Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Voiko Suomen turvapaikkajärjestelmää vielä pitää oikeudenmukaisena? – Maahanmuuton asiantuntijat löytävät paljon ongelmakohtia

Suomesta Irakiin palautetun miehen kuolema on herättänyt kysymyksiä siitä, toimiiko Suomen turvapaikka- ja pakolaispolitiikka oikeudenmukaisin perustein. Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen on huolissaan kiristyksistä, joihin poliittinen ilmapiiri on vaikuttanut hänen mukaansa liikaa.
Tervetuloa Suomeen -viiri
Maahanmuuton asiantuntijat ovat huolissaan Suomen turvapaikkapolitiikasta, joka yrittää tehdä Suomesta mahdollisimman vähän houkuttelevan maan. (Kuva: Amnesty International / CC BY 2.0)

Suomalaiset turvapaikka- ja pakolaispolitiikan asiantuntijat ovat huolissaan Suomen viime vuosina tiukentuneesta turvapaikkapolitiikasta. Vaikka on vaikeaa todistaa, että Suomi olisi suoraan rikkonut kansainvälisiä sopimuksia, poliittinen ilmapiiri ohjaa päätöksentekoa tiukempaan suuntaan, he arvioivat.

”Vuonna 2015 kun turvapaikanhakijoita tuli poikkeuksellisen suuri määrä, tehtiin nopealla aikataululla paljon muutoksia. Meidän huolenamme on, että kukaan ei tiedä, millaisia niiden kokonaisvaikutukset ovat. Turvapaikkapolitiikasta pitää tehdä kokonaisarviointi, jotta voidaan olla varmoja siitä, ettei ihmisiä palauteta vaarallisiin tilanteisiin”, vaatii Suomen Pakolaisavun asiantuntija Ida Schauman.

Suomi on viime vuosina muun muassa poistanut humanitaarisen suojelun oleskeluluvan saantiperusteena. Turvapaikanhakijat eivät enää saa ilmaista oikeusavustajaa hakemuksen ensimmäisessä vaiheessa paitsi poikkeustapauksissa. Afganistan, Irak ja Somalia on määritelty maiksi, joiden tietyille alueille hakijoita voi palauttaa.

Muutokset ovat herättäneet kritiikkiä sekä Suomessa että ulkomailla. YK:n pakolaisjärjestö on kritisoinut Suomen tapaa tulkita laveasti turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia paeta oman maansa sisällä. Ranskassa kaksi oikeusistuinta pysäytti viime vuonna hakijoiden palautukset Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan sillä perusteella, että ne käännyttävät hakijoita Irakiin ja Afganistaniin.

Keskustelu on virinnyt viime viikkoina jälleen sen jälkeen, kun Yle uutisoi, että Suomesta Irakiin käännytetty turvapaikanhakija ammuttiin kuoliaaksi Bagdadissa heti tämän paluun jälkeen. Tekijää ei tiedetä.

Kuolemantapaus on ensimmäinen, johon Schauman on törmännyt, mutta hänen mukaansa ongelma onkin siinä, ettei monien palautettujen kohtaloa edes tunneta.

”Olemme kuulleet myös tapauksista, joissa palautettu ihminen lähtee uudelleen pakoon omasta kotimaastaan tai lähtee toiselle alueelle kotimaan sisällä”, hän kertoo.

Reilun oikeudenkäynnin periaatteet uhattuina

Suomen pakolaispolitiikkaa säätelevät muun muassa Geneven pakolaissopimus ja Euroopan ihmisoikeussopimus. Niiden mukaan hakijaa ei esimerkiksi saa palauttaa maahan, jossa häntä uhkaa vaino tai muu epäinhimillinen kohtelu.

Schauman tähdentää, että Pakolaisapu ei sinänsä vastusta palautuksia, jos ne on tehty oikeudenmukaisin perustein. Nyt on kuitenkin olemassa pelko siitä, että Suomi on rikkonut palautuskieltoa. Siksi on selvitettävä, onko järjestelmä todella vedenpitävä, hän sanoo.

Ongelmakohtiin kuuluu hänen mukaansa esimerkiksi se, noudattaako Suomi kansainvälisen oikeuden vaatimusta käsitellä jokaisen hakijan kohdalla, onko tällä nimenomaan henkilökohtainen tarve suojeluun.

Saman asian nostaa esiin myös Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen.

”Korvaani särähtää, kun keskusteluissa arvioidaan Irakin tai Bagdadin yleistä turvallisuustilannetta. Tärkein kriteeri on se, onko yksilöllä jokin todennäköisyys joutua vainon kohteeksi”, hän muistuttaa.

Korhosen mukaan arveluttava on myös Suomen vuonna 2016 tekemä päätös luopua oikeusavustajan tarjoamisesta turvapaikanhakijoille ensimmäisessä hakemusvaiheessa muuten kuin poikkeustapauksissa.

”Se on selkeästi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden hengen vastaista. Käsiteltävät asiat määritellään ensimmäisessä vaiheessa, ja valitusasteet pysyvät siinä, ellei ole erityistä syytä muuhun. Kun avustajat tulevat mukaan vasta valitusvaiheessa, on saatettu jo menettää oikeusturvan kannalta keskeisiäkin asioita”, hän sanoo.

Myös Helsingin yliopistossa maahanmuuttoa tutkiva Erna Bodström on huolissaan muutoksista. Hän valmistelee artikkelia Suomen vuosien 2016–2017 turvapaikkapäätöksistä ja on käynyt läpi 77 kielteistä päätöstä sekä haastattelupöytäkirjoja.

Hän on kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, että monissa päätöksissä on vedottu hakijan kertomuksen ylimalkaisuuteen, joka taas on johtunut siitä, ettei asianajaja ole kysynyt riittävästi lisäkysymyksiä.

”Tämä viittaa siihen, että Maahanmuuttovirasto vaatii nykyään yksityiskohtaisempaa tietoa kuin aiemmin. Jos se olisi ollut käytäntö koko ajan, kokeneet lakimiehet olisivat kyllä puuttuneet siihen ja vaatineet hakijoita kertomaan asioista yksityiskohtaisemmin”, hän toteaa.

”Kyse arvomaailmasta”

Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut, ettei se ota vastuuta Irak-tapauksesta ja eikä myöskään sisäministeri Kai Mykkänen (kok) ole ottanut palautukseen selvää kantaa.

Bodströmin ja Korhosen mukaan Suomen poliittinen ilmapiiri on kuitenkin vaikuttanut liikaa turvapaikkojen myöntöperusteisiin: Suomeen ei haluta lisää turvapaikanhakijoita, joten järjestelmä on luotu sen mukaiseksi. Kansainvälisiä sopimuksia ei välttämättä suoraan rikota, mutta rajoilla liikutaan.

”On vaikea osoittaa, että esimerkiksi irakilaismiehen tapauksessa rikottiin palautuskieltoa, mutta kyse on arvomaailmasta. Jos on edes mahdollista, että Suomi on rikkonut palautuskieltoa, se pitäisi ottaa vakavasti ja selvittää asia. Nyt asenne on, ettei sillä ole niin väliä, koska sitä ei voida todistaa”, Bodström kritisoi.

Korhonen muistuttaa, että pakolaisuus tulee olemaan yhä isompi kysymys tulevaisuudessakin.

”Asioita ei voi ohittaa sillä, että yritämme tehdä itsestämme viimeisen maan, johon kukaan haluaa tulla.”

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaoikeus ja rikos Suomi Suomen Pakolaisapu

Kommentit

Lähettänyt CMK (ei varmistettu) 1.3.2018 - 10:17

Joko luotamme systeemiin tai ei. Jos ei, niin vastapuolen argumentit ovat yhtäa valideja.

"Turvapaikkapolitiikasta pitää tehdä kokonaisarviointi, jotta voidaan olla varmoja siitä, ettei ihmisiä palauteta vaarallisiin tilanteisiin”
vs
Turvapaikkapolitiikasta pitää tehdä kokonaisarviointi, jotta voidaan olla varmoja siitä, ettei tänne päästetä vaarallisia ihmisiä”

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Porkkanoita pinoissa.

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa

Ruokaa heitetään kulutustasolla pois todennäköisesti enemmän kuin aiemmin on luultu, selviää YK:n ympäristöohjelman tutkimuksesta. Yllättävää on, että myös matalan tulotason maissa ruokajätettä syntyy paljon.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.

Tuoreimmat

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Luetuimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen