sitä ei voida todistaa”, Bodström kritisoi.

Korhonen muistuttaa, että pakolaisuus tulee olemaan yhä isompi kysymys tulevaisuudessakin.

”Asioita ei voi ohittaa sillä, että yritämme tehdä itsestämme viimeisen maan, johon kukaan haluaa tulla.”

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaoikeus ja rikos Suomi Suomen Pakolaisapu

Kommentit

Lähettänyt CMK (ei varmistettu) 1.3.2018 - 10:17

Joko luotamme systeemiin tai ei. Jos ei, niin vastapuolen argumentit ovat yhtäa valideja.

"Turvapaikkapolitiikasta pitää tehdä kokonaisarviointi, jotta voidaan olla varmoja siitä, ettei ihmisiä palauteta vaarallisiin tilanteisiin”
vs
Turvapaikkapolitiikasta pitää tehdä kokonaisarviointi, jotta voidaan olla varmoja siitä, ettei tänne päästetä vaarallisia ihmisiä”

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Lapsi seisoo rakennuksen raunioilla, taustalla palmuja ja muita ihmisiä

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa

Kova työtahti, traagiset ihmiskohtalot ja vaaratilanteet kuormittavat monia konflikti- ja kriisialueilla työskenteleviä. Kliseinen kuva sankarillisesti taistelevasta maailmanpelastajasta on alkanut kuitenkin muuttua, sanovat avustustyöntekijät ja asiantuntijat.
Mielenosoituskylttejä kasassa

”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman

Yli puolet maailman väestöstä on eristyksissä, mikä luo ”täydelliset olosuhteet” kontrolloivalle ja väkivaltaiselle käytökselle, varoittaa YK:n tasa-arvojärjestö. Se vaatii perheväkivaltaa ehkäisevien palveluiden parantamista, kun valtiot suunnittelevat elvytyspaketteja.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.
Joukko ihmisiä ylhäältäpäin kuvattuna

Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta

Kuubassa on Latinalaisen Amerikan toiseksi ikääntynein väestö. Maan viranomaiset ovat määränneet 6 000 sosiaalityöntekijää auttamaan haavoittuvassa asemassa olevia vanhuksia.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.

Tuoreimmat

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Tutkimus vahvistaa: Tutkijat samanmielisiä ihmisen osuudesta ilmaston lämpenemiseen
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta